Lääkärien peruskoulutusta vähennettävä – erikoistumiskoulutusta lisättävä

Pentti Huovinen

Suomen viidestä lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuu vuosittain noin 750 lääketieteen lisensiaattia. Tämän lisäksi joka vuosi 150 lähes tuhannesta suomalaisesta ulkomailla lääketiedettä opiskelevasta päättää opintonsa. Heistä suurin osa on ilmoittanut valmiutensa tulla takaisin Suomeen. Laskennallisesti noin joka 70. ikäluokkansa edustaja koulutetaan lääkäriksi. Vielä jokin aika sitten vallinnut lääkäripula onkin nopeasti poistumassa.

Tällä hetkellä noin kaksi kolmesta lääkäristä erikoistuu jollekin viidestäkymmenestä lääketieteen erikoisalasta. Koulutustavoite on, että tulevaisuudessa 80 – 90 % valmistuisi erikoislääkäriksi. Palvelujärjestelmässämme on varattu vuosittain 550 – 600 erikoistumispaikkaa. Kun lääkäreitä valmistuu vuosittain noin 900, erikoistumiseen tarvittavat koulutuspaikat eivät tule riittämään tavoitteen saavuttamiseen. Monissa maakunnissa on erikoislääkäreistä jo nyt huutava pula, ja lisäksi tarve joidenkin erikoisalojen osalta kasvaa väestön vanhetessa. Tulevaisuudessa nykyistä pahempi pula on geriatreista, joiden arvioitu palvelutarpeen kasvu on 126 %, fysiatreista (91 %) sekä syöpätautien (75 %), radiologian (42 %) ja kardiologian erikoislääkäreistä (42 %).

Koulutuksen painopisteen siirtäminen nopealla aikataululla peruskoulutuksesta erikoistumiskoulutukseen olisi siksi mitä luontevin koulutuspoliittinen toimenpide. Painopisteen siirtäminen on suhteellisen yksinkertaista, koska lääketieteelliset tiedekunnat vastaavat sekä lääkärien peruskoulutuksesta että erikoistumiskoulutuksesta. Koulutuksen painopisteen siirtäminen edellyttää, että terveydenhuollon palvelujärjestelmässä ja erityisesti sote-uudistuksen yhteydessä kiinnitetään huomiota koulutuspaikkojen lisäämiseen ja tarpeiden mukaiseen jakautumiseen eri erikoisalojen kesken.

Tänä vuonna tiedekunnassamme aloittaneet 154 lääketieteen opiskelijaa valmistuvat kuuden vuoden kuluttua. Jos peruskoulutuksen sisäänotto vähennettäisiin ensi vuonna 120 opiskelijaan eli viidenneksellä, koulutuksen supistamisen vaikutus tuntuisi valmistuvien lääkärien määrässä vasta vuonna 2024. Siksi päätöksiä on hyvä tehdä mahdollisimman pian.

Koulutus ylioppilaasta erikoislääkäriksi kestää teoriassa 11–12 vuotta mutta käytännössä muutaman vuoden kauemmin. Nyt koulutuksen aloittaneet ylioppilaat valmistuvat erikoislääkäreiksi 2030-luvun alussa. Palvelujärjestelmän kannalta tämä on liian pitkä aika. Koulutuksen painopisteen siirtyessä peruskoulutuksesta erikoistumiskoulutukseen tulisi samalla pyrkiä koulutusaikojen lyhentämiseen. Luonteva tapa olisi aloittaa suuntautuminen johonkin erikoisalaryhmään, esimerkiksi operatiivisille erikoisaloille, jo peruskoulutuskauden kahden viimeisen vuoden aikana.

Erikoislääkärien koulutuksessa tultaneen jo lyhyen ajan sisällä siirtymään aikaperusteisesta koulutuksesta osaamisperusteiseen koulutukseen, mikä toivottavasti lyhentää koulutusaikoja. Koulutustapa edellyttää kuitenkin intensiivisempää kouluttajien läsnäoloa erikoistumisen aikana. Jotta lääkärikoulutuksen kustannukset eivät kohtuuttomasti nousisi, peruskoulutuksen supistamisessa syntyvät säästöt voitaisiin luontevasti siirtää tukemaan erikoistumiskoulutusta.

Pentti Huovinen
Kirjoittaja on lääketieteellisen tiedekunnan dekaani

Categories: Koulutus, Koulutuspolitiikka, OpiskeluKeywords: , ,

Yksi vastaus artikkeliin “Lääkärien peruskoulutusta vähennettävä – erikoistumiskoulutusta lisättävä”

  1. Mahtaakohan missään muussa otettavan huomioon miten yliopistolta työllistytään kuin lääkärikoulutuksessa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *