Uusi w-album!

Hyönteiskerhon verkkolehdestä w-albumista on ilmestynyt uusi numero, Reijo Jussilan ”Suomelle uusia sekä maastamme huonosti tunnettuja ahmaspistiäislajeja (Hymenoptera, Ichneumonidae) ja lajin Phygadeuon striiventris Hellén koiraan kuvaus”. Kaikki numerot löydät täältä!

Kysely yksityisten luonnontieteellisten kokoelmien digitoinnin määrästä, laajuudesta ja tasosta Euroopassa

Verkkokysely yksityisten luonnontieteellisten kokoelmien digitoinnin määrästä, laajuudesta ja tasosta Euroopassa – vastausaikaa 17.9. asti!

*****************************

Hyvä yksityiskokoelman haltija,

Yksityisomistuksessa olevat luonnontieteelliset kokoelmat ovat usein “piilossa”, ja ne sisältävät usein arvokkaita näytteitä. Euroopan mittakaavassa yksityiset kokoelmat yhdessä muodostavat todennäköisesti varsin merkittävän osan kaikista luonnontieteellisistä kokoelmista. Sen tähden onkin erittäin tärkeää liittää myös nämä osaksi kaikkien luonnontieteellisten kokoelmien digitointia, jota tutkitaan parhaillaan ICEDIG-hankkeessa (Innovation and consolidation for large scale digitisation of natural heritage), joka on DiSSCo-tutkimusinfrastruktuurin (Distributed system of scientific collections) suunnittelututkimus (icedig.eu ja dissco.eu).

Tämän kyselyn avulla toivomme saavamme käsityksen yksityisten kokoelmien digitoinnin määrästä, laajuudesta ja tasosta Euroopassa. Lisäksi haluamme selvittää, millaisia resursseja harrastajat tarvitsevat kokoelmiensa digitointiin ja tietojen jakamiseen. Kyselylomakkeen tuloksia hyödynnetään laatimalla suuntaviivoja ja ohjeita yksityisten kokoelmien digitointiin, tekemällä muutama käytännön yksityiskokoelman digitointihanke ja tiedottamalla niistä politikoille ja päätöksentekijöille. Jos pystymme näyttämään, että Euroopassa on useita merkittäviä yksityiskokoelmia, meillä on paremmat mahdollisuudet saada myös nämä mukaan hankkeeseen. Sen tähden on erittäin tärkeää, että mahdollisimman moni harrastaja vastaa tähän kyselyyn.

Kyselylomakkeessa on 20 kysymystä ja siihen vastaaminen kestää alle 10 minuuttia. Pyydämme teitä täyttämään kyselylomakkeen 17.9.2018 mennessä.

Siirry kyselyyn tästä. Kiitos jo etukäteen!

 

Ystävällisin terveisin, Luc Willemse (Entomologisten ja geologisten kokoelmien johtaja) ja Emily van Egmond, Naturalis Biodiversity Center, Leiden, the Netherlands

*****************************

GDPR statement By completing the questionnaire, and in compliance with the new EU regulations on GDPR (General Data Protection Regulation), you give your consent to store your data for the purpose of this survey. We will not share the data with any third party and you can opt out at any time with an email to emily.vanegmond@naturalis.nl. You can participate anonymously, except for when you are interested to receive a summary of the results of the questionnaire, for which we will need your name and email address for distribution purposes.

Lepakkoretki!

TEKS:n perinteinen kevätretkihän muutettiin tänä vuonna lepakkoretkeksi, ja sen aika on nyt!

Eli perjantaina 3.8. lepakkoretki Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa ja sen ympäristössä. Oppaana toimii lepakoista väitöskirjaansa tekevän Anna Blomberg. Hän tuo mukanaan myös detektorin, jolla lepakoiden äänet saadaan korvin kuultaviksi. Retki lähtee liikkeelle puutarhan parkkipaikalta klo 21:00 ja kestää noin 1,5 h.

Ilmoittautumiset Seuran puheenjohtajalle Kalle Ruokolaiselle joko sähköpostitse tai soittamalla/tekstiviestillä (kalle.ruokolainen at utu.fi; 050-5692596). Sateen sattuessa retki siirtyy seuraavaan päivään tai perjantaille 10.8. samalle kellonlyömälle. Mahdollisesta retken ajankohdan siirrosta kerrotaan ilmoittautuneille 3.8. viimeistään klo 14:00.

——

Tiedoksi 2.8.: RETKEN OSALLISTUJAMÄÄRÄ ON TÄYNNÄ! Mukaan ei siis valitettavasti enää mahdu, vaikka apuun on rekrytoitu lisäoppaita ja -detektoreja.

Ilmoittautuneille vielä muistutukseksi, että retki on siirretty alkamaan klo 22:00.

