Kategoria: Monitieteisyys (page 1 of 2)

Hyvinvointi ja yhteistyö ”pimeässä akatemiassa”?

Markus Granlund

Sain hiljattain käsiini professori Peter Flemingin artikkelin ”Dark Academia: Despair in the Neoliberal Business School”. Vaikka sen voisi tulkita “vanhan ja vihaisen” tieteenharjoittajan purkaukseksi, teksti sisältää valitettavan monia realiteetteja, joita voin itsekin allekirjoittaa nojaten omiin kokemuksiini Suomessa ja ulkomailla. Kirjoituksen voi siis tulkita myös hätähuudoksi koko yliopistosektorin toimintamallien osalta. Neoliberaalilla Fleming viittaa ylenpalttiseen kaupallistamiseen, johtamishierarkioihin, yliopiston asiakaskeskeiseen ajatteluun, säälimättömään urakeskeisyyteen ja ylipäätään kilpailullisuuteen sekä lyhytnäköiseen helposti mitattavien tulosten tuijottamiseen. Kirjoituksen ydin liittyy siihen, että tämä ajattelu aiheuttaa epätoivoa ja ahdistusta, koska se etäännyttää meidät arvoista, prosesseista ja identiteeteistä, jotka määrittävät sitä mitä yliopistossa tehdään.

Continue reading

Ruokakiertoa ja rajaneuvottelua – kieli kiertotalouden katalyyttina

Ville Virsu

Tilannekomediasarjassa Seinfeld (1994) kiusallisiin tilanteisiin usein päätyvä George Costanza syö juhlien jälkeen keittiön roska-astiaan jätetyn leivoksen. Georgen tyttöystävän äiti näkee tilanteen sattumalta, ja tilannekomedioille tyypillinen moninaisten virhetulkintojen ja epäonnisten yhteensattumien vyyhti alkaa kehkeytyä.

Georgen leivoshetkeä ja sitä seurannutta sosiaalista kurimusta jälkikäteen puidessaan ystävykset George ja Jerry (Seinfeld) käyvät seuraavan dialogin:

Jerry Seinfeld: So let me get this straight. You find yourself in the kitchen. You see an éclair in the receptacle… and you think to yourself: “What the hell, I’ll just eat some trash.”

George Costanza: No, no, no. It was not trash.

Jerry: Was it in the trash?

George: Yes.

Jerry: Then it was trash.

Continue reading

Yliopistot haluavat rakentaa Suomen hyvinvointia – luvatun rahoituksen toteutuminen on elintärkeää

Suomen ja maailman ongelmat ja ilmiöt ovat monimutkaisia. Tarvitsemme luotettavaa ja laadukasta tutkimusta ja korkeinta koulutusta, jotta voimme ymmärtää maamme ja maailman menoa ja muutoksia kokonaisvaltaisemmin.

Yliopistoilla on kyky vastata maailman viheliäisiin ongelmiin korkealaatuisella tutkimuksella ja asiantuntijoiden koulutuksella. Yliopistot voivat rikkoa yhden totuuden ratkaisumalleja ja putkiajattelua. Tämän me voimme tehdä panostamalla monitieteisyyteen.

Valitettavasti viime vuosina on kuitenkin tuntunut siltä, että tieteellistä, luotettavaa tutkimusta ja korkeinta koulutusta ei enää arvosteta. Olemmeko nyt uppoamassa vielä syvemmälle totuuden jälkeiseen ja vaihtoehtoisten totuuksien, eli valheiden, aikakauteen – ja siinä samalla totuuden jälkeiseen politiikkaan?

Continue reading

Flavoria® on osoitus todella monialaisesta yhteistyöstä

Mari Sandell

Flavorian avajaisia vietettiin Medisiina D:ssä 27.5. Ilmassa oli iloisen kevätjuhlan tuntua.

Suuri kiitos Flavorian olemassaolosta kuuluu Turun yliopiston nykyiselle rehtorille Kalervo Väänäselle ja lääketieteellisen tiedekunnan dekaanille Pentti Huoviselle, jotka ennakkoluulottomasti kannustivat jatkamaan kohti tuntematonta jo muutama vuosi sitten. Flavoria lähtikin alunperin liikkeelle erityisesti terveysteknologisena tutkimusalustana lääketieteellisen tiedekunnan johdolla.

