Monialaiset ohjaajat maailman ihmetysten äärellä

Utopiaako? -projekti toi meidät yhteen eri oppialoilta, kun pääsimme työstämään yhdessä Rakentava vuorovaikutus -pajaa. Huomasimme heti, että oli mielenkiintoista päästä kuulemaan toistemme ajatuksia, sillä tulemme eri koulutusaloilta. Meistä kirjoittajista Veera opiskelee taidehistoriaa Turun yliopistossa, Rafael opiskelee kuvataiteilijaksi Turun Ammattikorkeakoulussa ja Jaana opiskelee aikuiskasvatustiedettä Turun yliopistossa. Meidän kaikkien opinnot ovat tuoneet voimavaroja pajojen vetämiseen. Samalla olemme pystyneet tuomaan useita eri näkökulmia pajatyöskentelyymme. Pajoihin osallistuvat opiskelijat tulevat myös useilta eri aloilta, mikä lisää projektin monitieteistä luonnetta. Tässä blogikirjoituksessamme avaamme sitä, kuinka omat lähtökohtamme ovat vaikuttaneet Utopiaako? -projektissa työskentelyyn.

Taidehistorian opiskelijan kokemuksia projektista

Oma kiinnostukseni taidetta ja visuaalista kulttuuria kohtaan on vienyt minut opiskelemaan taidehistoriaa. Utopiaako? -projektin parissa olen päässyt hyödyntämään tätä kiinnostustani ja opinnoissani karttunutta kokemusta. Opinnoissani olen oppinut tutkailemaan visuaalista kuvastoa ja sitä, millä tavalla se voi kertoa ympäröivästä kulttuurissa. Pitäessä pajoja olen pystynyt hyödyntämään kokemustani, sillä osassa pajoista on osallistujilla ollut tehtävänä piirtäminen, jolloin ymmärrykseni on auttanut minua opastamaan osallistujia siihen, miten piirroksia on voinut lähestyä. Haluaisin tulevaisuudessa toimia opettajana ja suoritan sen vuoksi tällä hetkellä opettajan pedagogisia opintoja. On ollut erityisen kiehtovaa nähdä, kuinka pajoihin osallistuviin opiskelijoihin saa myös etänä kontaktin, nyt kun olen vuoden ajan harjoittelut tuollaisessa ympäristössä toimimista!

Kuvataiteilijan ajatuksia projektista

Taiteilijana pohdin paljon omaa maailmankäsitystäni, ja kun koulussa tuli mahdollisuus osallistua Lilli Haapalan Taideakatemialla vetämään Utopiaako? -pajaan, yllätyksekseni huomasin käsittelevämme juuri niitä suuria kysymyksiä, mitä olen pohtinut minuudesta ja maailmastamme. Miten maailma rakentuu ja millaiseksi se muuttuu? Maailman ihmetykset pääsivät mielessä valloilleen ja teoksen suunnittelu Tuorlaan, Väisälän Avaruuspuistoon, alkoi. Hyppäsin mukaan mahdollisuuteen sukeltaa syvemmälle utopiaan, ja omien työpajojen kautta pääsin pohtimaan sen tuomia teemoja nuorten kanssa. Minua kiinnosti suuresti opiskelijoiden yhtenevät näkemykset maailmasta ja yhteiskunnasta missä elämme. Intohimoinen suhtautuminen tulevaisuuteen ja muiden auttaminen ja ymmärtäminen näkyivät monikielellisessä Utopiaako uutiset – pajassa.

Kasvatustieteilijän näkemykset projektista

Kasvatustieteilijänä olen kiinnostunut ihmisen elämänkaaren aikana tapahtuvasta oppimisesta sekä omien kokemusten ja osaamisen hyödyntämisestä uuden oppimisessa. Aikuiskasvatustieteen opinnot syventyvät aikuisten kasvun ja oppimisen alueiden käytäntöihin, mutta niitä voi myös täydentää omien kiinnostusten pohjalta. Koen, että olen saanut opinnoista paljon yleishyödyllistä tietoa ihmisenä kasvamisesta sekä oppimistavoista eri iällä. Lisäksi opettajan pedagogiset opinnot ovat tuoneet lisää konkreettista tietoa ja osaamista erilaisista opetusmenetelmistä. Tässä projektissa olenkin päässyt kokeilemaan uusia opetusmenetelmiä käytännössä.

Projektissa on ollut mielekästä päästä vetämään erilaisia pajoja aina uusien osallistujien kanssa ja samalla oppia uutta käytännön toteutuksista! 

Kirjoittajat: Rafael Heikkilä, Veera Kallioinen & Jaana Rinne