Yhteistyössä on voimaa – myös tutkimuksessa

Yhteistyössä on voimaa – myös tutkimuksessa

Teamwork by Nick Youngson CC BY-SA 3.0 Alpha Stock Image
Teamwork by Nick Youngson CC BY-SA 3.0 Alpha Stock Image

Suomen Akatemian uusimman STN-rahoituksen (Strategisen tutkimuksen neuvosto) aiehaun hakuinfo oli Helsingissä marraskuun lopulla. Nyt on taas tilaisuus tehdä tutkimusta yhteistyössä toisen tieteenalan tutkijoiden kanssa. Juurikin siis niiden etäisesti tuttujen tieteentekijöiden kanssa sieltä naapurirakennuksesta, jonka ohi kuljet päivittäin töihin tietämättä kovin tarkkaan, mitä siellä itse asiassa tutkitaan. Jos nimittäin jotain asiaa Akatemian STN-ohjelmassa painotetaan, niin se on poikkitieteellinen tutkimus. STN-ohjelman rahoittaman tutkimuksen tulee olla aidosti monitieteellistä yhteistyötä, jossa ongelmien ratkaisemiseksi ei riitä ainoastaan oma asiantuntemus, vaan myös sitä naapurirakennuksen tutkijakollegaa on hyvä kysyä mukaan. Ei sekään vielä riitä! STN-rahoitetun tutkimuksen yhtenä vaatimuksena on nimittäin se, että hankkeessa tulee olla edustettuna vähintään kolme eri tutkimusalaa.

Siksi huomio kannattaakin kiinnittää jo suunnitteluprosessin alkuvaiheessa myös Turun yliopiston ulkopuolelle. STN-ohjelmassa näet edellytetään, että rahoitettavaan konsortioon tulee kuulua vähintään kaksi organisaatiota. (Tämä on kuitenkin minimivaatimus, ja lähes poikkeuksetta konsortioihin kuuluu enemmän kuin kaksi instanssia.)

Yhteistyön suunnitteleminen Turun yliopiston ulkopuolisten organisaatioiden kanssa saattaa kuitenkin tuntua hyvin kaukaiselta ajatukselta, kun et ole kovin tarkasti tietoinen edes siitä, mitä se puolituttu tutkijakollega naapurirakennuksessa oikein tekee. ”Tutkijatinder”-sovellusta ei tietääkseni ole vielä kehitetty, joten yhteistyöverkoston solmimisessa joutuu edelleen turvautumaan perinteisiin keinoihin, kuten puhelinsoittoon, sähköpostiviestiin tai laitokselle jalkautumiseen, jotta voit huikata ”moi, mitäs täällä tutkitaan?”. Ehkä se puolituttu tutkijakollega innostuu STN-tutkimusideastasi ja alkaa etsiä kanssasi sopivia yhteistyökumppaneita myös yliopiston ulkopuolelta. Uusien konsortiokollegoiden etsimisessä auttavat toki myös päivitetyt yhteystiedot sekä helposti saatavilla oleva ansioluettelo. Milloin viimeksi olet varmistanut, että esimerkiksi omat yhteys-, asiantuntijuus- ja julkaisutietosi ovat ajantasaiset UTUCRIS-tutkimustietojärjestelmässä (josta Turun yliopiston henkilökunnan tiedot päivittyvät vastajulkaistuille www-sivuille)? Tai onko laitoksesi www-sivuilla varmasti mainittu muun muassa oppiaineiden uusimmat tutkimussuunnat sekä kontaktihenkilö mahdollisen tutkimus- ja yritysyhteistyön osalta? Varmista ja tarkista.

Mutta mitä hyötyä tästä kaikesta yhteistyön kehittämisestä ja sopivien tutkijakollegoiden etsimisestä on? STN-rahoituksessa on jaossa keväällä neljässä eri ohjelmassa miljoonittain riihikuivaa, sataprosenttista rahoitusta. Oman organisaation omarahoitusta ei siis tarvita. Ohjelman tavoitteena on rahoittaa konsortioita 3 + 3 vuoden periaatteella. Kukin STN-konsortio voi hakea ensimmäiselle rahoituskaudelle 3–5 miljoonan euron rahoitusta. Kussakin neljässä ohjelmassa rahoitetaan todennäköisesti 3–5 konsortiota rahoitettujen hankkeiden budjettien suuruudesta riippuen. Ja mikä parasta, rahoitettavat STN-konsortiot saavat pitkäjänteistä rahoitusta Suomen Akatemiasta. Jos hanke on edistynyt (rahoitus)suunnitelman mukaisesti, ensimmäisen kolmen vuoden jälkeen myönnetään kolmen vuoden jatkorahoitus Akatemian väliarvioinnin perusteella. STN-rahoituksessa jos missä on syytä selvittää, mitä kaikkea itselle vieraalla tutkimusalalla nykyisin tapahtuu. Palkintona on runsaasti rahoitusta ja uutta, poikkitieteellistä tutkimusta!

Uusimman STN-ohjelman aiehaku on 19.12.2018–23.1.2019 ja päätökset varsinaiseen hakuun kutsuttavista hankkeista tehdään 11.3.2019. Varsinainen haku on puolestaan 12.3.–17.4.2019.