Scholars at Risk – huippututkimusta ja humanitaarista apua
Suomalainen yhteiskunta on turvallinen ja kansainvälisesti vertaillen erittäin vakaa. Yliopistollista tutkimusta tehdään kuitenkin paljon maissa, joissa ei ole turvallista toimintaympäristöä; sodat, etniset jännitteet, totalitarismi ja sananvapauden katoaminen ovat valitettavasti arkipäivää ympäri maailmaa.
Esimerkiksi Syyrian konfliktissa ei näy loppupistettä, Turkki on luisunut vainoharhaisen itsevaltaisuuden tielle, Etelä-Amerikassa kuohuu. Yhteiskuntamme voi osaltaan olla paikka, jossa rakennetaan tulevaisuutta ja lievennetään erilaisten konfliktien aiheuttamaa tuskaa. Voimme tiedeyhteisönä edistää sananvapauden leviämistä ja jopa pelastaa ihmishenkiä.
Scholars at Risk (SAR) puolustaa tutkijoita ja muita intellektuelleja, joihin kohdistuu eritasoisia uhkia kotimaassaan, esimerkiksi sotien ja toisinajattelun takia. Verkoston keskeisin toimintamuoto on turvapaikkojen tarjoaminen tutkijoille, jotka joutuvat pakenemaan väkivaltaa ja vainoa. He voivat väliaikaisen rahoituksen ansiota jatkaa tutkimustyötään verkostossa mukana olevissa yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa.
SAR on kansainvälinen akateemisten instituutioiden verkosto, jonka tarkoituksena on edistää ja suojella akateemista vapautta sekä puolustaa tutkijoiden ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa. Verkosto perustettiin Chicagon yliopistossa 1999 ja sitä koordinoidaan edelleen Yhdysvalloista, New Yorkin yliopistosta. Siinä on nykyään mukana yli 500 akateemista instituutiota 39 maasta.
Scholars at Risk tekee yhteistyötä paitsi paikallisten alajaostojen, myös muiden samankaltaisia arvoja omaavien yhdistysten ja organisaatioiden kanssa. Kyseessä on merkittävä klusteri erilaisia verkostoja, joista mainittakoon tässä Academy for Research and Higher Education, Catalan Association of Public Universities (ACUP), Colonial Academic Alliance, Communauté Université Grenoble Alpes, Compostela Group of Universities, Consortium for North American Higher Education Collaboration (CONAHEC), European Students Union (ESU), European Universities Association (EUA), International Migration, Integration and Social Cohesion (IMISCOE), Magna Charta Observatory, Swissuniversities, Swiss Academies of Arts and Sciences sekä Network of Universities from the Capitals of Europe (UNICA).
Scholars at Risk Finland perustettiin 2017 ja osa mukana olevista 11 yliopistosta ovat toimineet oma-aloitteisesti jo ennen tätä. Suomessa on jo nyt pieni joukko korkean tason tutkijoita, jotka ovat saaneet väliaikaisen tutkijapaikan verkoston kautta.
Ensimmäisen kaksivuotiskauden aikana SAR Finlandin puheenjohtajuuden ovat jakaneet Turun yliopisto ja Åbo Akademi. Puheenjohtajina ovat toimineet vuorovaikutusmuotoilun professori Erkki Sutinen sekä Ihmisoikeusinstituutin johtaja Elina Pirjatanniemi. UNIFI ry:n sihteeristö on tässä vaiheessa hoitanut verkoston hallinnointia.
Vaikuttamisen aika on nyt
SAR Finland on uuden kaksivuotiskauden edessä ja tärkeää roolia on ottamassa Turun yliopiston ihmistieteiden tutkijakollegium Turku Institute for Advanced Studies (TIAS), joka on saanut monivuotista profilaatiorahaa tulevaan Scholars at Risk -toimintaan. TIAS-johtaja Martin Cloonan on juuri valittu SAR Finland -verkoston puheenjohtajaksi seuraavalla kaksivuotiskaudella. Tällöin saattaa olla tarvetta myös toiminnan hallinnolliseen resursointiin, koska jatkossa — verkoston pioneerivaiheen päätyttyä tämän vuoden lopussa — UNIFI todennäköisesti vetäytyy neuvoa antavaan rooliin.
Turun yliopistolla on nyt mahdollisuus ottaa entistä suurempi rooli verkoston toiminnassa ja osaltaan luontevalla tavalla voimistaa kansainvälistä ja eettistä yliopistokulttuuria maassamme. Toiminta ollaan huomioimassa myös tulevassa strategiassamme.
Toimintaan on mahdollista tulla mukaan niin henkilökohtaisella kuin oppiainetasolla. Verkoston ihmisoikeustyötä voi edistää tietoa levittämällä ja lähtemällä mukaan tukemaan toimintaa paikallistasolla. Erityisen tärkeää työtä tekevät ne oppiaineet, jotka ovat vastaanottaneet tutkijoita verkoston kautta. TIAS suunnittelee yhden tutkijan palkkaamista profilaatiorahoituksensa avulla, mutta myös esimerkiksi Scholar Rescue Fundin ja Opetushallituksen yhteisrahoituksella on mahdollista tarjota paikka vainotulle tutkijalle. Tässä suhteessa on mahdollista olla aloitteellinen kaikilta yliopistomme tieteenaloilta!
TIAS-kollegiumin käyttöön tulee vuodenvaihteessa ohjeistuksia ja hyviä käytäntöjä sisältävä toimintakäsikirja, jota kirjoitan SAR-tutkijan vastaanottamisen helpottamiseksi. Olen tätä varten haastatellut lukuisan joukon niin verkoston toimijoita kuin turvattuja tutkijoita. He ovat suuressa osassa tapauksista olleet tärkeä ja kansainvälisesti kokenut lisä vastaanottaneen oppiaineen tutkijajoukkoon. Tässä suhteessa tärkeitä ovat tietenkin niin tutkijan itsensä tuoma kokemus ja erityistaidot kuin sopivuus vastaanottavan yhteisön tieteelliseen kenttään.
Kyseessä ei ole vain eettisesti kestävä humanitaarinen työ. Haemme korkean tason tutkijoita, jotka kykenevät aloillaan merkittäviin tieteellisiin kontribuutioihin osana tiedeyhteisöä. Verkoston toiminta on siten osaltaan työperäistä maahanmuuttoa ja tuo tänne tärkeitä tieteentekijöitä.
Nyt on aika toimia. Yhdessä voimme vaikuttaa akateemisen vapauden puolesta!
Kimi Kärki
Kirjoittaja on kulttuurihistorioisija, kulttuuriperinnön tutkimuksen dosentti ja TIAS-kollegiumin tutkijatohtori, joka palaa vuoden vaiheessa tutkimaan ihmisen suhdetta tekoälyyn Koneen Säätiön hankkeessa Talking Machines. Electronic voice and the interpretation of emotions and self-understanding in human-machine communication in 1960–2020.