Minna Kaitaniemi

Muuttuvassa maailmassa työntekijöiltä vaaditaan uudenlaisia taitoja, mikä tulee huomioida koulutuksen suunnittelussa. Opetussuunnitelma ohjaa opettajan työtä, mutta annettujen tavoitteiden lisäksi tulee pohtia, millä tavalla tulevaisuuden osaajia opetetaan. Käänteinen oppiminen on yksi viime vuosina huomiota saanut oppimisen teoria, jonka tavoitteena on kannustaa oppilaita aktiiviseen ja omaehtoiseen opiskeluun. Tässä projektissa tutustuttiin tarkemmin uuteen oppimisen ideologiaan ja suunniteltiin oppimateriaalia taloustieteen kurssille.  

Tulevaisuuden työelämän taidot ja koulutuksen suunnittelu

OECD:n mukaan 2000-luvun kolme avaintaitoa ovat kyky toimia vuorovaikutuksessa, kyky toimia autonomisesti ja kyky käyttää vuorovaikutuksellisesti erilaisia välineitä, kuten esimerkiksi erilaisia informaatioteknologian välineitä. Euroopan unioni strategiassa painotetaan elinikäistä oppimista ja tietoyhteiskunnassa tarvittavat avaintaitoja, joita ovat kieleen, lukemiseen, laskemiseen sekä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät perustaidot ja oppimista tukevat oppimistaidot. Kaikissa avaintaidoissa oleellisia ovat kriittinen ajattelu, luovuus, aloitteellisuus, ongelmanratkaisu, riskinarviointi, päätöksenteko ja tunteiden rakentava hallinta.

Suomalaisesta koulutuspolitiikasta päätettäessä on huomioitu EU:n tavoitteet sekä OECD:n arviot ja suositukset. Opetushallituksen laatimassa opetussuunnitelmassa lukiokoulutuksen tavoitteena on yleissivistyksen vahvistamisen lisäksi kehittää opiskelijoiden valmiuksia työelämään ja työhön.

Opetussuunnitelma pohjautuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta, tavoitteellisesta ja itseohjautuvasta toiminnasta.  Opiskelijoita tulee ohjata suunnittelemaan opiskeluaan, arvioimaan toiminta- ja työskentelytaitojaan sekä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan.

Lukiossa tulee käyttää monipuolisia opetus-, ohjaus- ja opiskelumenetelmiä, sillä oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa aiemmin hankittuun osaamiseen. Opetus- ja opiskelumenetelmät tulee valita niin, että ne edistävät opiskelijoiden aktiivista työskentelyä ja kehittävät yhteistyötaitoja sekä ohjaavat opiskelijoita ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan.  Opiskelijoita tulee mm. ohjata käyttämään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa.

Käänteinen oppiminen – oppilaskeskeinen oppimiskulttuuri

Opetussuunnitelmassa yhteiskuntaopin opetuksessa korostetaan opiskelijan kasvua aktiiviseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Tämä tavoite sopii hyvin käänteisen oppimisen ideologiaan, jossa opettajat kannustavat oppilaita aktiiviseen ja omaehtoiseen oppimiseen. Oppimista tapahtuu niin itsenäisesti kuin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Oleellista on se, että oppimista tarkastellaan yksittäisen oppilaan edellytysten kautta.

Opettaja luo oppimisympäristön, jossa oppilaiden motivaatiota tuetaan mahdollistamalla omatahtinen oppiminen. Käänteinen oppiminen korostaa oppilaiden vastuuta, joten heidän motivaatiotaan vahvistetaan tukemalla itseohjaavuutta ja autonomiaa. Itseohjaavuus edellyttää oppilailta tietoisuutta omasta oppimisprosessistaan eli hänen on kyettävä ohjaamaan ja arvioimaan omaa oppimistaan. Itseohjautuvaa oppimista edistävät kannustava palaute, yhteisöllinen ilmapiiri ja oppilaan mahdollisuus päättää ohjauksen tarpeestaan.

Sähköistyminen on tuonut oppimisen yhteisöllisyyteen monenlaisia mahdollisuuksia. Digitaaliset välineet rikastuttavat vuorovaikutusta ja antavat mahdollisuuden niin oppilaiden kuin opettajan yhteistyölle ajasta ja paikasta riippumatta.  Digitalisaation myötä tarjolla on monipuolisempaa oppimateriaalia, mikä edesauttaa eriyttämistä ja oppilaiden opiskelua omatahtisesti omalla tasollaan.

