Kategoria: Monitieteisyys (page 1 of 2)

Vaikuttavaa monitieteisyyttä rakennemuutosten puristuksessa

Markus Granlund

Turun yliopiston strategia perustuu moderniin näkemykseen siitä, että tieteellisten siilojen ja organisatoristen ”laatikkoleikkien” aika on ohi.  Myös valtakunnan tasolla monitieteisyys tunnistetaan välttämättömäksi viheliäisten ongelmien (wicked problems) aikakaudella, ainakin juhla- ja vaalipuheissa.

Laatikkoleikit, siis organisatoriset muutokset vain muutoksen takia, liittyy toiminnan ja prosessien tehokkuuteen, tärkeitä asioita nekin. Vähemmälle huomiolle tässä yhteydessä jää kuitenkin se, mitä haittavaikutuksia yksikkökokojen kasvattamisella on. Tehokkuuskin on moniulotteinen asia ja maailmalta löytyy evidenssiä myös siitä, että rakennettuja yliopistokonglomeraatteja ollaan nyt purkamassa takaisin pienemmiksi, toiminnallisemmiksi ja tehokkaammiksi kokonaisuuksiksi.

Toivoisinkin keskusteluihin sellaista lähestymistapaa, jossa annetaan ensisijaisesti tulosten ratkaista (etenkin suhteessa resursseihin, joiden leikkauksista päätin tällä kertaa olla valittamatta), samalla toki tunnistaen ne hyvät puolet, joita toimintojen yhdistämisellä voi olla saavutettavissa. Olisi myös suotavaa hyväksyä se tosiasia, että konteksti ratkaisee: ”One size does not fit all”. Silti muun muassa Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) omassa ohjauksessaan näyttää edelleenkin jakavan ”erillispalkkioita” lähinnä rakennemuutoksista, joiden oletetaan olevan itseisarvoisesti uudistavia toimenpiteitä.

Continue reading

Big datasta kestävää kasvua ja liiketoimintaa opiskelijavoimin

Mikko Vermanen

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen ja CCR:n (Centre for Collaborative Research) tutkijat käynnistivät tammikuussa 2019 avoimen big datan hyödyntämismahdollisuuksiin pohjautuvan Big Data Hack -tapahtuman, jossa aihetta tarkasteltiin Euroopan kaupunkien välisten kasvukäytävien ja niiden kehitystä tukevien, avointa dataa hyödyntävien liiketoimintamallien näkökulmista.

Big Data Hackissa muun muassa kauppatieteiden, bioinformatiikan, maantieteen ja kulttuurintutkimuksen opiskelijoista koostuvat kolme poikkitieteellistä työryhmää yhdistivät kykynsä kaksipäiväisellä hackathon-leirillä, johon saattoi osallistua sekä läsnäolevana että etäyhteyden avulla. Jälkimmäinen vaihtoehto mahdollisti aihepiiriin jo entuudestaan perehtyneen Tarton yliopiston sekä Viron pelastuslaitoksen osallisuuden, mikä tuotti tapahtumalle lisäarvoa laajentuneen kokemuksen, monialaisuuden ja kansainvälistymisen muodossa.

Continue reading

Visio merestä

Kalle-Antti Suominen

Turun yliopiston strategiassa ”Meri ja merenkulku” on yksi tutkimuksen kuudesta temaattisesta kokonaisuudesta, joilla pyritään edistämään monitieteistä tutkimusta. Vastaavasti Åbo Akademilla ”Havet” on yksi neljästä yliopiston vahvuusalueesta. Molemmat yliopistot ovat saaneet merkittävää profiloitumisrahoitusta tälle teemalle Suomen Akatemialta viime vuosina. Tätä rahoitusta haettaessa yliopistot ovatkin jo tehneet hyvää yhteistyötä.

Yliopistojen tekemä meren ja merenkulun nosto keskeiseksi teemaksi strategioihinsa on Suomessa ainutlaatuinen. Se perustuu yliopistojen monipuoliseen toimintaan mereen liittyvän tutkimuksen eri osa-alueilla sekä Länsirannikon vahvaan meriteollisuuden ja merenkulun toimintaan. Saaristomme ja rannikkoalueemme ovat aarreaitta niin luonnon kuin kulttuurin tutkimukselle. Yliopistojen tutkimusasemat, kuten Husö, Korpoström ja Seili, antavat lujan pohjan Itämeren tutkimukseen. Vahvan laivanrakennuksen ja satamatoiminnan ohella autonomisten laivojen kehittäminen ja siihen liittyvät moninaiset juridiset, liiketoiminnalliset ja tekniset haasteet ovat olleet hyvin esillä tulevaisuuteen tähtäävässä toiminnassa alueellamme.

