Monikielinen yliopistoyhteisö ja osallisuuden kokemukset
Yliopistomme on maailman vanhin suomenkielinen yliopisto, mutta samalla se on osa kansainvälistä tiedeyhteisöä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yliopistoyhteisömme kielimaisema on hyvin erilainen kuin runsas sata vuotta sitten.
Arjessa saatamme ajatella kieltä vain välineenä tai työkaluna, jonka avulla kommunikoimme, mutta tosiasiassa se kietoutuu monin eri tavoin niin yhteenkuuluvuuden, identiteetin kuin hyvinvoinninkin ympärille. Myös vuorovaikutus on jo määritelmällisesti vastavuoroista, ja valmiuksia kielitaustasta riippumattomiin mahdollisuuksiin osallistua täysivaltaisesti yhteisön toimintaan tulisikin tarkastella koko puhujayhteisön kannalta: osallisuuden kokemukset ja toimijuuden tunne syntyvät arjen kohtaamisissa.
Kuten Turun yliopiston omassa kieliohjelmassakin todetaan, kielitaustoiltaan erilaisilla henkilöillä tulisi kaikilla olla yhdenvertaiset mahdollisuudet osallisuuteen ja yliopistoyhteisön täysivaltaisena jäsenenä toimimiseen. Saadaksemme paremman käsityksen osallisuuden kokemuksista yliopistoyhteisössämme teetimme vuoden 2023 touko–kesäkuussa kyselyn, jossa selvitimme muita kuin kotimaisia kieltä puhuvien yliopistolaisten kielitaitotarpeita suomen kielen näkökulmasta.
Kielitaitotarpeet yksilön ja yhteisöjen kannalta
Kielitaitotarpeita selvittävään anonyymiin Webropol-kyselyyn vastasi yhteensä 74 Turun yliopiston opiskelijaa ja tutkijaa. Kyselyyn oli mahdollista vastata suomeksi tai englanniksi. Selvityksemme vastausten perusteella suomen kieleen liittyvät tarpeet ja tavoitteet vaihtelevat esimerkiksi opintojen vaiheen ja toisaalta alan mukaan, mutta kaiken kaikkiaan vastaajat pitävät suomen kieltä tärkeänä. Tämä näkyy esimerkiksi vastaajien halussa opiskella enemmän suomea: kaikilla taitotasoilla A-tasolta C-tasolle eli perustasolta ylimmälle tasolle yli 90 % vastaajista ilmaisi halunsa opiskella enemmän suomea. Tästä joukosta noin neljäsosalla oli elämässään esteitä, joiden takia suomen kielen opiskelu ei kuitenkaan ollut vastaushetkellä ajankohtaista. Yleisimmät suomen opintoja hankaloittavat tekijät olivat (tutkintoon liittyvä) opiskelu, työ ja opetuksen ajankohta.
Myös työmarkkinoiden näkökulma ja eri alojen erilaiset kielitaitovaatimukset näkyvät vastauksissa. Yliopisto- ja työelämäkontekstissa kieltä käsittelevä keskustelu kytkeytyykin usein jollakin tavalla kielitaitotasoihin. Viime vuosina esillä ovat olleet esimerkiksi eräiden säänneltyjen ammattien kielitaitovaatimukset ja myös se, mitä riittävä kielitaito milloinkin tarkoittaa (Pitkänen 2023). Ei olekaan salaisuus, että työmarkkinat ovat Suomessa sukupuolittuneet kielen(kin) näkökulmasta: miehet työllistyvät usein kielitaidostaan huolimatta, naiset kielitaitonsa ansiosta (Larja 2019). Akateemisilla aloilla tämä näkyy esimerkiksi siten, että naisvaltaisella opetusalalla edellytetään niin perus- kuin esiopetuksessakin opetuskielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa. Myös kyselymme vastaajat kokevat usein kielitaidon portinvartijaksi sekä työelämään kiinnittymisessä että uralla etenemisessä. Niin ikään akateemisen kuplan olemassaolo tiedostetaan.
If a person has educational background in computer sciences, engineering, biology, chemistry, physics, it will be easier for them to land a job in their respective area of expertise even without sufficient language skills in Finnish.
Most of jobs in the field of my studies still have Finnish as a requirement.
If you want to work and live in Finland not knowing Finnish will be an obstacle for career advancement.
Integrate with society beyond the academic ”bubble”
Kielitaidon riittävyyttä tulisikin ajatella pitkäjänteisesti ja monipuolisesti: kaikkia kielen rekistereitä ja nyansseja ei kukaan meistä voi hallita, mutta monipuoliset kielelliset resurssit avaavat ovia yhteiskunnan eri osa-alueilla. Toisaalta runsaat sosiaaliset kontaktit tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia sosiaalistua kieleen (Intke-Hernandez 2021). Työnantaja voikin tehdä rekrytoitavalle karhunpalveluksen palkkaamalla tämän kielitaidosta huolimatta, ellei se samalla huolehdi riittävästi työpaikkansa kielitietoisista käytänteistä ja siitä, että kielenoppijalla on työyhteisössä ja työn ohella mahdollisuuksia jatkaa oppimista ja käyttää kieltä – mahdollisimman monipuolisesti ja oman taitotasonsa puitteissa.
Useista kyselymme vastauksista kuvastuukin näkemys kielestä ratkaisevana tekijänä yhteiskuntaan ja kulttuuriin sopeutumisessa. Kyselyn avovastauksissa pohditaan erilaisiin ryhmiin, kuten opiskelijoiden ainejärjestöihin tai työyhteisöihin, pääsyä ja kuulumista kielen kannalta. Etenkin englanniksi vastanneiden vastaukset käsittelevät ulkopuolisuuden kokemuksia ja toisaalta siihen liittyviä tulevaisuuden huolia:
Failure to speak Finnish means being excluded from work activities, work decisions and the ability to engage fully with the work community.
