Kategoria: Koulutuspolitiikka (page 1 of 2)

Turun yliopisto on alueen suunnannäyttäjä myös tulevaisuudessa

Kalervo Väänänen

Vuoden 2019 kevätlukukausi on saatu nyt lähes päätökseen ja koko henkilöstömme ansaitsee lämpimät kiitokset hyvin suoritetusta työstä. Katsottuani yliopiston alkuvuoden toimintaa kuvaavia indikaattoreita, voin todeta, että jokainen voi hyvillä mielin siirtyä viettämään ansaitsemaansa kesälomaa. Toivottavasti pieni tauko opetuksessa antaa myös aikaa keskittyä omiin tutkimuksiin.

Maamme vastasyntyneen hallituksen koulutus- ja tutkimuslinjaukset ovat kiistatta miellyttävää luettavaa. Koulutus ja tutkimus tunnutaan siinä taas nähtävän sekä itseisarvona että välineenä kehittää suomalaista yhteiskuntaa. Erityisen tervetullut on uuden hallitusohjelman linjaus siitä, että myös maan eri osien alueelliset pitkän ajan työvoimatarpeet huomioidaan päätöksissä.

Continue reading

Menestyksen vuodet – mitä edessä?

Pentti Huovinen

Kuluneet viisi vuotta ovat olleet lääketieteellisessä tiedekunnassa menestyksen ja muutoksen vuosia. Vuoden 2014 syksyllä dekaanina aloittaessani en olisi uskonut siihen, miten dynaaminen ja tuloksellinen yhteisömme tulee olemaan.

Opiskelijoiden määrä tiedekunnassa on lisääntynyt 15 prosentilla. Väitöskirjoja ja erikoislääkäreitä valmistui viime vuonna kaikkien aikojen ennätysmäärä. Julkaisutoimintamme on lisääntynyt yli 20 prosentilla ja samalla sen laatu on parantunut. Kansainvälisissä vertailuissa sijoitumme kiitettävästi, hoitotieteen ja hammaslääketieteen alueilla jopa maailman terävään kärkeen.

Medisiina D -uudisrakennus otettiin käyttöön keväällä 2018 ja se on jo nyt lunastanut odotukset todellisena synergiatalona. Samaan aikaan professori Eino Kulosen perikunnan ja Putuksen perikunnan antamat lahjoitukset ovat mahdollistaneet tiedekunnan tutkimuslaitteistojen uusimisen. Tiedekuntamme ja koko yliopisto ovat saaneet poikkeuksellisen merkittävää tukea myös lääkintöneuvos Sakari Alhopuron antamista lahjoituksista. Kaikkien näiden lahjoitusten yhteisarvo on useita miljoonia euroja.

Continue reading

Yliopistolla oltava mahdollisuus reagoida yhteiskunnan nopeasti muuttuviin koulutustarpeisiin

Kuten kaikki muistamme vuoden 2009 yliopistolain yksi keskeinen tavoite piti olla yliopistojen autonomian merkittävä lisääminen. Turun yliopistolle, jonka syntyhistoria on ”Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle”, tämä on erityisen tärkeää.

Minulla on ollut onni toimia erilaisissa yliopistollisissa tehtävissä jo yli 45 vuotta. Niistä olen saanut toimia yliopistojen johtotehtävissä koko tämän yliopistolain voimassaoloajan. Pidin ja pidän edelleen vuoden 2009 yliopistolain uudistusta erittäin tervetulleena ja perussisällöltään yliopistoelämää monin tavoin virvoittavana.

Viime vuosina on kuitenkin välillä joutunut miettimään, oliko yliopistolain tavoite yliopistojen autonomian lisäämisestä aito vai pelkkä korulause. Vai oliko se alun perin tarkoitettu vain osalle yliopistoja?

Continue reading

Visiosta strategiaan

Kalle-Antti Suominen

Opetus- ja kulttuuriministeriön jakaa korkeakouluille vuosittain perusrahoitusta mallilla, joka korostaa opetuksen ja tutkimuksen tuloksia sekä menestystä täydentävän tutkimusrahoituksen hankinnassa. Tätä rahoitusmallia on vuosien varrella muutettu eri tavoin mutta sen perusperiaatteet ovat säilyneet aika hyvin.