Continue reading

Profiloidutaan sivistysyliopistoksi

Hanna Meretoja

Ilmasto lämpenee, merenpinta nousee, emmekä tiedä, monelleko sukupolvelle maapallo säilyy elinkelpoisena. Tieteellä ja teknologialla on ollut tärkeä rooli siinä, että meille on kehittynyt moderni, länsimainen, kulutuskeskeinen elämäntyyli, joka puolestaan on olennaisesti vauhdittanut ympäristökriisiä.

Nykyisessä maailmantilanteessa tieteiden keskeinen tehtävä on kantaa vastuunsa ja vastata ihmiskunnan suuriin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja globaaliin eriarvoisuuteen. Haasteet ovat niin monimutkaisia, että niihin on mahdotonta vastata kenenkään tutkijan yksinään. Vain yliopistoinstituutio ja -yhteisö voivat luoda edellytykset siihen tarvittavalle monitieteiselle tutkimukselle.

Kapea-alaisten oman alansa huippuasiantuntijoiden lisäksi nykyisessä maailmantilanteessa tarvitaan laajasti sivistyneitä tutkijoita, joilla on rohkeutta, luovuutta ja kykyä tarkastella maailmaa eri näkökulmista. Nykymaailma tarvitsee sivistysyliopistoa kipeämmin kuin koskaan.

Continue reading

Phenomenon-based and Collaborative Research – Glorified Consulting or the Future of Academia

Milla Wirén

“What’s the gap?” is a familiar question to many young aspiring scholars presenting their plans in seminars or conferences. The question reveals one of the basic assumptions prevalent in academia: any intellectual pursuit starts by finding and defining a gap in the existing theoretical knowledge. This is preceded by identifying the theory or theories with the holes in them, which, in turn, has the prequel of choosing one’s academic home, the discipline.

The most familiar competing approach, problematisation, zooms a bit further out. In problematisation, the scholar does not take the existing theoretical knowledge at face value (with or without gaps), but instead questions the underlying premises of the theories. However, problematisation still builds on the same foundation as gap-spotting: the beginning point is the theory, underpinned by a choice of discipline.

Continue reading

Vaikuttavaa monitieteisyyttä rakennemuutosten puristuksessa

Markus Granlund

Turun yliopiston strategia perustuu moderniin näkemykseen siitä, että tieteellisten siilojen ja organisatoristen ”laatikkoleikkien” aika on ohi.  Myös valtakunnan tasolla monitieteisyys tunnistetaan välttämättömäksi viheliäisten ongelmien (wicked problems) aikakaudella, ainakin juhla- ja vaalipuheissa.

Laatikkoleikit, siis organisatoriset muutokset vain muutoksen takia, liittyy toiminnan ja prosessien tehokkuuteen, tärkeitä asioita nekin. Vähemmälle huomiolle tässä yhteydessä jää kuitenkin se, mitä haittavaikutuksia yksikkökokojen kasvattamisella on. Tehokkuuskin on moniulotteinen asia ja maailmalta löytyy evidenssiä myös siitä, että rakennettuja yliopistokonglomeraatteja ollaan nyt purkamassa takaisin pienemmiksi, toiminnallisemmiksi ja tehokkaammiksi kokonaisuuksiksi.

Toivoisinkin keskusteluihin sellaista lähestymistapaa, jossa annetaan ensisijaisesti tulosten ratkaista (etenkin suhteessa resursseihin, joiden leikkauksista päätin tällä kertaa olla valittamatta), samalla toki tunnistaen ne hyvät puolet, joita toimintojen yhdistämisellä voi olla saavutettavissa. Olisi myös suotavaa hyväksyä se tosiasia, että konteksti ratkaisee: ”One size does not fit all”. Silti muun muassa Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) omassa ohjauksessaan näyttää edelleenkin jakavan ”erillispalkkioita” lähinnä rakennemuutoksista, joiden oletetaan olevan itseisarvoisesti uudistavia toimenpiteitä.