If I do not speak Finnish, I feel excluded from the conversation by people, who are able to understand Finnish. I feel like I may be missing some opportunities.
– – also a lot of the exciting gatherings both social and academic are in Finnish too.
Vaikka englannilla tulee Suomessa toimeen monissa tilanteissa ja sen avulla on mahdollista saada täytettyä tietyt sosiaaliset ja kommunikatiiviset perustarpeet, sosiaalinen ja kulttuurinen kiinnittyminen Suomeen voi olla vaikeaa ilman suomen taitoa (Nikulin 2019). Kuuluminen puhujayhteisöön voi olla yksilölle merkityksellistä henkilökohtaisella tasolla (perhe ja ystävät) tai yleisemmällä tasolla (kulttuuriin ja yhteiskuntaan kuuluminen). Kielen ja yhteiskuntaan sekä erilaisiin yhteisöihin sosiaalistumisen tiivis suhde käy ilmi useista kyselyn vastauksista:
– – almost everybody here speaks English and unless one plans to stay permanently in Finland, one can survive without it.
Finnish society is English-friendly, but it is almost impossible to integrate to the society and find a job without sufficient Finnish skills.
Being able to speak Finnish ease up the level of conversation and opens up the Finnish society more than speaking only English
Language is closely linked with culture. Knowing Finnish sufficient is therefore very important to integrate into Finnish culture and the society.
to be part of the community, to integrate with locals, to understand what is happening around, to be active and make an impact, to advance career wise
Kieli ja kohtaamisten merkityksellisyys
Suomen kieli poikkeaa rakenteeltaan monista Euroopan kielistä ja vieraista kielistä, joita esimerkiksi suomalaisissa kouluissa opiskellaan. Selvityksessämme ei tarkasteltu suomen kieltä sinänsä, mutta kiinnostavaa on, että suomen kielen vaikeus mainittiin vain yhdessä vastauksessa, kun taas suomalaiset suomen kielen puhujat mainitaan vastauksissa huomattavasti useammin. Syntyperäisten suomalaisten halukkuutta tai haluttomuutta puhua suomea tai englantia suomenoppijan kanssa kommentoidaan useissa vastauksissa.
Kuten kyselymmekin osoittaa, halukkuutta ja kiinnostusta kielitaidon edistämiseen ja kursseille osallistumiseen on kaikilla taitotasoilla. Kyselymme vastauksissa näkyy sekin, että joillakuilla on henkilökohtaisena periaatteena paikallisen kielen opiskelu. Tässäkin kohdassa suomalaisen puhujayhteisön olisi hyvä muistaa, ettei suomen erikoisuutta kannata suurennella tai suomen kielen merkitystä vähätellä. Kielitietoisuuteen kuuluu suomen kielen erilaisuuden tiedostaminen moniin muihin eurooppalaiskieliin verrattuna, mutta myös se, etteivät erot sinänsä tee suomesta kategorisesti vaikeaa tai mahdotonta kieltä oppia.
Myös monet inhimilliset ja arkiset tekijät vaikuttavat siihen, miten opiskelijat ja tutkijat hakeutuvat suomen kielen kursseille, joten joustavat opiskelu- ja kielitukimahdollisuudet ovat tärkeitä. Samoin on tärkeää, että kieliopinnot on mahdollista integroida opintoihin tai työpäiviin mielekkäästi ja että kieliopintoihin suhtaudutaan yhteisössä kannustavasti. Ei pidä myöskään unohtaa vastavuoroisuutta: kielen formaali opiskelu on usein ensimmäinen askel kielitaidon tiellä, mutta osallisuuden ja kuulumisen tunteen saavuttamiseksi tarvitaan myös erilaisia vertaisyhteisöjä. Kielitietoisuus työyhteisöissä ja oppilaitoksissa on paljon esillä, mutta jokaisen yksilön, toisin sanoen kielenkäyttäjän, tulisi muistaa se kiireisenkin arjen keskellä – lyhyissäkin kohtaamisissa.
Kirjoittaja on suomen kielen yliopistonlehtori.
Kirjoittaja on suomen kielen yliopisto-opettaja (SIMHE-kieliklinikka).
LÄHTEITÄ
Intke-Hernandez, Minna 2021: Kielenoppija tarvitsee tuekseen kielitietoisuutta ja yhteisiä tekoja. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 12(6). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-joulukuu-2021/kielenoppija-tarvitsee-tuekseen-kielitietoisuutta-ja-yhteisia-tekoja
Larja, Liisa 2019: Maahanmuuttajanaiset työmarkkinoilla ja työmarkkinoiden ulkopuolella. Teoksessa Kazi, V., Alitolppa-Niitamo, A. & Kaihovaara, A. (toim.), Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019 – Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta, 28–42. TEM, oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162005
Nikulin, Markku 2019: Akateemisen maahanmuuttajan suomen kielen taidon tarve työssä ja arjessa. Lähivertailuja 29, 171–203. Saatavilla: http://arhiiv.rakenduslingvistika.ee/ajakirjad/index.php/lahivordlusi/article/view/LV29.06
Pitkänen, Taina 2023: Mitä on lääkärin riittävä kielitaito? Alusta! Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan verkkojulkaisu. Saatavilla: https://www.tuni.fi/alustalehti/2023/04/24/mita-on-laakarin-riittava-kielitaito/