Menneeseen katsovan osuuden lisäksi rahoitusmalliin kuuluu strateginen osuus, joka jaetaan korkeakoulujen tulevaisuuden suunnitelmien eli strategioiden perusteella neljän vuoden jaksoille, kuten 2013–2016 ja 2017–2020. Tätä osuutta on kritisoitu etenkin läpinäkyvyyden ja vuorovaikutteisuuden puutteen vuoksi.

Perinteisesti korkeakoulut ovat laatineet strategiansa itsenäisesti ja ilman ministeriön ohjausta. Toisaalta korkeakoulujen toiminnan kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, jossa neljä vuotta on varsin lyhyt jakso. Tämä on kuitenkin muuttumassa.

Continue reading

Kaksikymmentä vuotta Eurooppalaisen korkeakoulualueen rakentamista

Riitta Pyykkö

Tänä vuonna tulee kuluneeksi kaksikymmentä vuotta siitä, kun 29 Euroopan maan opetusministerit allekirjoittivat ns. Bolognan julistuksen Eurooppalaisen korkeakoulualueen kehittämisestä. Tällä hetkellä jäsenmaita on 48.

Eurooppalaisessa korkeakoulutuksessa on näiden kahdenkymmenen vuoden aikana tapahtunut huomattavia muutoksia. Kaikki mukana olevat maat ovat ottaneet käyttöön kolmiportaisen (kandidaatti-maisteri-tohtori) tutkintorakenteen ja yhteensopivan opintopistemitoituksen. Nämä kaksi asiaa olivat keskeisiä alkuperäisiä tavoitteita, sillä opiskelijoiden ja työvoiman liikkuvuuteen tarvitaan helposti vertailtavissa olevia rakenteita. Likimainkaan kaikki eurooppalaiset korkeakouluopiskelijat eivät kuitenkaan vielä opiskele uuden tutkintorakenteen mukaisissa ohjelmissa. Esimerkiksi Saksassa ja Venäjällä toteutetaan edelleen runsaasti myös rakenteeltaan muunlaisia tutkinto-ohjelmia.

Continue reading

Joustavaa jatkuvaa oppimista

Riitta Pyykkö

Elinikäinen oppiminen on ollut mukana eurooppalaisesta korkeakoulutuksesta käytävässä keskustelussa viimeiset kaksikymmentä vuotta. Välillä vähän sivummalla, nyt taas hyvin keskeisenä teemana. Nimityskin on vuosien mittaan elänyt: täydennyskoulutuksen rinnalle tuli ensin elinikäinen oppiminen, ja nyt se on suomalaisessa keskustelussa vaihtunut jatkuvaksi oppimiseksi.

Toimintaympäristön muutokset edellyttävät meiltä jokaiselta jatkuvaa uuden oppimista, ja myös yliopistojen tulee sitä edistää. Oppimisen tarpeet tulevat olemaan moninaisia ja oppijoiden joukko kirjava. Miten pystymme toteuttamaan koulutusta erilaisille oppijoille, erilaisia oppimisen tapoja ja ympäristöjä hyödyntäen, laadusta periksi antamatta? Miten reagoimme nopeasti esiin nouseviin koulutustarpeisiin ja ennakoimme niitä?

Continue reading

Mistä tulevaisuuden insinöörit, luonnontieteilijät ja matemaatikot?

Vesa Taatila

Maassamme on jatkunut jo vuosien ajan erikoinen ilmiö. Matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan opiskelijoiksi korkeakouluihin hakeutuvia on jatkuvasti vähemmän. Olemme jo tilanteessa, jossa moniin näiden alojen hakukohteisiin tulee alle yksi ensisijainen hakija aloituspaikkaa kohti.

Työllisyys- ja palkkanäkökulmat eivät pysty selittämään alojen vetovoiman heikkenemistä. Näiden tutkintojen suorittajat ovat jo pitkään nauttineet keskimääräistä korkeammasta työllisyydestä sekä palkkakehityksestä. Näköpiirissä ei ole megatrendejä, jotka olisivat tätä tilannetta muuttamassa.

Continue reading

Tutkintoja – entä muuta?

