Kirjoittajalta Turun yliopisto (page 1 of 16)

DI-koulutus tarvitsee sitoutumisen lisäksi osaamista ja resursseja

Tapio Salakoski

”DI-koulutus tarvitsee sitoutumista”. On peräti harvinaista, että merkittävän sanomalehden pääkirjoitus käsittelee yliopiston toimia lakisääteisen tehtävänsä hoitamisessa (TS 1.12.2019). Ymmärrettävää ja odotettavaakin oli, että Turun Sanomat kommentoi opetus- ja kulttuuriministeriön päätöstä heinäkuussa tekniikan koulutuksen laajentamisesta Turun yliopistossa. Onhan asia ollut esillä jo vuodesta 1989, jolloin Turun kauppakamarin johdolla tehtiin ensimmäisen esitys DI-koulutuksen aloittamisesta Turun yliopistossa. Suorastaan historiallisen päätöksen jälkeen julkisuudessakin jatkuva keskustelu asiasta kertoo omaa kieltään asian tärkeydestä ja siihen liittyvistä intohimoista.

Harvinaista on myös alueen elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden voimakas sitoutuminen hankkeeseen, niin ennen päätöstä kuin sen jälkeen. Tähän mennessä on julkistettu jo neljä lahjoitusprofessuuria tekniikan koulutuksen laajennuksen tueksi: Turun kaupungin kahden professuurin lahjoituksen jälkeen asialla olivat Meyer Turku sekä Elomatic ja Cadmatic.

Tilanteeseen ei voi olla kuin tyytyväinen, mutta se vetää myös nöyräksi. Tekniikan koulutuksen laajentuminen luo meille mittavan haasteen.

Continue reading

Scholars at Risk – huippututkimusta ja humanitaarista apua

Kimi Kärki

Suomalainen yhteiskunta on turvallinen ja kansainvälisesti vertaillen erittäin vakaa. Yliopistollista tutkimusta tehdään kuitenkin paljon maissa, joissa ei ole turvallista toimintaympäristöä; sodat, etniset jännitteet, totalitarismi ja sananvapauden katoaminen ovat valitettavasti arkipäivää ympäri maailmaa.

Esimerkiksi Syyrian konfliktissa ei näy loppupistettä, Turkki on luisunut vainoharhaisen itsevaltaisuuden tielle, Etelä-Amerikassa kuohuu. Yhteiskuntamme voi osaltaan olla paikka, jossa rakennetaan tulevaisuutta ja lievennetään erilaisten konfliktien aiheuttamaa tuskaa. Voimme tiedeyhteisönä edistää sananvapauden leviämistä ja jopa pelastaa ihmishenkiä.

Scholars at Risk (SAR) puolustaa tutkijoita ja muita intellektuelleja, joihin kohdistuu eritasoisia uhkia kotimaassaan, esimerkiksi sotien ja toisinajattelun takia. Verkoston keskeisin toimintamuoto on turvapaikkojen tarjoaminen tutkijoille, jotka joutuvat pakenemaan väkivaltaa ja vainoa. He voivat väliaikaisen rahoituksen ansiota jatkaa tutkimustyötään verkostossa mukana olevissa yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa.

Continue reading

Yliopiston pitkäjänteisen kehittämisen haasteita

Kalle-Antti Suominen

Suomen hallitus vaihtui viime eduskuntavaalien jälkeen ja yliopistoilla oli toiveita erilaisten asioiden muuttumisesta tai kehittymisestä parempaan suuntaan. Näin on osittain tapahtunutkin, kun Turun yliopisto sai pikavauhtia niin kiinan kielen opetusvastuun kuin laajennuksen tekniikan alan koulutukseensa.

Maan uusi hallitus myös palautti yliopistoindeksin täysimääräisesti ja pitkään jatkunut rahoituksen leikkauslinjakin on toistaiseksi jäissä. Myös sivistysyliopisto nähdään jälleen positiivisena asiana – ainakin puheissa.

Eräs toiveista oli painopisteen siirtyminen yliopistojen autonomiaa kunnioittavaan pitkäjänteiseen toiminnan kehittämiseen jatkuvan hankehakemisen sijaan. Se tarkoittaa luopumista siitä “hankehumpasta”, joka on työllistänyt yliopistolaisia viime vuosina. Tämän suhteen tilanne on vielä auki.

