Linnakaupunkiin on kaavoitettu erilaisia viheralueita. Kaupunginosan läpi tulee kulkemaan mutkitteleva virkistysalue, joka rikkoo asuin- ja palveluiden alueen vehreydellä. Tämän kapean viheralueen keskellä kulkee myös kevyen liikenteen väylä. Alueen eteläosaan, aivan linnan viereen, on suunnitteilla myös virkistyksen ja palveluiden alue, jonne kuitenkin saa sijoittaa enintään kaksikerroksisia rakennuksia, jotka palvelevat matkailua. Kaupunginosan pohjoisosassa, Iso-Heikkilän ja Pitkämäen alueella, viheralueet ovat hieman leveämpiä, mutta muodostavat sielläkin käytävän tyyppisiä alueita, kuten etelässä.
Näiden lisäksi Linnakaupungin alueella on kolme perinnemaisemaa, jotka pyritään säilyttämään kaavoituksessa. Nämä ovat Patterinhaan keto, Iso-Heikkilän keto sekä Härkämäen keto ja metsikkö. Näistä Iso-Heikkilän ja Patterihaan kedot ovat sekä tärkeitä kulttuuriperintönä että biodiversiteetin ylläpitäjinä. Ne ovat merkitty osayleiskaavaan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi, vaikka ne ovat menettäneet osan kasvillisuutensa monilajisuudesta. Kedot ovat entisiä laidunmaina toimineita alueita, joille on tyypillistä kasvien monilajisuus. Patterihaan keto on kallioketo, jossa kasvaa kuivien niittyjen lajeja kaikille tunnetuimmista kasveista harvinaisempiin kasveihin. Iso-Heikkilän ja Härkämäen kedoilla kasvaa taas näyttäviä katajia. Katajaketoina ne ovat suojelun arvoisia kohteita, sillä katajakedot ovat harvinaisia ja niitä pyritään säilyttämään. Kedot ovat nykyään yleisesti kaupunkimaisemassa harvinaisia, sillä niiden annetaan rehevöityä ja kasvaa umpeen. Esimerkiksi Patterihaan kedon omistaa Turun kaupunki, joka ei asukkaiden mukaan huolehdi kedon niittämisestä aktiivisesti. Rehevöityessä kedot menettävät osan monilajisuudestaan, mutta ovat silti perinteisiä puistoja monipuolisempia. Ketojen suurin uhka on rehevöitymisen lisäksi rakentaminen, mutta niitä voidaan suojella kaavamerkinnällä. Se rajoittaa alueen käyttöä ja suojelee täten ketojen elinkaarta.
Viheralueilla on moninaiset hyödyt sekä luonnolle että ihmiselle. Viheralueet edistävät kaupunkien hiilineutraaliutta, mutta ovat samalla tärkeitä virkistyspaikkoja alueella asuville ihmisille. Turun tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Yksittäiset viheralueet edistävätkin vihreää infrastruktuuria. Vihreää infrastruktuuria ovat metsät ja purot, mutta myös rakennetut alueet kuten viherkatot sekä puistot.
Viheralueet ovat myös tärkeitä paikkoja asukkaiden virkistykselle. Luonnon onkin todettu tutkitusti edistävän mielenterveyttä, sillä se rauhoittaa ja lievittää stressiä. Tämän lisäksi niiden saavutettavuus on tärkeää. Luonnonrauhaa arvostetaan, joten sen halutaan olevan myös kodin lähellä ja helposti saavutettavissa. Nämä alueet ovat myös esteettisesti tärkeitä kaupunkimaisemassa, sillä ne tuovat muuten rakennettuun ympäristöön vihreyttä ja luonnon läheisyyden tuntua. Kaupunkialueet ovat tiivistymässä ja rakennuttajat pyrkivät käyttämään kaiken tilan hyödyksi. Tämänkin takia viheralueet ovat kaupunkiympäristössä tärkeitä, sillä ne rikkovat rakennettua maisemaa ja parantavat parhaimmillaan mielenterveyttä.
Kirjoittaja: Venla Kataja
Lähteet:
https://ilmastotyokalut.fi/vihrea-infrastruktuuri/index.htm
https://www.sll.fi/keski-suomi/luonto-ja-ymparisto/lajiensuojelu/haapa/niityt-ja-kedot/
https://www.aalto.fi/fi/uutiset/kaupunkien-viheralueet-auttavat-ilmastonmuutoksen-hillitsemisessa