Oppimateriaalia taloustiedon opetukseen

Tässä projektityössä tavoitteena oli käänteistä oppimista tukevan oppimateriaalin suunnittelu. Lukion opetussuunnitelma ja sen tavoitteet ohjaavat taloustiedon opettamista, joten se antoi raamit materiaalivalinnoille. Toinen projektityötä ohjaava tekijä oli käänteisen oppimisen tavoite luoda opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja autonomiaa tukeva oppimisympäristö.

Projektissa suunniteltiin kaikille yhteiset ennakkotehtävät, joihin opiskelijat perehtyvät ennen lähiopetuksen tuntia. Projektissa haluttiin tukea opiskelijoiden omatahtista opiskelua, joten oppitunneilla suunniteltiin myös syventäviä tehtäviä ja muuta lisämateriaalia. Näiden avulla nopeammin etenevät opiskelijat voivat haastaa itseään ja eriyttää osaamistaan aihepiiristä.

Oppimateriaaliksi valittiin etenkin erilaisia videoita, sillä ne elävöittävät taloustiedon opiskelua. Sähköisessä luokkahuoneessa olevia videoita on helppo katsoa silloin, kun se sopii opiskelijalle. Lisäksi sähköistä materiaalia voi katsoa useamman kerran. Osa opiskelijoista oppii paremmin katselemalla ja kuuntelemalla kuin lukemalla, joten siinäkin mielessä videot täydentävät kirjallista oppimateriaalia.

Projektissa ei ollut tarkoituksena laatia omia opetusvideoita vaan hyödyntää verkon tarjontaa. Oppimateriaaliksi valittiin lähinnä englanninkielisiä videoita, sillä niiden joukosta löytyi runsaasti havainnollista ja hauskaa materiaalia ‒ varsinkin erilaisia animaatioita. Videoiden valinnassa kiinnitettiin huomiota siihen, että ne eivät ole kielellisesti liian vaativia. Tämän päivän lukiolaisella on englannin kieli hyvin hallussa, mutta vieraskielinen taloussanasto voi olla nuorille haasteellista, joten osa sanoista suomennettiin harjoitusten ohjeisiin.

 

Esimerkkejä tehtävistä:

Katso Särren video ”Kun on itse tienannut omat rahat, niin niistä ei halua luopua niin helposti” ja kerro, mitä raha merkitsee sinulle.

Katso video Greenwashing: A Fiji Water Story ja kerro, mitä viherpesu tarkoittaa ja miten se näkyy erilaisissa tuotteissa.

Selvitä, mitä tarkoittavat kartelli ja monopoli. Sen jälkeen katso video Toimivat markkinat ovat kaikkien etu ja kerro, miten Kilpailu- ja kuluttajavirasto pyrkii turvaamaan kuluttajan oikeuksia.

Katso video Zimbabwe and Hyperinflation: Who Wants to Be a Trillionaire? ja kerro, mistä videossa on kyse.

Mitä talousteoreetikot sanovat talouskasvusta. Pitäisikö kuluttaa vai säästää ja investoida? Lue aiheesta oppikirjasta ja katso sen jälkeen video Deck the Halls with Macro Follies.

LÄHTEET:

Euroopan unionin parlamentti ja neuvosto (2006): Elinikäisen oppimisen avaintaidot. Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus 18.12.2006. Viitattu 11.2.2018. Saatavissa http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32006H0962&from=FI

Laukkanen, Reijo ja Palonen, Maarit (2011): OECD:n koulutuspolitiikka Suomen kannalta. Teoksessa Laukkanen, Reijo (toim.) Tiedosta käytännöksi –  OECD tietoon perustuvan koulutuspolitiikan tukena. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2011:20. Viitattu 10.2.2018. Saatavissa http://www.oph.fi/download/136551_Tiedosta_kaytannoksi_OECD_tietoon_perustuvan_koulutuspolitiikan_tukena.pdf

Linturi, Hannu (2014): Kompetenssitulevaisuus. Futura: Oppimisen tulevaisuus 2030 (3/2014). Viitattu 18.2.2018. Saatavissa http://www.ebarometri.fi/tag/oppimisen-tulevaisuus-2030/

Opetushallitus (2015): Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015. Määräykset ja ohjeet 2015:48. Viitattu 15.2.2018. Saatavissa http://www.oph.fi/download/172124_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2015.pdf

Toivola, Marika; Peura, Pekka & Humaloja, Markus (2017): Flipped Learning – Käänteinen oppiminen. Edita: Helsinki.