Continue reading

e-Sote tarvitsee Turun yliopistoa

Sanna Salanterä

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio kulkee käsi kädessä sote-uudistuksen kanssa. Digitalisaation aiheuttamat muutokset alalle ovat todennäköisesti merkittävämpiä kuin itse sote-uudistus. Siitä keskustelu on kuitenkin jäänyt vähäisemmäksi ja pinnallisemmaksi.

Digitalisaation tavoitteena sote-uudistuksessa on tukea muutosta sairauksien ja ongelmien hoidosta terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen ja ongelmien ennakointiin. Yksilön terveysdatan keruu systemaattisesti tietokantaan koko eliniän ajan mahdollistaa yksilöllisen terveyden ja hyvinvoinnin seurannan aivan uudella tavalla. Yksilön oma terveyshistoria ja tulevaisuudessa mahdollisesti geenitason tieto sekä näiden yhdistäminen väestötason tietoon mahdollistavat entistä tarkemman terveydentilan seurannan ja mahdollisten tulevien ongelmien ennustamisen ja näiden ennaltaehkäisyn.

Continue reading

Ympäristövastuu nostettava perusarvojen joukkoon

Kalervo Väänänen

Viime kesänä, ensimmäistä kertaa tunnettuna aikana, Grönlannin pohjoispuolinen merijää on sulanut. Viime kuukausien aikana on maailman johtavissa tiedelehdissä julkaistu useita tutkimuksia, joiden mukaan olemme ajautumassa, nopeammin kuin vielä äsken uskoimme, rajusti eri ekosysteemejä ravisteleviin muutoksiin.

Biologisen diversiteetin supistuminen, joka on kiistattomasti jo mitattavissa, voi aiheuttaa meille ennalta arvaamattomia muutoksia myös oman lajimme säilymistä ajatellen.

Vaikka kuinka haluaisimme elää kuplassa, jossa maailman muiden eliölajien vaikutuksia meihin ei tarvitsisi huomioida, se ei onnistu. Kyse on ympäristön tilan lisäksi myös ruuantuotannosta, puhtaasta vedestä ja taudinaiheuttajista, siis elämän perusedellytyksistä.

Continue reading

Papukaija puri leidiä Turussa

Reeta E. Kangas

Istun pimeässä luentosalissa. Projektorin valo rikkoo pimeyden. Kuvateksti kertoo minulle mitä katson:

Otto van Veen (1556-1629) (Attr.)
Lady Bitten by a Parrot, n.d.
Oil on canvas, 104,7×74,3cm

Parin sekunnin kuluttua projektori heijastaa ensimmäisen kuvan oikealle puolelle saman kuvan uudelleen. Kuvatekstin mukaan katson eri teosta:

Otto van Veen (1556-1629) (Attr.)
Parrot Biting a Lady, n.d.
Oil on canvas, 104,7×74,3cm

On konferenssin päätöspäivä. Viimeiset tieteelliset esitykset on pidetty. Nyt keskitymme viimeiseen taide-esitykseen. Eteemme heijastettavat kuvat ovat osa taiteilijoiden Ute Hörner ja Mathias Antlfinger videoteosta Unknown Parrot with Princess (2017). Teos koostuu vanhojen ihmis- ja eläinhahmoja esittävien maalausten esittämisestä kaksoisprojektioina.

Kiinnitämme herkästi huomiota taidetta katsoessamme ensimmäiseksi tekstitietoihin – tekijä, tekijän elinvuodet, teoksen nimi, teoksen vuosi, materiaali. Vasta sitten näemme itse teoksen. Miten teostiedot vaikuttavat tulkintaamme?

Continue reading

Prosenttitaiteesta hyvinvointia

Anu Laukkanen

Sairaaloissa esillä oleva kuvataide on ollut pitkään yksi tutuimmista taidetta ja ”sotea” yhdistävistä taiteen käyttötavoista. Lukuisia julkisia taidehankintoja on mahdollistanut taiteen prosenttiperiaate, jota on Suomessa toteutettu yleensä siten, että kuntien päätöksellä julkisista rakennushankkeiden kustannuksista prosentti on käytetty kuvataiteeseen.

Turun yliopistollisen keskussairaalan uudisrakennuksissa taidetta on hankittu koordinoidusti, viimeisimpänä esimerkkinä vasta rakenteilla oleva T3-sairaala, johon valitut taiteilijat selviävät syksyllä 2018. Kuvataide ja muutkin visuaaliset ja tilalliset ratkaisut ovat osa rakennusta käyttävien työntekijöiden, potilaiden ja vierailijoiden arkea, ja niihin huomiota kiinnittämällä voidaan luoda vähemmän stressaavia ympäristöjä.

