Omalle alalle mahdollisimman sujuvasti

Opiskelijavalinta on puhuttanut viime aikoina kovasti, niin julkisuudessa kuin korkeakouluissa ja lukioissa. Jo tulevana kesänä valintakokeiden tulee olla sellaisia, jotka eivät edellytä pitkää valmentautumista (eli runsaan aineiston pänttäämistä, mahdollisesti lisäksi valmennuskursseihin osallistumista), ja vuonna 2020 yli puolet uusista opiskelijoista tulee valita ylioppilastutkinnon tulosten perusteella. Tutkintojen pisteytykseen on kehitetty erilaisia malleja, jotka ovat parhaillaan lausunnoilla.

Siitä ollaan varmasti yhtä mieltä, että satojen oppiaine- ja yliopistokohtaisten valintakokeiden järjestäminen vuosittain kaipaa järkeistämistä. Toisaalta on tärkeää, että mahdollisimman moni nuori pääsisi halutessaan nopeasti jatkamaan opintojaan. Välivuodet eivät ole pelkästään kielteinen asia, mutta välivuodet silloin, kun jatkamishaluja olisi heti ylioppilaaksi tulon jälkeen, ovat.

Opiskelupaikkojahan maan korkeakouluissa on, jos ajatellaan vain kulloistakin vuosiluokkaa. Sisäänpääsyn vaikeutta selittävät ne, jotka hakevat kokonaisen tutkinnon suorittamisoikeutta, vaikka oikeastaan kaipaavat vain osaamisen päivittämistä aiemmin suoritetun tutkinnon päälle, sekä ne tuhannet, jotka vuodesta toiseen hakevat ja hakevat unelmiensa alalle.

Opiskelijavalinnan uudistuksia tuleekin tarkastella yliopistojen ja hakijoiden, mutta myös lukiolaisten näkökulmasta.

Yliopisto toivoo toki parhaita mahdollisia opiskelijoita, jotka ovat opintoihinsa motivoituneita ja etenevät hyvin. Hakija toivoo pääsevänsä alalle, jonka tuntee omakseen henkilökohtaisen motivaationsa ja osaamisensa sekä taipumuksiensa näkökulmasta. Sekä yliopiston että hakijoiden kannalta selkeät, hyvissä ajoin tiedossa olevat ja alakohtaisesti valtakunnallisesti yhtenäiset valintaperusteet ovat hyvä asia.

Yläkoulun tai lukion näkökulmasta eri tavoin painotettuun todistusvalintaan siirtyminen voi näyttäytyä myös toisin. Nuori joutuu tekemään ainevalintoja vaiheessa, jossa vain harvalla on selvä kuva tulevaisuuden suunnitelmistaan. Ei ole lukiolaisen, yliopiston tai yhteiskunnankaan etu, että lukiossa tehtäisiin ainevalintoja ”kaiken varalta”, vastoin omia taipumuksia tai motivaatiota.

Siksi on tärkeää, että yliopistot tarjoavat mahdollisimman monipuolista tietoa siitä, miten eri aloja pääsee opiskelemaan, millaista opiskelu on ja minkälaisiin työtehtäviin sen jälkeen voi hakeutua. Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää, että yliopistot toimittavat tiedot vuoden 2020 opiskelijavalinnasta viimeistään tämän vuoden elokuussa. Turun yliopistossa olemme linjanneet, että tiedot toimitetaan jo toukokuussa, ja ainakin pääperiaatteiden osalta myös koskien vuoden 2021 opiskelijavalintaa.

On myös tärkeä muistuttaa, että valintakokeet eivät poistu kokonaan, vaan jatkossakin yliopisto-opintoihin on myös muita väyliä. Niin niille, jotka eivät ole lainkaan suorittaneet ylioppilastutkintoa, kuin niille joiden menestys ei ole ollut riittävä. Sekä lisäksi väyliä siirtymiseen opiskeluaikana alalta toiselle.

Riitta Pyykkö
Kirjoittaja on koulutuksesta vastaava vararehtori