Kampuselämää

Rutiineihin asettuminen

Mistä tietää, että alkaa sulautua osaksi paikallista opiskelijaelämää? Aamukaaos, ruokalan riisivelli ja 2,5 h luennot alkavat tuntumaan ihan normaalilta. Herää kello 8, aamutoimet, pyörällä luennolle, lounas opiskelijaravintolassa, päiväunet, toinen luento, päivällinen, pingistä tai muuta urheilua ja omaa aikaa illasta. Siinä tiivistettynä tyypillinen päivä Fudanissa.

Tässä postauksessa aion kertoa vähän mitä tyypilliseen opiskelijaelämään täällä kuuluu.

Pingistä ja lautapelejä

Kiinalaiset ovat kovia urheilemaan. Koriskentiltä kuuluu aina pomputtelua, sulkapallovuorot ovat aina täynnä ja pingissalissa on ruuhkaa iltaisin. Täällä ei istuskella montaa tuntia television ääressä. (Ehkä syynä on se ettei telkkaa ole monella tai se, että netti on hidas). Mutta kuitenkin, opiskelijat lähtevät mielummin ulos dormista touhuamaan.

Me suomalaiset saatiin oikein kunnolla turpaan korispeleissä, ei ihmekään kun tietää kuinka usein muut pelaavat. Onneksi kiinalaisia ei näytä haittaavan meidän töppäilyt. Kovin laji täällä on kuitenkin pingis, tai ehkä se on meidän stereotyyppinen ajatus. No kuitenkin, siinä saadaan välillä vielä pahemmin turpiin, mutta oppimiskäyrä osoittaa aika jyrkästi ylöspäin kun on mistä ottaa mallia.

Kerhotoiminta on täällä hyvin aktiivista. Samanlaisia opiskelijakiltoja kuin Suomessa ei kuitenkaan ole, vaan toiminta painottuu enemmän tietyn harrastuksen tai aktiviteetin ympärille. Yhteisöllisyys rakentuu lähinnä oman luokan kesken tai oman kiinnostuksen aiheen mukaan.

Iltaisin aikaa vietetään porukalla usein hyvän ruoan tai lautapelejen parissa, tai kummankin. Juomakulttuuri ei ole täällä iskostunut opiskelijoihin, mutta hauskaa osataan silti pitää. Kortin tai mahjongin pelaaminen on hyvin yleistä ajanviettoa. Myös muita pelejä kuten Go:ta pelaillaan, mutta näihin en ole vielä päässyt tutustumaan.

Kovaa kuria ja pitkäjänteisyyttä

Täällä opiskelijat ovat valmiita viettämään pitkiä päiviä kirjojen parissa. Kuulemma yksi syy tähän on apurahat, joita jaetaan koulumenestyksen mukaan. Hyvä vai huono? Ainakin se aiheuttaa stressiä ja kilpailua opiskelijoiden välillä. Viime viikon aikana meille selvisi, että kahdesta asiasta ei kannata kauheasti kysellä: raha ja kouluarvosanat. Moni opiskelija on käynyt läpi aikamoisen myllyn, että on selvinnyt tällaiseen huippuyliopistoon.

Kuukauden perusteella uskallan sanoa, ettei opiskelu tässä opetusohjelmassa paljoakaan eroa Suomesta. Luennoitsijan englannin ymmärtäminen voi välillä olla haastavaa, samaa tapahtuu kotopuolessakin. Luennoitsijamme ovat sekoitus kiinalaisia ja suomalaisia, joten vaihtelu kurssien välillä tulee olemaan suurta. Voisinpa rohkaisuna väitää, että suomalainen pärjää hyvin missä vaan, koska saamme niin hyvän peruskoulutuksen ja yleissivistyksen.

Haluan kehua myös hieman tätä yliopistoa ja opintojamme, jos joku on nimenomaan tästä vaihto-ohjelmasta kiinnostunut. Ymmärtääkseni Fudan on Kiinan muutosvalmiimpia yliopistoja: utelias ottamaan uusia opetusmenetelmiä käyttöön ja kehittymään aina paremmaksi. Tämä on tervetullutta ajattelua koulujärjestelmään, jossa ulkoaopettelu on turhankin yleistä. Itse ajattelen, ettei sillä ole niinkään väliä mitä osaan, vaan mitkä ovat valmiuteni oppia uutta, niinpä tämä ympäristö sopii mainiosti itselleni.

KTV!

Ollaan jo muutaman kerran vietetty iltaa luokkalaisten kesken isommalla porukalla. Kuten aikasemmin sanoin, täällä ruoka ja pelit ovat hyvin tärkeässä roolissa. Yksi asia on myös paikallisille lähellä sydäntä: KTV eli karaoke, ja hehän osaavat laulaa! Onneksi mekin satumme olemaan sinut lauluäänemme kanssa ;). Kuuleman mukaan kiinan kielen intonaatioerot tekevät kiinalaisista luonnostaan hyviä laulajia. Niin tai näin, ollaan kuultu uskomattomia suorituksia KTV:n parissa.

Kaupungilla on erikseen paikkoja, joihin mennään syömään, juomaan ja laulamaan karaokea. Länsimaalaista baarikulttuuria ei niinkään ole (paitsi länsimaalaisille turisteille), vaan iltaa istutaan pikemminkin ruoan parissa. Muutenkin alkoholi näyttelee täällä pienempää osaa opiskelijoiden parissa.

Vähän kuin arki Turussa muttei kuitenkaan

Oikeastaan tykkään tästä maisemien vaihdoksesta ja tuntuu, että täälläkin pääsee kiinni rutiineihin. Vielä kuitenkin tulee jokapäiväisiä yllätyksen hetkiä kun katselee tarkemmin ympärilleen. Tyypillisimpiä mietintöjä meidän porukan kesken on ollut mm.

• Miksi kysymysten esittäminen kiinalaisille ymmärrettävästi voi olla niin vaikeata?
• Miksei kellään tunnu olevan kiire mihinkään vaikka töitä tehdäänkin ajallisesti paljon?
• Mitä ylipäätänsä jokaisen päässä liikkuu, kun tunteita ei paljastetakaan niin avoimesti?

Kulttuurin pinnan alla olevat perustavanlaatuiset arvoerot heijastuvat jokapäiväisiin tekoihin. Suurin osa kiinalaisten arvoista tulee kungfutselaisuudesta ja taolaisuudesta, joihin olisi hyvä tutustua paremmin jos näitä asioita haluaa oikeasti ymmärtää.

Toisaalta Kiina on suurien myllerrysten alla ja kulttuuri on tuskin koskaan muovautunut näin nopeasti. Sukupolvierot ovat täällä valtavia! Kerron tästä yksinkertaisella esimerkillä. Läheisessä pikkukaupungissa huomiomme kiinnittyi joihinkin perheisiin. Useassa ravintolassa ja kauppapaikassa koko suku tuntui olevan paikalla. Vanhukset näyttivät elävän vielä omassa kuplassaan; länsimaalaiset olivat kovin ihmeellinen asia ja vaatetyylikin oli enemmän vanhaa Kiinaa. Pikkulapset taas heittivät englannin kielisiä tervehdyksiä ja räpläsivät älypuhelimiaan. Välillä tuntuukin, että stereotypiat, käyttäytymissäännöt jne. ovat enemmän vanhan polven juttuja, jotka siirtyvät sivuun Kiinan länsimaalaistuessa.