Kevään 2018 ohjelma ja jäsenmaksut

Kevään 2018 ohjelma on vihdoin valmis! Kahdessa kokouksessa kuulemme esitykset järvisedimenttikerrostumien piilevistä ilmastoindikaattoreina (ma 12.3.) ja sosiaalisesti kestävän luonnonsuojelun mahdollisuuksista erityisesti saimaannorpan kohdalla (ma 9.4.). Kevätretki muotoutui tänä vuonna elokuiseksi lepakkoretkeksi – tästä lisätietoa siis vähän myöhemmin.

Johtokunta haluaisi myös muistuttaa TEKS:n jäseniä jäsenmaksun suorittamisesta! Vuosijäsenmaksu on siis 15 € ja opiskelijoille 7,50 €. Ainaisjäseneksi pääsee 100 € investoinnilla.
TEKS:n tilinumero on FI46 4309 0010 4696 82, käytä jäsenmaksulle viitenumeroa 01614.
Kiitos jäsenyydestäsi!

 

TEKS vuonna 2018

TEKS toivottaa jäsenilleen oikein hyvää Uutta Vuotta 2018!

Ensi kevään ohjelma on vasta työn alla,  mutta sisältää ainakin kaksi kokousta sekä perinteisen kevätretken. Esitelmäaiheita ja kevätretkikohteita voi ehdottaa vaikkapa seuran sihteerille Pälvi Salolle!

TEKS:n omaa ohjelmaa odotellessa ei tarvitse kuitenkaan tylsistyä, vaan on syytä merkitä kalenteriin Liedon Vanhalinnassa avoinna olevan Kevo-aiheisen näyttelyn esitelmäpäivät (aina keskiviikkoisin klo 18)!

  • 10.1. professori Pekka Niemelä: Kevon merkitys subarktisten ja arktisten ekosysteemien tutkimuksessa.
  • 17.1. dosentti Lassi Saressalo: Kertomus Kevosta. Lapin tutkimuslaitos Kevon vuosikymmenet.
  • 24.1. Hyvän sään aikana – työryhmä: Kuvakertomus Lapin ilmastonmuutoksesta.
  • 31.1. professori Heikki Kallio: Mikä Lapin marjoissa on niin erityistä? Totta, tarua ja innovaatioita.
  • 7.2. dosentti Tero Klemola: Tunturi- ja hallamittarin jaksoittainen kannanvaihtelu Lapin tunturikoivikoissa.
  • 14.2. professori Jukka Käyhkö: Onko poro hyvä vai paha? Porotalous muuttuvassa maailmassa.

Yleisöluennoille on vapaa pääsy. Luentoja ennen voi tutustua näyttelyyn klo 17 alkaen (pääsymaksu).
Tarjolla on kahvipuffetin tuotteita (käteismaksu). Vanhalinnaan pääset Turusta bussilla nro 6. Tarkemmat saapumisohjeet löytyvät Vanhalinnan omilta sivuilta.

 

 

TEKS minisymposio ti 28.11.

TEKS:n perinteinen minisymposio järjestetään tiistaina 28.11. Naturan luentosalissa XIV (3. krs.) klo 16.15-19.20.

Symposioesitelmissä valotetaan eläin- ja kasvitieteen kehitystä Suomessa eri näkökulmista niin itsenäisyyden aikana kuin sitä edeltävältäkin ajalta. Esimerkiksi lintututkimuksen ja luonnonsuojelun ensiaskeleet on otettu jo 1700- ja 1800-luvuilla. Vuosisataista perua on myös suomalaisten geeniperimä, jonka erityispiirteitä hyödynnetään esimerkiksi harvinaisten sairauksien tutkimuksessa. Tieteen ja tutkimuksen tekemiseen tarvittiin myös siihen liittyvää suomenkielistä sanastoa, jonka syntytarina on itsessään mielenkiintoinen tutkimusaihe!

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi symposion aiheena on ’Eläin- ja kasvitiede itsenäisessä Suomessa’.
Symposion ohjelma näyttää tältä:

16:15-16:55     Hangosta Petsamoon – Suomen luonnonsuojelun värikkäät vaiheet. Yliopistonlehtori Timo Vuorisalo, Turun yliopisto
16:55-17:35     Tallukoita ja tulikonnia. Biologian suomenkielisen termistön kehityksestä. Suomen kielen professori emerita Kaisa Häkkinen, Turun yliopisto
17:35-18:00     kahvitauko
18:00-18:40     Suomen linnuston muutokset. Dosentti Esa Lehikoinen, Turun yliopisto
18:40-19:20     Suomalaisten geneettinen hienorakenne. Tutkija Sini Kerminen, Molekyylilääketieteen instituutti, Helsingin yliopisto

 

Timo Vuorisalo toimii Turun yliopiston ympäristötieteen lehtorina. Hän on tutkinut mm. ympäristönsuojelun historiaa, evoluutioekologiaa ja kaupunkiekologiaa. Hän on julkaissut tutkimusaiheistaan myös useita kansantajuisia artikkeleita ja kirjoja.

