SMILE-hankkeen työkalut välineinä lisätä yhdenvertaisuutta, moninaisuutta ja osallisuutta korkeakouluissa

Matti Lappalainen ja Kia Lundqvist

SMILE-hankkeen (Social Meaning Impact through Lifelong learning universities in Europe, Erasmus+, 2020-2023) tavoitteena on parantaa osallisuutta edistävää oppimista. Tätä on tehty kehittämällä ja testaamalla innovatiivisia työvälineitä, jotka parantavat korkeakoulujen keinoja ottaa huomioon moninaisuus ja sosiaalista inkluusiota.

SMILE-hanke on keskittynyt kolmeen epätasa-arvon alueeseen korkeakoulutuksessa. Näitä alueita on kutsuttu “pilareiksi”, joita ovat: heikon sosioekonomisen taustan omaavat opiskelijat, maahanmuuttotaustaiset opiskelijat ja johtavassa asemassa olevat naiset.

Teknillinen yliopisto Iaşin Gheorghe Asachi (TUIASI) Romaniasta, maailmanlaajuinen kansalaisjärjestöjen yhteistyöverkosto SOLIDAR-säätiö (Belgia) ja Turun yliopisto ovat yhdessä työskennelleet heikon sosio-ekonomisen aseman parissa. Teemoina ovat olleet muun muassa koulutuksen saavutettavuus ja heikoista lähtökohdista ponnistavien opiskelijoiden alhainen osallistuminen korkeakoulutukseen. Vaikka Suomen ja Romanian tilanteet ovat erilaiset, on käynyt ilmeiseksi, että yhdessä työskennellen molemmat osapuolet ovat voineet oppia toisiltaan.

Joustava auditointimalli antaa äänen erilaisille ryhmille

SMILE-hanke on kehittänyt korkeakoulujen moninaisuutta arvioivan auditointimallin, jota hankkeen korkeakoulupartnerit ovat testanneet. Auditoinnissa haastatellaan kolme ryhmää: yksikön johto, henkilöstö ja opiskelijat. Auditointimalli on hyvin joustava, joten se soveltuu erilaisten käyttäjien tarpeisiin. Malliin sisältyy myös itsearviointityökalu. Vastaamalla rehellisesti sen kysymyksiin yliopisto voi nähdä, paljonko huomiota se kiinnittää moninaisuuteen ja osallisuuteen.

Turun yliopiston aineenopettajakoulutuksen kehittämistyöryhmä otti osaa auditointiin. Ryhmä puheenjohtaja professori Peter Hästö (matematiikka) oli erittäin tyytyväinen: ”Moninaisuuden auditointiin osallistuminen auttoi meitä näkemään moninaisuuden erilaisia puolia opettajankoulutuksessa.  Ryhmän jäsenten näkemysten kuuleminen fokusryhmähaastatteluissa korosti tarvetta ryhmän sisäisille keskusteluille, jotta voidaan varmistaa, että olemme samalla sivulla.”

Kia Lundqvist osallistui moninaisuuden auditointiin Iaşin teknillisessä yliopistossa. Siellä matalan sosio-ekonomisen taustan omaavat opiskelijat saavat erityistä tukea ja ohjausta suoriutuakseen opinnoistaan. He voivat halutessaan hakeutua projekteihin, joita on kaikissa 11 tiedekunnassa. Ensimmäisenä lukuvuonna opiskelijoille nimetään henkilökuntaan kuuluva mentori ja opiskelijatuutori. Sekä mentori että tuutori ovat saaneet tähän tehtävään koulutuksen. Projekteissa järjestetään säännöllisiä tapaamisia menestyneiden ammattilaisten kanssa. Tämän lisäksi on insinööritieteiden ”tukiopetusta”, jota tarjoavat vapaaehtoiset opettajat. Yksi auditointiin osallistunut opiskelija kertoi tämän menettelyn tehokkuudesta: ”En olisi nyt tässä, mikäli ei olisi ollut näitä mentoreita ja tuutoreita ja muita ihmisiä auttamassa ja tukemassa kehittymistäni opiskelijana.” Hankkeessa tiiviisti mukana ollut vararehtori Irina Lungu (TUIASI) totesi auditointien jälkeen, että auditointihaastattelut antavat äänen yliopiston moninaisille perspektiiveille ja mielipiteille ja edistävät näin muutosta ja vastaavat erilaisten ihmisten tarpeisiin.

