Kategoria: Monitieteisyys (page 1 of 3)

Seuraako talvea, jolloin ei tarvittu talvirenkaita kesä, jolloin ei tarvita kesärenkaita?

Tapio Salakoski

Kevät keikkuen tulevi. Tätä kirjoittaessani Turussa on satanut yöllä enemmän lunta kuin koskaan kuluneena talvena. Vai oliko se nyt talvi ensinkään? Ilmastonmuutos pakottaa meteorologit pohtimaan määritelmiään uusiksi. Myös kevät näyttää menevän monin tavoin uusiksi. Koulut on suljettu ennen aikojaan. Ylioppilaskirjoitukset pidettiin nopeutetulla aikataululla, onneksi ehdittiin.

Kansainvälisen IB-tutkinnon suorittajille kävi köpelömmin: kokeet peruttiin kokonaan, ja nyt pohditaan, miten IB-lukioiden nuoret pääsisivät jatkamaan opintojaan korkeakouluissa, vai onko edessä pakollinen välivuosi. Niille nuorille, jotka suorittivat lukion jo viime vuonna, mutta joiden kokeet ovat vielä kesken, näin näyttää käyvän. Tasa-arvokysymysten puntarointi jatkunee pitkään koronapandemian akuutin vaiheen jälkeenkin.

Continue reading

Vaikuttavat tutkijat ja DI-koulutuksen mahdollisuudet

Jaakko Suominen

Paul Hermann Müller (1899–1965) oli sveitsiläinen kemisti, joka sai Nobelin lääketieteen palkinnon vuonna 1948. Müller oli keksinyt, että jo aiemmin kehiteltyä kemiallista yhdistettä voitiin käyttää taistelussa erittäin yleistä tautia vastaan. Yhdistettä käyttämällä voitiin säästää valtavasti ihmishenkiä koko maailmassa.

Yhdiste tappoi hyttysiä, jotka levittivät malariaa. Se todella tehosi. Sitä käytettiin Suomessakin ihmeaineena erilaisten syöpäläisten torjuntaan, ja yhdiste oli äidilleni tuttu hänen nuoruudestaan silloisesta tujummasta täishampoosta. Tämän yhdisteen myöhemmin yleisesti tunnettu lyhenne on DDT. Nobelin palkinnon myöntämisen jälkeisinä vuosikymmeninä huomattiin, että DDT:llä oli muitakin seurauksia kuin tuhohyönteisten kupsahtaminen…

Continue reading

Kasvinsuojelu on elämän suojelua – Turun yliopistossa on monipuolista kasvinterveyden osaamista

Eva-Mari Aro

Marjaana Suorsa

Ilari E. Sääksjärvi

Kasvinterveys on ratkaisevassa roolissa globaalin ruokaturvan varmistamisessa ja tärkeää myös metsä- ja puutarhatalouden sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen aiheuttavat kasvinterveydelle uusia vakavia uhkia. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO onkin nimennyt tämän vuoden kansainväliseksi kasvinterveysvuodeksi.

Tässä kirjoituksessa tuomme esille Turun yliopiston monipuolista kasvinterveysosaamista ja uusien kasvinjalostustekniikoiden merkitystä kasvinterveyden varmistamisessa.

Kasvinterveyden kansainvälisen teemavuoden (International Year of Plant Health, IYPH) tavoitteena on lisätä paitsi alan toimijoiden ja päättäjien, myös kansalaisten tietämystä kasvinterveyden merkityksestä ja siihen kohdistuvista uhista. Kasvinterveyttä uhkaavien erilaisten kasvintuhoajien, joita ovat esimerkiksi kasvinsyöjähyönteiset sekä sieni-, bakteeri- ja virustaudit, arvellaan aiheuttavan vuosittain globaalisti noin 200 miljardin euron tappiot. FAO:n arvion mukaan kasvintuhoajien vuoksi menetetään vuosittain jopa 40 % globaalista sadosta.

Continue reading

Turun yliopisto on rakentanut parempaa tulevaisuutta jo sadan vuoden ajan

”Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle” mahdollisti maailman ensimmäisen suomenkielisen yliopiston syntymisen vuonna 1920. Kaikkiaan 22 040 lahjoittajaa tuki uuden yliopiston perustamista, mikä oli vaikuttava näyttö kansalaisten halusta edistää vapaata tutkimusta, korkeinta koulutusta ja sivistystä Suomessa – ja varsinkin Turussa. Tästä tulevaisuusinvestoinnista olemme saaneet nauttia viimeiset sata vuotta.

Lahjoittajien tuki on ollut Turun yliopistolle tärkeä koko sen olemassaolon ajan. Perustamisvaiheessa ja myöhemmissä varainkeruissa on saatu sekä pieniä että suuria lahjoituksia, jotka kaikki ovat meille tärkeitä. Saatujen summien lisäksi tärkeää on henkinen tuki, se, että yliopistossamme tehtävään työhön uskotaan. Lämpimät kiitokset tuesta!

Continue reading

Hyvinvointi ja yhteistyö ”pimeässä akatemiassa”?

Markus Granlund

Sain hiljattain käsiini professori Peter Flemingin artikkelin ”Dark Academia: Despair in the Neoliberal Business School”. Vaikka sen voisi tulkita “vanhan ja vihaisen” tieteenharjoittajan purkaukseksi, teksti sisältää valitettavan monia realiteetteja, joita voin itsekin allekirjoittaa nojaten omiin kokemuksiini Suomessa ja ulkomailla. Kirjoituksen voi siis tulkita myös hätähuudoksi koko yliopistosektorin toimintamallien osalta. Neoliberaalilla Fleming viittaa ylenpalttiseen kaupallistamiseen, johtamishierarkioihin, yliopiston asiakaskeskeiseen ajatteluun, säälimättömään urakeskeisyyteen ja ylipäätään kilpailullisuuteen sekä lyhytnäköiseen helposti mitattavien tulosten tuijottamiseen. Kirjoituksen ydin liittyy siihen, että tämä ajattelu aiheuttaa epätoivoa ja ahdistusta, koska se etäännyttää meidät arvoista, prosesseista ja identiteeteistä, jotka määrittävät sitä mitä yliopistossa tehdään.