Continue reading

Miksi liikkumattomuus ei liikuta?

Ira Ahokas

Istun kokouksessa kirjoittaen läppärillä ylös muistiinpanoja, kunnes tuhahdan turhautuneena mielessäni. Tiedän, että meistä suomalaisista vain noin joka viides aikuinen liikkuu päivittäin riittävästi. Vähäinen fyysinen aktiivisuus, runsas istuminen ja huono kunto aiheuttavat Suomelle eri laskelmien mukaan 3,2 – 7,5 miljardin vuotuiset kustannukset. Tästä tiedosta huolimatta minä ja monet kollegani istumme paikallamme joka viikko lukuisissa kokouksissa, ja kuljemme työmatkat usein omalla autolla.

Miten arjestamme on tullut fyysisesti näin passiivista?

Continue reading

Viisi vinkkiä tuottavampaan tutkimukseen?

Jaakko Suominen

Kirjailija Alexandre Dumas’lla (1802–1870) oli ongelma. Dumas’n kallis elämäntyyli vaati varoja. Onneksi hänen luovalle työlleen tuntui riittävän kysyntää teollistuvassa 1830-luvun Ranskassa, jossa myös lehdistösensuuri oli loppunut.

Dumas mietti, miten tehostaa omaa kirjallista työskentelyään julkaisemisen määrän ja julkaisutulojen maksimoimiseksi. Hän pohti, miksi julkaista tuotoksia ainoastaan pitkinä romaaneina tai näytelminä, kun ne saattoi pätkiä pienempiin osiin. Ja miksi keksiä aina uutta aihetta, kun aiemmin tehdyn näytelmäkäsikirjoituksenkin saattoi muokata uudeksi useasta osasta koostuvaksi sarjaksi sanomalehteen?

Dumas oli edelleen kova tuhlaamaan kirjailijantyöstään saamiaan palkkioita, mutta onneksi sarjat ja muut julkaisut menestyivät. Ne menestyivät niin hyvin, että niitä ei oikein yksin ehtinyt kirjoittaa. Niinpä Dumas perusti julkaisupajan, jossa hän itse vastasi johtamisesta ja ideoinnista, ja jossa muut työntekijät kirjoittelivat varsinaiset tarinat.

Continue reading

Viileä Pohjola – Nordic noir elokuva- ja mediatutkimuksen kohteena

Rami Mähkä

Monet seikat vaikuttavat mielikuviin Pohjoismaista. Viime vuosina yksi pohjoisen brändin kansainvälisistä rakentajista on kiistatta ollut Nordic noir. Maailmalla tiedetään, että Pohjoismaat ovat koulutuksessa ja onnellisuusmittauksissa maailman kärkeä vuodesta toiseen. Nordic noirin julmat rikokset ja pinnan alla kytevät yhteiskunnalliset ongelmat rikkovat tätä harmonista kuvaa.

Tarinoiden poliisihahmot henkilökohtaisine ongelmineen symboloivat laajempia sosiaalisia ja kulttuurisia kysymyksiä tasa-arvosta ja yhteiskunnan kipupisteistä.

Nordic noirin tyylilliset piirteet ovat kuitenkin ennen kaikkea esteettisiä. Taide-elokuvan vaikutus, sarjojen brändääminen visuaalisella ilmeellä yhdistettynä tyyliteltyihin rikostarinoihin muodostavat innovatiivisen synteesin, jota tuotetaan ja jota myydään ympäri maailmaa.

Continue reading

Yrittäjyysosaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen jakavat tiedeyliopistojen opetushenkilökunnan mielipiteitä

Kirsi Peura profiilikuva

Kirsi Peura

Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä korkeakoulujen rehtorineuvostot UNIFI ja ARENE ovat viime vuosien aikana näkyvästi kannustaneet korkeakouluja kehittämään aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (ahotointi) sekä opinnollistamisen käytäntöjä. Erityistä huomiota on kiinnitetty korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyysosaamisen tunnistamiseen.