Myös Turun yliopiston teknillinen tiedekunta osallistui moninaisuuden auditointiin. Dekaani Jaakko Järvi kertoo kokemuksistaan: ”Teknillinen tiedekunta haluaa olla inklusiivinen ja moninaisuutta arvostava työpaikka samalla tiedostaen, että näiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii työtä. Olemmekin esimerkiksi järjestäneet koulutusta moninaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta. Osallistuimme SMILE-auditointiin ja se osoittautui hyväksi keinoksi lisätä tietoisuutta ja myös osaamistamme näissä asioissa. Auditoinnissa käytettiin runsaasti aikaa tunnistaaksemme yhdenvertaisuuden ”sokeita pisteitä” ja käytäntöjä, jotka saattavat toimia osallisuutta vastaan.”

Muokattavia työpajoja ja integraatiota käynnissä oleviin kehittämisprosesseihin

Hankkeessa on laadittu täydennyskoulutusmateriaalit yliopiston henkilöstölle jokaisesta hankkeen kolmesta teemasta. Kukin koulutus koostuu kahdesta neljän tunnin tilaisuudesta, jotka ovat hyvin vuorovaikutteisia. Koulutuksia testattiin hankkeeseen osallistuvissa yliopistoissa. Auditointimallin tavoin myös koulutukset ovat hyvin joustavia, joten niitä voidaan muokata paikallisten tarpeiden ja tilanteiden mukaan. Sekä koulutusten sisältö että toteutustavat arvioitiin kerätyn palautteen perusteella hyvin toimiviksi.

On ollut hyvin tärkeää, että SMILE-hankkeen toiminnot on integroitu osaksi yliopistossa käynnissä olevaa muuta kehittämistoimintaa. Hanke onkin tehnyt tiivistä yhteistyötä opintojen ohjauksen verkoston ja yliopiston hyvinvointipalveluiden kanssa. Hanketta on myös esitelty yliopiston yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotoimikunnalle ja vararehtori Piia Björn oli puhujana hankkeen järjestämässä työpajassa.

Politiikkasuosituksilla tavoitellaan laajaa vaikuttavuutta

SMILE-hankkeessa kerättyjä kokemuksia on arvioitu koko hankkeen ajan. Päätelmien perusteella on laadittu dokumentti ”Suositellut käytännöt ja toimintasuunnitelma osallistuvamman ja monimuotoisemman maailman edistämiseksi”.

Dokumenttia on käsitelty eri tasoilla: hankkeen partnereiden kesken, sidosryhmien kanssa sekä laajana asiantuntijakonsultaationa (”round table”). Tavoitteena onkin edistää hankkeen teemoja Euroopan tasolla.

Ohjaus on avain

Hyvin järjestetyllä ohjauksella yliopistot voivat tukea opiskelijoita erilaisine tarpeineen. Ohjaus auttaa opiskelijoita pohtimaan, mitkä sisäiset ja ulkoiset tekijät vaikuttavat heidän valintoihinsa ja toimintaansa, näkemään erilaisia vaihtoehtoja ja tekemään perusteltuja päätöksiä. Kehittämisasiantuntija Susanna Ahteensuun opiskelun tuesta kertoo, että SMILE-hankkeen myötä yliopiston ohjaushenkilöstöllä on ollut mahdollisuus reflektoida ja keskustella siitä, kuinka sosio-ekonominen tausta vaikuttaa opiskelijoihin ja opiskeluun ja kuinka ohjausjärjestelmän ja ohjauksen keinoin voidaan minimoida näitä vaikutuksia, jotta opiskelijoille voidaan tarjota entistä tasapuolisemmat mahdollisuudet menestyä opinnoissaan ja elämässä.

Jotta yliopistot olisivat inklusiivisia, on tärkeää, että palvelut tavoittavat kaikki opiskelijat. Opiskelijoiden tarpeiden muuttuessa yhä moninaisemmiksi, yliopistojen onkin oltava ajan hermolla, jotta muuttuviin tarpeisiin voidaan vastata. SMILE-hankkeen työkalut auttavat yliopistoja tunnistamaan tilanteensa ja kehittämään henkilöstönsä taitoja ja tietoisuutta.

SMILE-hankkeen työkalut

SMILE-hankkeen työkalut ovat joulukuusta 2023 lähtien saatavissa kuudella kielellä mukaan lukien suomeksi. Ne voi ladata hankkeen sivuilta: http://smile.eucen.eu/

Henkilöstökoulutukset:

 

Matti Lappalainen

Kirjoittaja on erikoissuunnittelija Brahea-keskuksessa.

Kia Lundqvist

Kirjoittaja on SMILE-hankkeen projektipäällikkö ja kansainvälisten asioiden suunnittelija yliopiston kumppanuudet ja vaikuttavuus ​-yksikössä.