Kannen kuva: Avara Linnankatu vuonna 1931. Birger Lundsten, Turun museokeskus.
Linnakaupungin katujen nimet muistuttavat alueen historiasta. Kadut viittaavat erityisesti Turun linnan elämään, alueen teollisuuteen ja merellisyyteen. Niin merkkihenkilöt kuin työläiset saavat paikkansa historiallisesti kerroksellisella alueella.
Uuden Herttuankulman asuinalueen kävelykatujen nimet on suunniteltu nimettävän 1600-luvun merkittävien porvariston naisten mukaan. Valmiina on jo Malin Trällin kuja, ja oman katunsa tulevat saamaan myös Elin Såger, Elisabet Wolle ja Karin Hakola. Omaisuutensa ja asemansa voimin naiset osallistuivat poikkeuksellisen aktiivisesti perheensä taloudellisiin asioihin ja paikallisyhteisönsä toimiin. Kadut muistuttavat naisten toimijuudesta, joka usein unohtuu miesten tekoihin keskittyvän historiankirjoituksen alle.
Naisten roolia historiassa tuo esille myös alueelle suunnitteilla oleva Kolmen Katariinan bulevardi. Nimi viittaa Turun linnassa asuneisiin Katariina-nimisiin valtiattariin. Uusista kaduista linnan yleviin tunnelmiin vie lisäksi Fatabuurinkatu, joka saa nimensä linnan varastohuoneesta.
Linnan asukkaista erityisen muistettu on Juhana Herttua, renessanssin aikainen kuningas ja Suomen herttua. Linnan edustalla voi kävellä pitkin hänen puistokatuaan, istahtaa hänen puistonsa penkille tai jopa syödä hänen ravintolassaan, Turun linnassa sijaitsevassa Juhana Herttuan kellarissa.
Juhana Herttuan ystävällä, Suomen käskynhaltija Klaus Flemingillä on myös linnan lähettyvillä oma katunsa. Kiistelty hahmo tunnettiin törkeistä käytöstavoistaan, riidoista Kaarle-herttuan kanssa ja nuijasodan kukistamisesta.
Aurajoen suu oli vuosisatojen ajan tärkeä teollisen toiminnan keskus. Joen varressa toimi telakkayhtiöiden lisäksi laivanveistämöitä, konepajoja ja köysipunomoita. Nykyisin telakka ja muu teollinen toiminta on siirtynyt kauemmas keskustasta, mutta rakennukset ja paikkojen nimet vaalivat sen historiaa.
Telakkarakennusten viereiset aukiot ovat nimetty Veistämönaukioksi ja Varvintoriksi, jonka nimi pohjautuu ruotsin kielen telakkaa tarkoittavaan sanaan båtvarv. Crichtoninkatu taas on saanut nimensä merkittävän konepajan ja tämän omistajan William Crichtonin mukaan. Laivateollisuuden merkitys näkyy myös telakan ja sataman ammattien mukaan nimetyissä kaduissa. Alueelta löytyy muun muassa Mittarinkatu, Kalastajankatu sekä Pakkarinkatu ja Pakkarinpuisto.
Merellisiin aiheisiin liittyvät myös toisiaan kohdakkain olevat Amiraalistonkatu ja Stedingkinkatu. Vuonna 1790 Turkuun sijoitettiin Ruotsin armeijan saaristolaivaston yksikkö, jota johti upseeri Victor von Stedingk. Laivaston Turun osaston, eli eskaaderin käyttöön luovutettiin ja rakennettiin majoitus- ja varastotiloja. Eskaaderin upseerien asuntolasta käytettiin arkipuheessa nimeä Amiraalisto.
Teksti: Ella Vahteristo
Lähteet:
Kupila, Sanna & Marita Söderström (toim.) 2011. Turun katuja ja toreja: nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivään. Turun museokeskus.
Järvinen, Kari & Merja Nieminen (toim.) 2019. Turun linna, rakennushistoriaselvitys 2019, Pihat ja ulkoalueet. Helsinki.
https://www.senaatti.fi/app/uploads/2019/10/2019_Järvinen-Nieminen_Turun-linna_Pihat_RHS.pdf
Toropainen, Veli Pekka 2016. Päättäväiset porvarskat. Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623–1670. Väitöskirja. Turun yliopisto.