Taiteen eri muodot ja kulttuuri ovat – tai voivat olla – kuitenkin paljon monipuolisemmin osa hyvinvoinnin edistämistä, hoitoa ja parantamista.

Continue reading

Asiakaskeskeisyys, arvot ja ikääntyneiden ihmisten sote-palvelut

Riitta Suhonen

Tarkastelen tässä kirjoituksessa asiakaskeskeisyyden käsitettä ja merkityksiä sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä soten arvoperustaa. Toiseksi luonnehdin ikääntymistä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kolmantena esittelen esimerkkien avulla asiakaskeskeisyyteen ja ikääntyvään väestöön liittyvää tämänhetkistä keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämisen ja siihen liittyvän uutisoinnin kontekstissa.

Asiakaskeskeisyys – mitä kaikkea se tarkoittaakaan?

Asiakaskeskeisyys on sosiaali- ja terveydenhuollon keskeinen kulmakivi. Termi asiakaskeskisyys (potilaskeskeisyys) ilmaantui sosiaali- ja terveystieteelliseen kirjallisuuteen jo 1950-luvulla, ja termiä on käytetty toistuvasti 1990-luvulta lähtien. Asiakaskeskeisyyttä sosiaali- ja terveyspalveluissa voidaan tarkastella ainakin kolmella eri tasolla: organisaatiotasolla, potilaan tai asiakasryhmän näkökulmasta ja yksilötasolla. Näistä jokainen tarkastelutaso tuo esiin asiakaskeskeisyyden luonnetta, ja toisaalta lisää ymmärrystämme siitä tavoitteesta, minkä olemme palvelujärjestelmän kehittämisen yhdeksi tavoitteeksi asettaneet ja mikä hoidon ja palvelun keskeisenä periaatteena on ajateltu jo pitkään olleen.
Continue reading

Kenttäasema – tutkimusinfrastruktuuria tutkimusinfrastruktuurissa

Jari Hänninen

Katja Mäkinen

 

 

 

 

 

Sanotaan, että korkeatasoinen tutkimustyö tarvitsee onnistuakseen ja kehittyäkseen toimivan tutkimusinfrastruktuurin. Tutkimusinfrastruktuureilla tarkoitetaan perinteisesti tutkimuksessa käytettäviä tiloja ja tutkimusvälineitä, mutta ne voivat käsittää myös esimerkiksi aineistoja, tietokantoja, malleja ja palveluita.

Kallis ja hieno infra ei tietenkään automaattisesti takaa tutkimuksen laatua tai kansainvälistä menestystä, mutta se voi merkittävästi helpottaa esimerkiksi lajintunnistusta tai mahdollistaa tarkempien mittausten tekemisen. Kun tutkimustyötä tehdään haastavissa olosuhteissa, kuten kenttäasemilla, tai kun työ vaatii tarkkuutta, toimivat ja käytännölliset tutkimuslaitteet ja -tilat säästävät niin hermoja, rahaa kuin aikaakin.

Continue reading

Maailmanloppu vältetään välittämällä

Tapio Salakoski

Tänä aamuna herätessämme uuteen päivään maailma on taas yhden päivän lähempänä tuhoaan. Tai tuhoa ja tuhoa – pikemminkin uutta maailmanjärjestystä, jossa ihmistä ei enää tarvita. Eikä se ole välttämättä ole ollenkaan huono asia kenenkään muun mielestä paitsi meidän ihmisten.

Mistä näin synkät mietteet? Kuluneen viikon suurin uutinen oli fyysikko Stephen Hawkingin kuolema 14.3.2018. Kohtalon oikku on, että modernin tieteen isänä tunnetun Galileo Galilein kuoleman 300-vuotispäivänä 8.1.1942 syntynyt  Hawking kuoli tunnetuimman oppi-isänsä Albert Einsteinin syntymäpäivänä. Hawking oli kuollessaan 76-vuotias, mikä on yli 50 vuotta enemmän kuin mitä lääkärit ennustivat diagnosoidessaan 21-vuotiaan opiskelijan parantumattoman harvinaisen ALS-sairauden.

Toivoa sopii, että Hawking menee yhtä paljon pieleen omissa maailmanlopun ennustuksissaan. Hän on jo pitkään ennustanut, että ihmisellä on alle 1000 vuotta aikaa etsiä uusi koti ennen kuin Maa tuhoutuu. Ennuste perustuu yhtäältä luonnonkatastrofien väistämättömyyteen ja toisaalta ihmisen toimiin: väestön ja energiankulutuksen eksponentiaalisen kasvun seurauksiin. Viime vuonna hän korjasi ennustettaan dramaattisesti pudottamalla siitä yhden nollan pois: ihmisen armonaika onkin vain 100 vuotta.

Continue reading

« Older posts