Turun yliopiston suomen kielen professori emerita Kaisa Häkkinen tunnetaan erityisesti suomen kielen kehitystä ja sanojen alkuperää koskevista tutkimuksistaan. Hän on julkaissut aiheesta myös useita kansantajuisia teoksia, joista kenties tunnetuin on lintujen suomenkielisten nimien alkuperää ja kehitystä käsittelevä teos Linnun nimi vuodelta 2011.

Turun yliopiston yliopistonlehtorin tehtävästä eläköitynyt dosentti Esa Lehikoinen on pitkän linjan lintuharrastaja ja tutkija. Hän on urallaan selvittänyt mm. lintujen muuttoa, ympäristöstressien vaikutuksia sekä talveen sopeutumista.

Molekyylilääketieteen instituutissa (FIMM) väitöskirjaa valmisteleva Sini Kerminen tutkii suomalaisten geneettistä populaatiorakennetta. Hänen äskettäin julkaistussa tutkimuksessaan suomalaisten geneettistä hienorakennetta tarkasteltiin tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin on ollut mahdollista; tulokset paljastavat esimerkiksi geeniperimän samankaltaisuuden noudattelevan yllättävän tarkasti Suomen murrealueiden rajoja.

Tilaisuus on kaikille avoin, tervetuloa!

Seuraava kokous ma 20.11.

TEKS:n seuraava kokous maanantaina 20.11. klo 18:15 alkaen on yhdistyksen vaalikokous, jossa valitaan uudet toimihenkilöt erovuoroisten tilalle.

Kokousesitelmänä kuullaan väitöskirjatutkija Tapani Hopkinsin esitys ”Ugandan sademetsän uudet pistiäislajit ja mitä ne kertovat maapallon lajirikkaudesta”. Voit perehtyä Tapanin tutkimuksiin jo etukäteen hänen blogissaan!

Kevo-aiheinen näyttely ja yleisöluentoja Vanhalinnassa

Marraskuun lopulla Liedon Vanhalinnassa avautuu Kevon tutkimuslaitoksen 60-vuotisesta taipaleesta kertova näyttely. Samassa paikassa pidetään joulukuusta alkaen myös yleisöluentojen sarja, jossa tutkijat esittelevät Kevolla tehtyjä tutkimuksia.

Yleisöluennot Vanhalinnassa keskiviikkoisin klo 18 (Huom.! ohjelma päivitetty 29.11.)

  • 13.12. asemanjohtaja Otso Suominen: Tutkimusaseman arkea
  • 10.1. prof. Pekka Niemelä: Kevon merkitys subarktisten ja arktisten ekosysteemien tutkimuksessa
  • 17.1. dos. Lassi Saressalo: Kertomus Kevosta. Lapin tutkimuslaitos Kevon vuosikymmenet
  • 24.1. Hyvän sään aikana – työryhmä: Kuvakertomus Lapin ilmastonmuutoksesta
  • 31.1. prof. Heikki Kallio: Mikä Lapin marjoissa on niin erityistä? Totta, tarua ja innovaatioita
  • 7.2. dos. Tero Klemola: Tunturi- ja hallamittarin jaksoittainen kannanvaihtelu Lapin tunturikoivikoissa
  • 14.2. prof. Jukka Käyhkö: Onko poro hyvä vai paha? Porotalous muuttuvassa maailmassa

Tietoa näyttelystä päivitetään myös Vanhalinnan omille sivuille.
Aseman historiikki ’Kertomus Kevosta’ on myynnissä Liedon Vanhalinnan museokaupassa, aseman toimistossa Utsjoella sekä Turun yliopiston verkkokaupassa UTUshop.

TEKS kokous maanantaina 23.10.

Maanantaina 23.10. klo 18:15 alkaen kuulemme TEKS:n kuukausikokouksen yhteydessä professori Kurt Fagerstedtin esitelmän ”Abioottinen stressi ja kasvien antioksidanttipuolustus”.

Helsingin yliopiston kasvifysiologian professori Fagerstedt on ansioitunut sekä tutkijana että tieteen popularisoijana mm. Viherpiha-lehdessä ja Helsingin Sanomissa. Yhdessä kahden kollegansa kanssa hän on myös kirjoittanut kasvibiologian oppikirjan puutarha-alan ammattilaisille. Tällä hetkellä hänen johtamansa tutkimusryhmä selvittää kasvien stressinsietokykyä ja sopeutumista hankkeessa ”Oxygen stress tolerance and lignin biosynthesis”.

Kokouspaikkana Turun yliopiston Natura-rakennuksen 2. kerroksessa sijaitseva Biologian seminaarihuone (sali 215).

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa! (kahvitarjoilu!)