Vetovoimaa ja vaikuttavuutta tutkimusympäristöä kehittämällä

Tutkijoiden ja tutkimusryhmien jokapäiväinen työ on tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden lähtökohta. Yliopiston tehtävänä on luoda tälle työlle parhaat edellytykset, eli toteuttaa monin tavoin tutkimusta tukeva ja mahdollistava ympäristö.

Tieteenteon vapaus ja koulutuksen tukeutuminen uusimpaan tutkimukseen ovat Turun yliopistossa keskeisiä periaatteitamme, mutta osana yhteiskuntaa yliopistolaisten on haettava myös vaikuttavuutta ja tuettava ihmiskuntaa sen kohtaamien haasteiden ratkaisemisessa. Kansallisesti meidän tulee edistää monimuotoisuutta ja kansainvälisyyttä tutkijoittemme joukossa.

Korkealaatuinen ja vetovoimainen tutkimusympäristö on yksi Turun yliopiston uuden strategian (2021–2030) neljästä tavoitteesta.

Osaajien houkuttelu Suomeen ja kiinnittyminen kansainvälisiin verkostoihin ovat keskeisiä teemoja Opetus- ja kulttuuriministeriön yhdessä korkeakoulujen kanssa laatimassa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa. Siihen tähtäävät myös monet muut kansalliset suunnitelmat ja ohjelmat. Tavoite on kunnianhimoinen eikä mitenkään helppo saavuttaa.

Kova kilpailu osaajista näkyy siinä, että Turun yliopisto tai Suomi kokonaisuudessaan eivät ole yksin kohdistamassa asiaan huomiota. Esimerkiksi Aarhusin yliopisto Tanskassa tunnistaa omassa strategiassaan saman haasteen. Yhtenä keinona heilläkin on selkeiden ja kansainvälisesti houkuttelevien urapolkujen rakentaminen mutta myös yliopiston oman väen vahva kansainvälinen verkostoituminen.

Yliopiston strategia yhdistää uutta ja vanhaa, ja tämä pätee myös tutkimusympäristöjen kehittämiseen. Turun yliopiston ominaispiirteenä on jo pitkään ollut monitieteisyys ja vahvat tutkimuksen infrastruktuurit, kuten erilaiset tutkimuslaitteet ja aineistot. Monitieteisen toiminnan edistämisen haasteen kanssa painiskelevat maailmalla monet yliopistot ja sen suhteen Graalin malja on vielä löytämättä.

Temaattisilla kokonaisuuksilla edistetään monitieteistä tutkimusta

Turun yliopiston ratkaisu monitieteisyyden tunnistamiseen ja edistämiseen kiteytyy kuuteen temaattiseen kokonaisuuteen, joiden sisältöä on päivitetty ja tarkennettu uudessa strategiassa. Yliopistomme etuna on sopiva koko. Meiltä löytyy moninainen tieteenalojen joukko, mutta samalla olemme ketterä toimija, jonka tiedekunnat ja erillislaitokset ovat hyvässä vuorovaikutuksessa yli hallinnollisten rajojen. Lisäksi temaattisuus kattaa niin tutkimuksen kuin koulutuksen, mikä korostaa niiden vahvaa yhteyttä.

Jokaiselle temaattiselle kokonaisuudelle on asetettu laajapohjainen johtoryhmä. Ne koordinoivat ja muotoilevat kokonaisuuksien puitteissa monitieteisen toiminnan tukemisen. Johtoryhmät myös tekevät kokonaisuudelle vaikuttavuussuunnitelman. Näitä johtoryhmiä pilotoitiin jo edellisellä strategiakaudella. Kansainvälisenä esimerkkinä ovat Chalmersin teknillisen korkeakoulun Areas of Advance -kokonaisuudet, mutta toki me toteutamme toimintamallia omalla tavallamme.

Panostamme tutkimusinfrastruktuureihin ja digitalisaatioon

Tutkimusinfrastruktuureissa teemme vahvaa kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Tutkimukselliset erillislaitoksemme tarjoavat moninaisia palveluja, samoin kenttäasemamme ja uusimpana NOT-teleskooppi Kanarian saarilla. Jatkossa kansallinen huomio ja siten rahoitus kohdistuu yhä enemmän laitteistojen yhteiskäyttöön korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välillä, mutta ennen kaikkea muiden toimijoiden kuten yritysten kanssa. Tässäkin meidän tulee olla hereillä ja valmiita toimimaan kun mahdollisuuksia avataan esimerkiksi Euroopan unionin elpymisvälineen kautta.

