Kirjoittajalta Turun yliopisto (page 1 of 15)

Biologian laitos on maailman edelläkävijä Nobel-palkitun tutkimuksen ympäristösuuntautuneessa työssä

Mikko Nikinmaa

Lääketieteen Nobel-palkinnon 2019 saivat William Kaelin, Peter Ratcliffe ja Greg Semenza solujen hapesta riippuvan geenisäätelyn mekanismien selvittämisestä. Semenza tutkimusryhmineen löysi 1990-luvun alkupuolella tekijän, jonka määrä kasvoi huimasti vähähappisessa ympäristössä ja joka näytti säätelevän vähässä hapessa ilmenevien geenien luentaa. Löydettyä valkuaisainetta kutsutaan nimellä hypoksian indusoima tekijä, HIF.

Kun HIF:in itsensä geeniluenta oli ihmisen ja laboratorionisäkkäiden soluissa happipitoisuudesta riippumatonta, täytyi vielä keksiä, miten HIF:in pitoisuus voi kasvaa huimasti happipitoisuuden laskiessa. Tämän tekivät William Kaelin ja Peter Ratcliffe tutkimusryhmineen raportoiden tuloksensa 2001.

HIF:in hajotus oli happipitoisuudesta riippuvaa spesifisen entsyymin toiminnasta johtuen. Kun tekijä hajotetaan nopeasti korkeassa ja ei ollenkaan alhaisessa happipitoisuudessa, muuttuu sen määrä happipitoisuuden funktiona huolimatta siitä, että geeniluennan nopeus ei muutu. Peter Ratcliffen tutkimusryhmässä tutkijatohtorina tuolloin ollut turkulaislähtöinen Panu Jaakkola oli HIF:in määrää säätelevän mekanismin raportoineen artikkelin pääkirjoittaja.

Continue reading

Lisääkö opiskelijavalintojen uudistus nuorten epävarmuutta?

Hanna Nori

Esikoiseni päätti peruskoulunsa keväällä ja aloitti lukio-opinnot tänä syksynä. Hän elää siis uutta ja jännittävää aikaa. Tähän saakka koulutie on ollut pitkälti etukäteen viitoitettu, mutta nyt pitää tehdä suuria valintoja tulevaisuuden suhteen. Olen kysynyt pojaltani, millaisia ammatillisia haaveita hänellä on. Hän toteaa vain, ettei tiedä vielä yhtään, mitä hän haluaisi opiskella tai tehdä työkseen. Poika itse suhtautuu siis huolettoman luottavaisesti tulevaisuuteen – mikä on ehkä ihan hyvä asia.

Yhtenä kesälomapäivän iltana poika kuitenkin kysyi minulta yllättäen, että mitä kaikkea yliopistossa voikaan opiskella, ja miten sinne haetaan. Nämä kysymykset synnyttivät minussa kahdenlaisia tuntemuksia. Yhtäältä tuntuu hyvältä, että minulla on opiskelupaikan valintaan liittyvää tietoa, josta jälkikasvuni voi hyötyä. Toisaalta koen ristiriitaisia tuntemuksia lasteni valintojen tietoisesta ohjaamisesta. Mitkä ovat minun omat motiivini? Osaanko tukea lapsiani riittävästi mutta kuitenkin ”puolueettomasti” – siten, että he tekevät itsenäisesti päätöksensä opiskelunsa ja tulevan ammattinsa suhteen?

Continue reading

Ruokakiertoa ja rajaneuvottelua – kieli kiertotalouden katalyyttina

Ville Virsu

Tilannekomediasarjassa Seinfeld (1994) kiusallisiin tilanteisiin usein päätyvä George Costanza syö juhlien jälkeen keittiön roska-astiaan jätetyn leivoksen. Georgen tyttöystävän äiti näkee tilanteen sattumalta, ja tilannekomedioille tyypillinen moninaisten virhetulkintojen ja epäonnisten yhteensattumien vyyhti alkaa kehkeytyä.

Georgen leivoshetkeä ja sitä seurannutta sosiaalista kurimusta jälkikäteen puidessaan ystävykset George ja Jerry (Seinfeld) käyvät seuraavan dialogin:

Jerry Seinfeld: So let me get this straight. You find yourself in the kitchen. You see an éclair in the receptacle… and you think to yourself: “What the hell, I’ll just eat some trash.”

