s
s
s
Kirjoittanut: Mervi Vähätalo
Mervi Vähätalo tutkii Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä hyvinvointipalvelujen kehittämistä, johtamista ja organisointia.
Tilastotietoa tulisi hyödyntää sosiaali- ja terveyspalvelujen johtamisessa nykyistä paremmin. Onnistunut esimerkki tästä on Porin yläkouluissa testattu ”nuorisoseula”, joka tuottaa tietoa sekä nuoria lähellä olevien ammattilaisten että alueellisen ja valtakunnallisen päätöksenteon tueksi.
Suomi on rekisteritiedon luvattu maa ja esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan tietoa on kerätty valtakunnallisesti jo vuosikymmeniä. Muun muassa tilastotietopankit tarjoavat tietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, kuten terveyspalvelujen käytön määristä ja sairastuvuusluvuista.
Lukujen tulkinta ja ymmärtäminen on kuitenkin haasteellista. Sosiaali- ja terveysalan johtajat eivät aina ehdi haarukoida tilastodataa päätöksiä tehdessään, tai muuttaa sitä edelleen tiedoksi ja ymmärrykseksi. Tilastotietokantojen heikko hyödynnettävyys on huomattu valtakunnallisesti, ja erilaisia apuvälineitä tilastotiedon käytön helpottamiseksi on kehitetty runsaasti, esimerkkinä sähköinen hyvinvointikertomus.
Jotta tilastotieto saadaan hyödynnettyä kuntalaisille tarjottavien sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelussa, siihen tarvitaan indikaattorien, lukujen taustalla olevien tekijöiden ja kokonaisuuden ymmärtämistä. Alueellisen tiedon käyttäminen palvelujen kehittämisessä ja kohdentamisessa on myös haasteellista, koska käytännön työssä tuotettu tieto kanavoituu usein suoraan kansallisiin rekistereihin. Tällöin tieto ei välttämättä tule hyödynnetyksi parhaalla mahdollisella tavalla ruohonjuuritason asiakaslähtöisessä palvelujen kehittämisessä. Käytännön työssä kerättävää tietoa tulisikin koostaa siten, että se olisi käytettävissä niin yksikkö-, organisaatio-, palvelualue-, kunta- kuin valtakunnan tasolla.
Porin yläkouluissa testattu Activity Stones Oy:n kehittämä ”nuorisoseula” on hyvä esimerkki menetelmästä, jossa kyselyn tulokset ovat käytettävissä päätöksenteon tukena sekä välittömässä palvelutuotannossa että valtakunnallisesti. Nuorisoseula tuottaa yksilötason tietoa nuorten hyvinvoinnista nuoria lähellä olevien ammattilaisten käyttöön ja lisäksi mahdollistaa tiedon koostamisen koulu-, alue- ja valtakunnan tasolla kouluterveyskyselyn tapaan.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö on ollut mukana arvioimassa nuorisoseulan hyödynnettävyyttä. Arvioinnin mukaan kouluterveydenhoitaja voi menetelmän avulla tunnistaa aikaisempaa varhaisemmassa vaiheessa muun muassa psyykkisistä oireista kärsiviä nuoria ja ohjata heidät matalan kynnyksen ennalta ehkäiseviin palveluihin. Toisin kuin nykyinen kouluterveyskysely, nuorisoseula tukee palvelusuunnittelua ja kohdentamista yksilötasolla, kun terveydenhoitaja voi tulosten perusteella suunnitella nuorille tarjottavat palvelut heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaan.
Nuorisoseula antaa nuorelle suoran palautteen lisäten hänen tietoisuuttaan omasta tilanteestaan ja aktivoi itsenäiseen vastuun ottamiseen. Kokeilussa yläkoululaiset näkivät omat tuloksensa heti kyselyyn vastaamisen jälkeen liikennevalomallilla riskipisteytettynä (vihreä, keltainen, punainen). Hyvinvointikyselyn tulokset käsiteltiin myöhemmin henkilökohtaisesti terveydenhoitajan kanssa, mutta osa nuorista oli muuttanut elämäntapojaan oma-aloitteisesti saamiensa tulosten perusteella jo ennen terveydenhoitajan tapaamista.
Hienoa on, että alueellista sosiaali- ja terveysalan päätöksentekoa on aktivoiduttu tukemaan tuottamalla valtakunnallisesti yhteismitallisia tilastoja ja välineitä tiedon hallintaan. Vielä kun saadaan nykyistä laajemmin kuntalaisen ääni esiin tilastotiedon joukosta ja osataan hyödyntää sitä palvelussuunnittelussa ja -ohjauksessa, ollaan sosiaali- ja terveysalan johtamisessa oikeassa kurssissa.
