Koneen säätiön rahoittama projekti tutki Turun yliopistossa ihmisten välistä yhteistyötä ja luonnonvarojen hallintaa. Etsimme vastauksia seuraavaan kysymykseen; Milloin onnistumme hallitsemaan yhteisiä luonnonvarojamme kestävästi? Perehdyimme kahteen eri tapaustutkimukseen – Laatikkoviljelyyn Turun kaupungissa ja hirvenmetsästykseen Suomessa. Tutkimme luonnonvaroja ja niiden käyttäjiä sosio-ekologisina järjestelminä hyödyntäen Nobel-voittaja E. Ostromin SES-viitekehystä (Ostrom 2009). Lähestyimme asiaa monitieteisesti eli yhdistimme sekä luonnontieteellistä evoluutiobiologista -että yhteiskuntatieteellistä näkökulmaa. Aiemmin on ajateltu, että ihminen on aina rationaalinen ja itsekkäisiin voittoihin tähtäävä päätöksentekijä, mikä väistämättä johtaa jaettujen luonnonvarojen ylikulutukseen ja jopa romahtamiseen. Kuitenkin lukuisat empiiriset tutkimukset ovat havainneet, että monissa tilanteissa ihmiset tekevät yhteisöä hyödyntäviä ja jopa epäitsekkäitä päätöksiä. Kasvokkainen kommunikointi, jaetut kulttuuriset normit tai ryhmien yhdessä laatimat säännöt ja sanktiot luovat luottamusta ja vastavuoroisuutta, mikä johtaa parempaan yhteistyöhön ja yhteisen luonnonvaran kestävään hallintaan. Yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa on tärkeää ymmärtää, mitkä tekijät kunkin luonnonvaran hallinnassa johtavat yhteistyöhön ja ryhmää hyödyntäviin päätöksiin sekä kestävämpiin valintoihin.

Yhteenvetona Laura Tuomisen väitöstutkimuksen tulokset korostavat, että kestävyys on monitahoinen ja asiayhteydestä riippuvainen käsite. Tämän monitahoisen käsitteen havainnollistamista voi auttaa useiden mittareiden käyttäminen eli sosio-ekologisten järjestelmien kestävyyttä arvioidessa olisi tärkeää ottaa huomioon useita sosiaalisia sekä ekologisia mittareita. Tällöin toiminnasta tulisi realistisempi kuva sekä eri tutkimuksien vertailu olisi helpompaa. Väitöstutkimus tuo esille, että on olennaista yhdistää sosiaalista ja ekologista aineistoa. Tämä on haastavaa ja kattavan aineiston kerääminen ei aina ole mahdollista ja tulevaisuudessa siihen täytyisi keskittyä lisää tutkimuksen järjestelmien osalta. Lisäksi, sosiaalista kestävyyttä arvioidaan usein vain taloudellisilla mittareilla ja väitöskirjassa esitetään, että laajempi kuin taloudellinen määritelmä on perusteltua. Sosiaalinen pääoman tärkeys tuli ilmi kaikissa tutkimuksissa.

Väitöskirjan tulosten perusteella luonnonvarojen analysoiminen ja tutkiminen sosio-ekologisina järjestelminä on hyödyllistä ja näin pystymme kehittämään luotettavaa tietoa luonnonvarojen kestävään hallintaan. Lisäksi osatutkimuksieni perusteella SES-viitekehystä voidaan soveltaa näiden kahden erilaisten järjestelmien tutkimiseen ja se auttaa löytämään olennaisia yhteyksiä. Tulokset tuovat esille, että luonnonvaran käyttäjillä on tärkeä rooli kestävien tulosten saavuttamisessa. Näin ollen väitöskirjassa korostetaan, että paikallisen tason sosiaalisen dynamiikan syvällisempi tuntemus voi edesauttaa merkittävästi luonnonvarojen hallintaa. Väitöskirja esittää useita käytännön sovelluksia sekä kaupunkiviljelyyn että hirvenmetsästystoimintaan siitä kuinka toimintaa voidaan parantaa, sen hyötyjä lisätä ja kestävyyttä edesauttaa.

Our project funded by the Kone Foundation tested the applicability of evolutionary models to the study of human decision-making processes in the context of natural resource management. Our approach was interdisciplinary and combined research questions and methodologies from both social and natural sciences. An important methodology shared by the two disciplines is the game theoretical approach. On the global scale, there has been a shift from the Tragedy of Commons approach to the Drama of Commons approach with a more optimistic view on the capacity of local stakeholders to solve problems related to common pool resource management. We were mainly interested in finding out in what circumstances a stable local common pool resource management might succeed. Our empirical focus was on the management of Finnish game resources and urban gardening. A more theoretical focus was finding the key differences and commonalities between the theories used in different fields.