OKM on yhdessä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorien kanssa suositellut, että opiskelijoiden aiemmin hankittu ja korkeakouluopintojen ulkopuolella karttuva yrittäjyysosaaminen nähtäisiin resurssina, joka tulisi saada osaksi opiskelijoiden tutkintoa.

Ahotointi ja opinnollistaminen ovat hallinnollisia prosesseja, jotka mahdollistavat tutkintovaatimusten täyttämisen perinteisen luokkahuoneopetuksen ulkopuolella. Niiden keskiössä on tieto ja osaaminen, jonka opiskelija on hankkinut kokemuksen (kokemuksellinen oppiminen) kautta. Ahotoinnissa opiskelijan on mahdollista saada osaamisensa tunnistettua ja tunnustettua riippumatta siitä, missä tai milloin osaaminen on hankittu. Opinnollistaminen puolestaan tarkoittaa sitä, että opiskelija hankkii akateemiseen tutkintoon kuuluvan osaamisen työssä tapahtuvan harjoittelun kautta.

Continue reading

Uuden kvanttiajan aamunkoitto

Teiko Heinosaari

Esihistoriallisia aikakausia on nimetty yleisesti käytetyn työkalun materiaalin mukaan. Kivikausi ja rautakausi ovat varmasti kaikille tuttuja käsitteitä. Nykyisin työkalut ja laitteet nojaavat moneen erilaiseen teknologiaan ja siten vastaavan aikakauden nimeäminen yhden materiaalin tai teknologian mukaan ei ole mielekästä.

Jos hetkeksi hyväksymme tällaisen nimeämiskäytännön ja heittäydymme kvanttifysiikan pauloihin, niin tätä aikakautta voi kutsua MEKEKVA-aikakaudeksi.

Termi on tänä suomenkielisenä versiona käytössä ensimmäistä kertaa tässä kirjoituksessa. Englanninkielinen NISQ otettiin kvanttifyysikoiden piirissä käyttöön muutama vuosi sitten ja se tulee sanoista Noisy Intermediate-Scale Quantum. MEKEKVA tulee siten sanoista Meluisa Keskikokoinen Kvantti.

Continue reading

Terveyskeskustelussa vilisee harhoja ja virheellisiä väitteitä

Tatu Han

Kristiina Makkonen

Terveyskeskustelu käy nykyään hyvin vilkkaana. Kuka tahansa voi osallistua keskusteluun, sillä sosiaalinen media luo jokaiselle samat lähtökohdat oman mielipiteen esille tuomiseen. Tämän lisäksi oman median perustaminen ei ole koskaan ollut helpompaa.

Jokainen määrittää terveyden käsitteen omista lähtökohdista käsin. Terveys koskettaa jokaista riippumatta koulutustasosta, elintavoista taikka maailmankatsomuksesta. Tämän takia aihe kiinnostaa ja keskusteluun halutaan osallistua ja ottaa kantaa. Terveys onkin mediassa varsin kestävä ja seksikäs aihe.

Perinteistä ja sosiaalista mediaa selatessa on lähes mahdoton olla törmäämättä erilaisiin terveysväittämiin. Virallisesti terveysväite on väite, joka esittää elintarvikkeen ja terveyden välisen yhteyden. Terveyskeskustelussa taas väitetään milloin minkäkin elintarvikkeen, palvelun tai toimintatavan joko ylläpitävän tai parantavan terveyttä. Näillä väitteillä ei ole mitään tekemistä virallisten terveysväitteiden kanssa.

Continue reading

TSE Students: Destination Boston

Oanh Vo

A group of TSE students spent a week in Boston creating innovative solutions for Finnair and IBM Finland. Read all about the experience!

Time flies. On a usual day for a student like me in June, my phone was ringing. An unknown caller..

“Hello, It’s Oanh!”

“Aaaa! Yes, yes and yes.”

I got the big news I had been hoping for. I was over the moon for being chosen as one of the eight students heading to Boston, Massachusetts, USA: An Innovation Camp organized by Turku School of Economics, Finnair and IBM. I basically called everyone I could, just to tell them how happy I was to head over there.

Continue reading

« Older posts