Kenttäasema – tutkimusinfrastruktuuria tutkimusinfrastruktuurissa

Jari Hänninen
Katja Mäkinen

 

 

 

 

 

Sanotaan, että korkeatasoinen tutkimustyö tarvitsee onnistuakseen ja kehittyäkseen toimivan tutkimusinfrastruktuurin. Tutkimusinfrastruktuureilla tarkoitetaan perinteisesti tutkimuksessa käytettäviä tiloja ja tutkimusvälineitä, mutta ne voivat käsittää myös esimerkiksi aineistoja, tietokantoja, malleja ja palveluita.

Kallis ja hieno infra ei tietenkään automaattisesti takaa tutkimuksen laatua tai kansainvälistä menestystä, mutta se voi merkittävästi helpottaa esimerkiksi lajintunnistusta tai mahdollistaa tarkempien mittausten tekemisen. Kun tutkimustyötä tehdään haastavissa olosuhteissa, kuten kenttäasemilla, tai kun työ vaatii tarkkuutta, toimivat ja käytännölliset tutkimuslaitteet ja -tilat säästävät niin hermoja, rahaa kuin aikaakin.

Turun yliopiston Biodiversiteettiyksikön Saaristomeren tutkimuslaitoksen tehtävänä on Itämereen ja saaristoon painottuvan tutkimuksen ja opetuksen lisäksi tarjota Turun yliopiston tutkijoille ja muille kävijöille tutkimuksen ja opetuksen tukipalveluita sekä toimia kampuksen ulkopuolella näyteikkunana Turun yliopistossa tehtävään tutkimukseen ja opetukseen. Saaristomeren tutkimuslaitos on myös osa vuonna 2013 perustettua, Suomen Akatemian rahoittamaa kansallista merentutkimuksen tiekarttaa FINMARI (Finnish Marine Research Infrastructure), jota koordinoi Suomen Ympäristökeskus SYKE.

Suomen Akatemian rahoittamaan FINMARI-verkostoon kuuluu Turun yliopiston lisäksi Helsingin yliopisto, Åbo Akademi, SYKE, Luonnonvarakeskus Luke, Ilmatieteenlaitos sekä valtio-omisteinen Arctia Shipping Oy. Tämän maantieteellisesti laajalle alueelle ulottuvan verkoston tarkoituksena on koota yhteen merentutkimuksen resurssit, jotka koostuvat kenttäasemista (Saaristomeren tutkimuslaitos Seilin saarella, Tvärminnen eläintieteellinen asema Hangossa, Husön biologinen asema Ahvenanmaalla sekä Utön saarella sijaitseva Ilmatieteenlaitoksen merentutkimusasema), tutkimusaluksista (mm. Saaristomeren tutkimuslaitoksen tutkimusalus r/v Aurelia), jäänmurtajista, laboratoriotiloista, matkustaja- ja kauppalaivoihin kiinnitettävistä meren tilaa mittaavista Ferrybox-järjestelmistä sekä kiinteistä tutkimusalustoista ja -poijuista (muun muassa Seilin automaattinen vedenlaadun seuranta-asema).

Seiliin on FINMARIn tuella hankittu muun muassa kokeelliseen tutkimukseen soveltuvia läpivirtausakvaarioita.

Verkoston tavoitteena on parantaa Itämeren ekosysteemin toiminnan tuntemusta kehittämällä ja vahvistamalla alan toimijoiden yhteistyötä tutkimuslaitteiden, tukipalveluiden, mallien ja tietovarantojen käytössä. Ajallisesti ja paikallisesti tapahtuvien muutosten parempi tuntemus auttaa ennustamaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä tapahtuvia ekosysteemimuutoksia. Kaikki FINMARI:in kuuluvat jäsenorganisaatiot ovat sitoutuneet tutkimusresurssien yhteiseen kehittämiseen kohti kansainvälistä huippua.

FINMARI:n tuella on Seilin saarelle hankittu useita uusia tutkimuslaitteita sekä päivitetty olemassa olevaa infrastruktuuria. Viimeisimpiä merkittävimpiä lisäyksiä ovat olleet muun muassa kokeellisessa tutkimuksessa käytettävät läpivirtausakvaariot, lajintunnistusopetukseen soveltuvat stereomikroskoopit, GEMAX sedimenttinäytteenotin, muun muassa meriarkeologiseen tutkimukseen soveltuva viistokaikuluotain, Aurelian asennettu perässä vedettävien näytteenottolaitteiden käsittelyä helpottava A-puomi, eläinplanktonnäytteenottoa helpottava Hydro-Bioksen MultiNet Mini sekä Aurelian sääasema. Tämän ohella laboratoriotöitä voi Seilin saarella jatkossa tehdä kevään aikana valmistuvassa täysin uudessa merivesilaboratoriossa.

Voit lukea laajemmin Seilin tutkimusinfrastruktuurista sekä toiminnasta Saaristomeren tutkimuslaitoksen blogista.

Jari Hänninen
Kirjoittaja on Saaristomeren tutkimuslaitoksen asemanjohtaja

Katja Mäkinen
Kirjoittaja on Saaristomeren tutkimuslaitoksen tutkimusteknikko