Kalervo Väänänen

Yliopistomme nyt istuvan hallituksen toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa. Hallituksella on enää yksi kokous joulukuussa ja sen asialista alkaa jo hahmottua. Rohkenen nyt jo päätellä, että tämän hallituksen merkittävin päätös tehtiin 4.8.2015 pidetyssä hallituksen kokouksessa. Silloin takana olivat edellisenä keväänä tehdyt maan hallituksen leikkauspäätökset, ja arvioimme, että valtion tuki Turun yliopistolle tulee vuoteen 2018 mennessä vähenemään noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä arvio on nyt toteutunut.

Mainitussa kokouksessa hallitus hyväksyi toimivan johdon laatiman Turun yliopiston nelivuotisen sopeuttamis- ja kehittämisohjelman (SoKe), jonka toteuttaminen aloitettiin välittömästi. SoKe-suunnitelman vaihtoehtona oli noin 200 henkilön irtisanominen budjetin tasapainottamiseksi.

Hallitus päätti yksimielisesti, että irtisanomisiin ei mennä, vaan edetään uudistamalla toimintoja budjettitasapainon saavuttamiseksi. Tavoitteena oli sekä lisätä vaihtoehtoisia tuloja että pienentää erityisesti hallinnon ja tukipalvelujen kuluja. Hallituksen evästys toimivalle johdolle oli, että on pyrittävä erityisesti turvaamaan koulutuksen ja tutkimuksen edellytykset.

Yksi SoKe:n toimenpiteistä oli yhteisten palvelujen rakenteellinen muutos (YPA), jossa huomioitaisiin erityisesti digitalisaation tuomat mahdollisuudet parantaa tehdyn työn tuottavuutta. YPA:n valmistelu aloitettiin jo syksyllä 2015 ja sitä jatkettiin, kunnes tämän vuoden elokuussa toteutettiin palvelujen rakenteellinen uudistus, jonka keskeisin elementti on palvelukeskusmalliin siirtyminen. Tässä yhteydessä useiden satojen henkilöiden työnkuva on muuttunut ja moni on joutunut uuteen työympäristöön.

Tiedän, että monelle uudelleenjärjestely on ollut vaikea paikka. Sekä niille, joiden työnkuva on muuttunut, eli eri palveluiden tuottajille että myös niille, jotka käyttävät palveluja.

Tällaisen muutoksen läpivieminen on kestävyyslaji ja asettaa organisaation yhtenäisyyden kovalle koetukselle. Tämä on erityinen haaste kaikille esimiesasemassa oleville henkilöille. Kliseisesti voisi todeta, että nyt tarvitaan muutoksen johtajuutta kaikilla tasoilla. Jokainen työntekijä, niin yhteisissä palveluissa oleva kuin opettaja ja tutkija on oikeutettu siihen, että hänen lähiesimiehensä tukee häntä muutoksessa. Tarvittaessa esimiehen tehtävä on myös perustella muutoksen välttämättömyyttä alaisilleen.

Toivoisin, että nyt keskittyisimme antamaan palautetta asioista, jotka eivät vielä toimi. Palautteen soisi olevan myös riittävän konkreettista, jotta korjauksia voitaisiin tehdä. Toivoisin myös, että palautetta annettaessa molemmat osapuolet, niin palveluiden tuottajat kuin niiden käyttäjät, tekisivät sen toisia kunnioittavassa hengessä. Kannattaa muistaa, että meillä kaikilla yliopistolaisilla on sama työnantaja, Turun yliopisto.

Turun yliopiston lähtöajatuksena on, että jokaisen meillä työskentelevän ihmisen työpanos on yhteisölle arvokas. Työnantajana lähdemme myös siitä periaatteesta, että kohtelemme toisia kunnioittavasti ja arvokkaasti. Se ei tarkoita sitä, ettei kritiikkiä tule antaa silloin, kun on sen aika. Toivon, että tämä muistetaan silloinkin, kun mielipiteet eroavat ja keskustelu käy kuumaksi. Toivon ja uskon, että meillä kaikilla on sama päämäärä: tehdä Turun yliopistosta entistä parempi paikka opiskella, opettaa, tutkia ja vaikuttaa yhteiskunnan kehittymiseen sekä Isänmaan että ihmiskunnan parhaaksi.

Kalervo Väänänen
Kirjoittaja on Turun yliopiston rehtori

 

Kuva: Juhana Ahlamo



FacebooktwitterFacebooktwitter