George Costanza: No, no, no. It was not trash.

Jerry: Was it in the trash?

George: Yes.

Jerry: Then it was trash.

Continue reading

Turku on ansainnut oikeuden kouluttaa materiaalien diplomi-insinöörejä

Jarl B. Rosenholm

Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi 11.7.2019 tiede- ja kulttuuriministeri Annikka Saarikon johdolla välittömästi voimaan astuvalla asetuksella Turun yliopistolle oikeuden aloittaa vuonna 2020 kone- ja materiaalitekniikan diplomi-insinöörikoulutuksen. Taustalla on Varsinais-Suomen kasvava merkitys auto- ja meriteollisuuden veturina Suomessa.

Koska Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto ja Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto vastustivat hanketta, on syytä tarkastella tosiasialliset perustelut koulutusluvan myöntämiselle. Keskityn tässä materiaalien tutkimuksen ja koulutuksen tiivistettyyn lähihistoriaan.

Continue reading

Mitä tarvitsemme?

Pekka Hänninen profiilikuva

Pekka Hänninen

Minulla oli ilo olla mukana isännöimässä Grameen-säätiön Intian toimitusjohtajan vierailua toukokuussa. Grameen-pankkihan sai 2006 Nobelin rauhanpalkinnon mikrorahoitusmallistaan ja säätiön tarkoitus on levittää tuota mallia globaalisti.

Mikrorahoituksen tarkoitus on tehdä mahdottomasta mahdollinen myöntämällä niin sanottuja mikrolainoja pienyrittäjille kehittyvissä talouksissa. Kyse on pienistä – ompelukoneen tai muun tarvikkeen hankinnasta, työtilasta jne. Mikrolainat ovat olleet tehokas tapa vetää perheitä ylös kurjuudesta ja yllättävää kyllä, niitä on myös lyhennetty ja maksettu pois ajallaan.

Veimme vieraamme katsomaan uutta lastensairaalaa ja kerroimme, miten lasten ja äitien terveydenhuoltoon panostamalla Suomi on noussut maailman ykköseksi lähes riippumatta millä mittarilla lasten oloja ja terveyttä tarkastellaan.

Continue reading

Pseudohistoria haastaa keskiajantutkimusta

Reima Välimäki

”Miksi suomen varhaisesta historiasta vaietaan?
Koska ruotsalaiset ovat omineet osan Suomen historiaa.”

Näin vastasi nimetön kommentoija Tiede-lehden keskustelupalstalla 4.3.2009 keskusteluketjuun, joka alkoi viestillä Suomen viikinkiajan ”vaietuista” historian käänteistä. Vauva.fi:ssä alkoi 25.6.2017 ketju ”Suomen salattu historia”, jonka ensimmäinen anonyymi viesti lainasi erästä 2014 ilmestynyttä blogikirjoitusta todistellessaan, että viikinkien kulta-aikaa edeltänyt Suomi oli ”vahva ja itsenäinen kansakunta.” Kaiken lisäksi ”suomalaiset asuttivat noin neljä kertaa nykyisen kokoista aluetta, todellista Suur-Suomea”.

Helsingin Sanomat puolestaan haastatteli 25.11.2015 aarreharrastaja Reijo Hyvöstä, joka kertoi kuinka ”Suomessa on varsinkin rautakautta tutkittu ihan liian vähän. Senaikaisen historian ovat kirjoittaneet ruotsalaiset. On annettu ymmärtää, että täällä ei ole ollut oikein minkäänlaista kulttuuria ja asukkaitakin vähän.”

Nämä ovat esimerkkejä siitä, kuinka viimeisen kymmenen vuoden aikana verkossa on levinnyt akateemista tutkimusta kyseenalaistavia historiatulkintoja Suomen viikinki- ja keskiajasta. Näkemyksiä jaetaan blogeissa ja keskustelupalstoilla, ja aina ajoittain ne putkahtavat asiaan vihkiytyneiden foorumeilta yleisemmille palstoille tai valtavirtamedian uutisiin.