Riitta Pyykkö

Tämänkin lukuvuoden aikana on jälleen käyty runsaasti keskustelua koulutusjärjestelmästämme ja sen kehittämistarpeista. Minkälaisia ovat ne työtehtävät, joihin tällä hetkellä opiskelevat päätyvät, miten nopeasti tehtävät jatkossa muuttuvat, mitä tulevaisuudessa suorittaa tekoäly, mitä ihminen? Miten tämä tulisi huomioida koulutuksessa – tai pystymmekö yleensä ennakoimaan?

Sekä Suomessa että kansainvälisesti keskusteluttaa myös tutkintojen tulevaisuus. On selvä, että tulevaisuudessakin meillä on aloja, joilla toimivien pätevyys on varmistettava yksityiskohtaisesti rakennetuilla tutkinnoilla. Kukaan ei varmasti toivo joutuvansa asioimaan sekalaisen taustan omaavan juristin tai lääkärin kanssa, tai lapsilleen epämääräisen koulutuksen saanutta opettajaa. Erityistä kelpoisuutta edellyttävien alojen tutkintokoulutuksen voi siis ennakoida säilyvän pääosin ennallaan.

Entä muut alat, ne jotka eivät suoraan kouluta tiettyyn ammattiin? Menettävätkö tutkinnot merkityksensä ja vain osaaminen ratkaisee? Miten voimme tukea yksilön etenemistä alallaan tai siirtymistä alalta toiselle?

Continue reading

Maailmanloppu vältetään välittämällä

Tapio Salakoski

Tänä aamuna herätessämme uuteen päivään maailma on taas yhden päivän lähempänä tuhoaan. Tai tuhoa ja tuhoa – pikemminkin uutta maailmanjärjestystä, jossa ihmistä ei enää tarvita. Eikä se ole välttämättä ole ollenkaan huono asia kenenkään muun mielestä paitsi meidän ihmisten.

Mistä näin synkät mietteet? Kuluneen viikon suurin uutinen oli fyysikko Stephen Hawkingin kuolema 14.3.2018. Kohtalon oikku on, että modernin tieteen isänä tunnetun Galileo Galilein kuoleman 300-vuotispäivänä 8.1.1942 syntynyt  Hawking kuoli tunnetuimman oppi-isänsä Albert Einsteinin syntymäpäivänä. Hawking oli kuollessaan 76-vuotias, mikä on yli 50 vuotta enemmän kuin mitä lääkärit ennustivat diagnosoidessaan 21-vuotiaan opiskelijan parantumattoman harvinaisen ALS-sairauden.

Toivoa sopii, että Hawking menee yhtä paljon pieleen omissa maailmanlopun ennustuksissaan. Hän on jo pitkään ennustanut, että ihmisellä on alle 1000 vuotta aikaa etsiä uusi koti ennen kuin Maa tuhoutuu. Ennuste perustuu yhtäältä luonnonkatastrofien väistämättömyyteen ja toisaalta ihmisen toimiin: väestön ja energiankulutuksen eksponentiaalisen kasvun seurauksiin. Viime vuonna hän korjasi ennustettaan dramaattisesti pudottamalla siitä yhden nollan pois: ihmisen armonaika onkin vain 100 vuotta.

Continue reading

Opettajankoulutuksen laadukas kaivovesi

Anu Warinowski

Yliopistojen rooli tämänhetkisessä koulutuksen kehittämistyössä on keskeinen. Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi viime vuonna korkeakouluille 15 miljoonaa euroa opettajankoulutuksen kehittämiseen. Uudet opettajankoulutuksen kehittämishankkeet perustuvat ”ei kannettu vesi kaivossa pysy” -sananlaskun taustalla olevaan ajatukseen. Kehittämistä tehdään nimenomaan opettajankoulutusyksiköissä sekä opettajankoulutusyksiköiden johdolla, eikä ulkopuolelta käsin. Opettajankoulutuksen kehittämisessä keskiöön onkin nostettu tutkimusperustaisuus. Lisäksi ainutlaatuista tässä kehittämistyössä on sen laaja kansallinen yhteistyö eri yliopistojen välillä. Tavoitteena on pysyvämmät muutokset kaivoveden laadussa pinnan heilahduksen sijaan.

Continue reading

« Older posts