Laajat aineistot lääketieteestä humanistisiin tieteisiin ovat vahva pohja tutkimukselle. Odotan mielenkiinnolla miten useiden erilaisten aineistojen yhdistely synnyttää uutta monitieteistä toimintaa. Yhteistyössä muiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa meidän tulee huolehtia, että lainsäädäntö ei aseta keinotekoisia rajoituksia aineistojen tutkimuskäytölle. Kirjastomme on tärkeä koulutuksen ja tutkimuksen voimavara, ja voimme olla ylpeitä sen kokoelmista, joihin kuuluu laaja joukko kotimaisten painotuotteiden vapaakappaleita.

Uskon, että tulevaisuudessa entistä tärkeämmiksi nousevat niin digitoitujen aineistojen kuin mittaustulosten käsittely tekoälyn voimin. Kokeellisissa tieteissä biokuvantamisesta tähtitieteeseen parantuneet mittausmenetelmät tuottavat valtavaa tietomäärää, jota emme jatkossa pysty nykykeinoin täysin hyödyntämään tai edes tallentamaan.

Monilla tieteenaloilla laaja tiedonkeruu ja fyysisten aineistojen digitointi tuottavat myös suuria tietomääriä, joiden analysoinnissa ja yhdistelyssä tarvitaan uusia keinoja. Näiden keinojen kehittämisessä ja hyödyntämisessä meidän kannattaa olla eturintamassa.

Turun yliopisto on avoimen tieteen eturintamassa

Tutkimuksen strategisen kehittämisen uusista elementeistä nostan esiin avoimen tieteen ja tutkimuksen, joka on pitkään näyttäytynyt lähinnä tieteellisten artikkelien avoimena julkaisemisena. Sen kenttä on kuitenkin laajempi, ja enenevässä määrin siihen kuuluvat tuotetut aineistot, käytetyt menetelmät ja ohjelmistot, laitteistojen yhteiskäyttö, kansalaistiede, avoimet innovaatiot sekä opinnäytetyöt ja opetusmateriaalit.

Turun yliopisto on ollut kansallisesti tieteen avoimuuden kehityksen kärjessä, ja jatkossa kohdistamme huomiota yhä enemmän myös kansainväliseen kenttään. Euroopan unionin uudessa puiteohjelmassa (Horizon Europe) avoin tiede on tärkeässä roolissa. Se avaa meille mahdollisuuksia ja luo samalla tarvetta tukea tutkijoitamme entistä monipuolisemmin. Palvelujen ohella myös niihin liittyvän koulutuksen järjestäminen on tärkeä tukitoimi.

Sivistysyliopisto on vetovoimainen ja vaikuttava yliopisto

Kestävä kehitys on noussut merkittäväksi strategian osaksi yliopiston kaikessa toiminnassa, myös tutkimuksessa. Niin tutkimuksen kohteiden valinta kuin tutkimuksen teon tavat ovat nyt valokeilassa. Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen 17 tavoitetta ovat laaja kokonaisuus, jossa yliopistollamme on paljon annettavaa.  Monitieteisyys ja avoimen tieteen edistäminen ovat vahvuuksiamme näiden tavoitteiden toteuttamisessa. Kyse ei ole pelkästään ilmastonmuutoksesta, lajikadosta tai luonnonvaroista, vaan tavoitteisiin mahtuu myös hyvä koulutus, terveys ja hyvinvointi sekä eriarvoisuuden vähentäminen.

Monitieteisyydessä, avoimuudessa ja kestävässä kehityksessä on kyse tutkimuksen vaikuttavuudesta. Tutkimukselta odotetaan korkean tason ohella näkyvyyttä ja merkittävyyttä. Yliopistona me edistämme tutkijoittemme työn vaikuttavuutta monin tavoin, vaikka perimmäinen valta, vastuu ja kunnia kuuluvat toki tutkijoille.

Parhaillaan vietetään tutkitun tiedon teemavuotta ja tiedon arvo päätöksenteossa on jälleen kasvussa. Yliopistolaisten on hyvä varmistaa, että se tieto on laadukasta ja löytää tiensä sinne, missä tarve on suurin. Pimeässä on helpompi kulkea, kun on valoa käytettävissä.

Vaikuttavuus tulkitaan helposti tieteen hyödyn mittariksi. Keskustelu pelkistyy helposti pohtimaan lähinnä tieteellisen tiedon hyödynnettävyyden aikajanaa. Uusi tieto on kuitenkin sinällään merkityksellistä. Ihmisen esihistoriaan tai kaukaisiin galakseihin kohdistuva tutkimus auttaa meitä hahmottamaan maailman rakennetta, paikan ja ajan suhdetta sekä ihmisen ja ihmiskunnan roolia suuressa kokonaisuudessa.

Turun yliopisto ei voi olla vetovoimainen ja vaikuttava, jos se ei ole myös sivistysyliopisto.

Kalle-Antti Suominen
Kirjoittaja on Turun yliopiston tutkimuksesta ja tutkimusympäristöistä vastaava vararehtori