Continue reading

Yliopistot haluavat rakentaa Suomen hyvinvointia – luvatun rahoituksen toteutuminen on elintärkeää

Suomen ja maailman ongelmat ja ilmiöt ovat monimutkaisia. Tarvitsemme luotettavaa ja laadukasta tutkimusta ja korkeinta koulutusta, jotta voimme ymmärtää maamme ja maailman menoa ja muutoksia kokonaisvaltaisemmin.

Yliopistoilla on kyky vastata maailman viheliäisiin ongelmiin korkealaatuisella tutkimuksella ja asiantuntijoiden koulutuksella. Yliopistot voivat rikkoa yhden totuuden ratkaisumalleja ja putkiajattelua. Tämän me voimme tehdä panostamalla monitieteisyyteen.

Valitettavasti viime vuosina on kuitenkin tuntunut siltä, että tieteellistä, luotettavaa tutkimusta ja korkeinta koulutusta ei enää arvosteta. Olemmeko nyt uppoamassa vielä syvemmälle totuuden jälkeiseen ja vaihtoehtoisten totuuksien, eli valheiden, aikakauteen – ja siinä samalla totuuden jälkeiseen politiikkaan?

Continue reading

Yhdessä uuteen lukuvuoteen

Riitta Pyykkö

Uudet ja vanhat opiskelijat ovat taas saapuneet kampukselle, ja henkilökunta palannut lomiltaan. Turun yliopisto oli suosittu hakukohde, ja ensimmäisen vuoden opiskelija onkin yliopistoyhteisömme tärkein jäsen. Ensimmäisen vuoden aikana kehittyvät tavat, tottumukset ja asenteet, jotka vaikuttavat koko opiskeluajan ja sen jälkeen. Kun opinnot lähtevät hyvin käyntiin, ne sujuvat myös jatkossa.

Turun korkeakoulujen yhtenäinen, kaupungin keskustassa sijaitseva kampus on ainutlaatuinen. Se tarjoaa opiskelijoille runsaasti valinnanvaraa, ja yhteistyö korkeakoulujen kesken vahvistuu kaiken aikaa. Tavoitteemme on tehdä opintojen ottaminen naapurikorkeakoulusta mahdollisimman yksinkertaiseksi, mutta tässä meillä on vielä paljon tehtävää.

Continue reading

Mentorointi – kokemusten vaihtoa, verkostoitumista ja osaamisen kehittämistä

Maarit Laiho

Kati Kekäläinen

Terminä mentori juontuu antiikin mytologiaan, eikä mentorointia voi missään nimessä siis kutsua uudeksi keksinnöksi. Työelämään se tuntuu kuitenkin sopivan tänä päivänä paremmin kuin koskaan aiemmin.

Perinteinen osaamisen kehittämismuoto on erityisen ajankohtainen ja toimiva juuri nyt monestakin syystä. Tässä kirjoituksessa kerromme tutkimustiedon ja Turun yliopiston mentorointiohjelmaan osallistuneilta kerättyjen kokemusten pohjalta viisi syytä, miksi mentorointi kannattaa.

Continue reading

Avoimen saatavuuden teknologiakeskukset mullistavat tieteen tekemisen edellytyksiä

John Eriksson

Molekyyli- ja solutason biotieteet ovat perinteisesti olleet varsin laitekeskeisiä. Monet biotieteiden tärkeät paradigmamuutokset ovat nimenomaan juontaneet jonkin uuden teknologian ja/tai menetelmän keksimisestä.

Esimerkkeinä ovat vaikkapa erittäin tarkan erottelukyvyn mahdollistavat erilaiset mikroskoopit ja muut kuvantamislaitteet, proteiinien karakterisointiin, sekvensointiin ja rakenteeseen tarvittavat teknologiat sekä perimän ja geeniluennan laitteistot ja menetelmät. Näitä teknologioita käyttäen määriteltiin mm. yleinen soluteoria, solujen rakenne ja niiden toimintaperiaatteet, proteiinien toimintojen perusteet sekä soluperimän koostumus, toiminta ja kopiointi. Lukuisat Nobelin palkinnot ovat sittemmin tuoneet kunniaa näitä mekanismeja kartoittaneille tutkijoille ja näihin löytöihin perustuvat myös lukemattomat lääketieteellisen nykyisen huippuosaamisen innovaatiot ja hoitomuodot.

Continue reading

« Older posts