Continue reading

Big datasta kestävää kasvua ja liiketoimintaa opiskelijavoimin

Mikko Vermanen

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen ja CCR:n (Centre for Collaborative Research) tutkijat käynnistivät tammikuussa 2019 avoimen big datan hyödyntämismahdollisuuksiin pohjautuvan Big Data Hack -tapahtuman, jossa aihetta tarkasteltiin Euroopan kaupunkien välisten kasvukäytävien ja niiden kehitystä tukevien, avointa dataa hyödyntävien liiketoimintamallien näkökulmista.

Big Data Hackissa muun muassa kauppatieteiden, bioinformatiikan, maantieteen ja kulttuurintutkimuksen opiskelijoista koostuvat kolme poikkitieteellistä työryhmää yhdistivät kykynsä kaksipäiväisellä hackathon-leirillä, johon saattoi osallistua sekä läsnäolevana että etäyhteyden avulla. Jälkimmäinen vaihtoehto mahdollisti aihepiiriin jo entuudestaan perehtyneen Tarton yliopiston sekä Viron pelastuslaitoksen osallisuuden, mikä tuotti tapahtumalle lisäarvoa laajentuneen kokemuksen, monialaisuuden ja kansainvälistymisen muodossa.

Continue reading

Visio merestä

Kalle-Antti Suominen

Turun yliopiston strategiassa ”Meri ja merenkulku” on yksi tutkimuksen kuudesta temaattisesta kokonaisuudesta, joilla pyritään edistämään monitieteistä tutkimusta. Vastaavasti Åbo Akademilla ”Havet” on yksi neljästä yliopiston vahvuusalueesta. Molemmat yliopistot ovat saaneet merkittävää profiloitumisrahoitusta tälle teemalle Suomen Akatemialta viime vuosina. Tätä rahoitusta haettaessa yliopistot ovatkin jo tehneet hyvää yhteistyötä.

Yliopistojen tekemä meren ja merenkulun nosto keskeiseksi teemaksi strategioihinsa on Suomessa ainutlaatuinen. Se perustuu yliopistojen monipuoliseen toimintaan mereen liittyvän tutkimuksen eri osa-alueilla sekä Länsirannikon vahvaan meriteollisuuden ja merenkulun toimintaan. Saaristomme ja rannikkoalueemme ovat aarreaitta niin luonnon kuin kulttuurin tutkimukselle. Yliopistojen tutkimusasemat, kuten Husö, Korpoström ja Seili, antavat lujan pohjan Itämeren tutkimukseen. Vahvan laivanrakennuksen ja satamatoiminnan ohella autonomisten laivojen kehittäminen ja siihen liittyvät moninaiset juridiset, liiketoiminnalliset ja tekniset haasteet ovat olleet hyvin esillä tulevaisuuteen tähtäävässä toiminnassa alueellamme.

Continue reading

e-Sote tarvitsee Turun yliopistoa

Sanna Salanterä

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio kulkee käsi kädessä sote-uudistuksen kanssa. Digitalisaation aiheuttamat muutokset alalle ovat todennäköisesti merkittävämpiä kuin itse sote-uudistus. Siitä keskustelu on kuitenkin jäänyt vähäisemmäksi ja pinnallisemmaksi.

Digitalisaation tavoitteena sote-uudistuksessa on tukea muutosta sairauksien ja ongelmien hoidosta terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen ja ongelmien ennakointiin. Yksilön terveysdatan keruu systemaattisesti tietokantaan koko eliniän ajan mahdollistaa yksilöllisen terveyden ja hyvinvoinnin seurannan aivan uudella tavalla. Yksilön oma terveyshistoria ja tulevaisuudessa mahdollisesti geenitason tieto sekä näiden yhdistäminen väestötason tietoon mahdollistavat entistä tarkemman terveydentilan seurannan ja mahdollisten tulevien ongelmien ennustamisen ja näiden ennaltaehkäisyn.

Continue reading

« Older posts