Continue reading

Ruokakiertoa ja rajaneuvottelua – kieli kiertotalouden katalyyttina

Ville Virsu

Tilannekomediasarjassa Seinfeld (1994) kiusallisiin tilanteisiin usein päätyvä George Costanza syö juhlien jälkeen keittiön roska-astiaan jätetyn leivoksen. Georgen tyttöystävän äiti näkee tilanteen sattumalta, ja tilannekomedioille tyypillinen moninaisten virhetulkintojen ja epäonnisten yhteensattumien vyyhti alkaa kehkeytyä.

Georgen leivoshetkeä ja sitä seurannutta sosiaalista kurimusta jälkikäteen puidessaan ystävykset George ja Jerry (Seinfeld) käyvät seuraavan dialogin:

Jerry Seinfeld: So let me get this straight. You find yourself in the kitchen. You see an éclair in the receptacle… and you think to yourself: “What the hell, I’ll just eat some trash.”

George Costanza: No, no, no. It was not trash.

Jerry: Was it in the trash?

George: Yes.

Jerry: Then it was trash.

Continue reading

Yliopistot haluavat rakentaa Suomen hyvinvointia – luvatun rahoituksen toteutuminen on elintärkeää

Suomen ja maailman ongelmat ja ilmiöt ovat monimutkaisia. Tarvitsemme luotettavaa ja laadukasta tutkimusta ja korkeinta koulutusta, jotta voimme ymmärtää maamme ja maailman menoa ja muutoksia kokonaisvaltaisemmin.

Yliopistoilla on kyky vastata maailman viheliäisiin ongelmiin korkealaatuisella tutkimuksella ja asiantuntijoiden koulutuksella. Yliopistot voivat rikkoa yhden totuuden ratkaisumalleja ja putkiajattelua. Tämän me voimme tehdä panostamalla monitieteisyyteen.

Valitettavasti viime vuosina on kuitenkin tuntunut siltä, että tieteellistä, luotettavaa tutkimusta ja korkeinta koulutusta ei enää arvosteta. Olemmeko nyt uppoamassa vielä syvemmälle totuuden jälkeiseen ja vaihtoehtoisten totuuksien, eli valheiden, aikakauteen – ja siinä samalla totuuden jälkeiseen politiikkaan?

Continue reading

Flavoria® on osoitus todella monialaisesta yhteistyöstä

Mari Sandell

Flavorian avajaisia vietettiin Medisiina D:ssä 27.5. Ilmassa oli iloisen kevätjuhlan tuntua.

Suuri kiitos Flavorian olemassaolosta kuuluu Turun yliopiston nykyiselle rehtorille Kalervo Väänäselle ja lääketieteellisen tiedekunnan dekaanille Pentti Huoviselle, jotka ennakkoluulottomasti kannustivat jatkamaan kohti tuntematonta jo muutama vuosi sitten. Flavoria lähtikin alunperin liikkeelle erityisesti terveysteknologisena tutkimusalustana lääketieteellisen tiedekunnan johdolla.

Continue reading

Profiloidutaan sivistysyliopistoksi

Hanna Meretoja

Ilmasto lämpenee, merenpinta nousee, emmekä tiedä, monelleko sukupolvelle maapallo säilyy elinkelpoisena. Tieteellä ja teknologialla on ollut tärkeä rooli siinä, että meille on kehittynyt moderni, länsimainen, kulutuskeskeinen elämäntyyli, joka puolestaan on olennaisesti vauhdittanut ympäristökriisiä.

Nykyisessä maailmantilanteessa tieteiden keskeinen tehtävä on kantaa vastuunsa ja vastata ihmiskunnan suuriin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja globaaliin eriarvoisuuteen. Haasteet ovat niin monimutkaisia, että niihin on mahdotonta vastata kenenkään tutkijan yksinään. Vain yliopistoinstituutio ja -yhteisö voivat luoda edellytykset siihen tarvittavalle monitieteiselle tutkimukselle.

Kapea-alaisten oman alansa huippuasiantuntijoiden lisäksi nykyisessä maailmantilanteessa tarvitaan laajasti sivistyneitä tutkijoita, joilla on rohkeutta, luovuutta ja kykyä tarkastella maailmaa eri näkökulmista. Nykymaailma tarvitsee sivistysyliopistoa kipeämmin kuin koskaan.

Continue reading

Phenomenon-based and Collaborative Research – Glorified Consulting or the Future of Academia

Milla Wirén

“What’s the gap?” is a familiar question to many young aspiring scholars presenting their plans in seminars or conferences. The question reveals one of the basic assumptions prevalent in academia: any intellectual pursuit starts by finding and defining a gap in the existing theoretical knowledge. This is preceded by identifying the theory or theories with the holes in them, which, in turn, has the prequel of choosing one’s academic home, the discipline.

The most familiar competing approach, problematisation, zooms a bit further out. In problematisation, the scholar does not take the existing theoretical knowledge at face value (with or without gaps), but instead questions the underlying premises of the theories. However, problematisation still builds on the same foundation as gap-spotting: the beginning point is the theory, underpinned by a choice of discipline.

Continue reading

« Older posts