Kirjoittajalta Turun yliopisto (page 1 of 18)

Kauppapolitiikan osaamista tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa

Anna Karhu

Globaalin kaupan muutoksesta on puhuttu jo pitkään, mutta 2010-luvulla muutos on ollut ennennäkemättömän nopeaa ja moniulotteista. Muun muassa digitalisaatio ja alustatalous ovat muuttaneet arvonluontia, arvoketjuja ja liiketoimintamalleja dramaattisesti. Samalla kehittyvien markkinoiden asema maailmankaupassa on vahvistunut ja kehittyneiden maiden supistunut, minkä myötä perinteiset maailmankaupan johtoasemat horjuvat.

Päinvastoin kuin länsimaissa odotettiin, liberaalin markkinatalouden ihannointi ei ole levinnyt kaikkialle maailmaan. Esimerkiksi Kiinassa valtiojohtoisuus onkin tuonut talouskasvuun vakautta.  WTO taas ei ole onnistunut tavoitteissaan kilpailun vääristymien korjaamiseksi. Yksittäiset kansalaiset puolestaan kokevat globalisaation, robotisaation ja maahanmuuton uhkaavan enenevässä määrin heidän työpaikkojaan ja kulttuuriaan.

Nämä haasteet ovat johtaneet siihen, että avointa markkinataloutta ja vapaakauppaa on alettu kyseenalaistaa eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi EU:n sisällä sekä Yhdysvalloissa populismi ja protektionismi ovat saaneet tilaa ja valtiot pyrkivät saamaan otetta muuttuvasta maailmasta turvautumalla perinteisiin kauppapolitiikan keinoihin.

Continue reading

Koronakevät nostaa esiin yhteisöllisyyden merkityksen opiskelijoille

Sofia Engblom

Opiskelijoiden arki on koetuksella. Luennot ja niiden väliset kahvihetket ja lounaat kavereiden kanssa ovat muuttuneet etäluennoiksi ja Assarin noutolounaaksi, joka syödään yksin kotisohvalla telkkaria katsellessa. Monet opiskelijat ovat palanneet kotikaupunkeihinsa ja linnoittautuneet vanhempiensa ruokapatojen ääreen. Epävarma ja ahdistava tilanne voi entisestään ruokkia yksinäisyyttä ja opiskelijoiden mielenterveysongelmia.

Kun maan hallitukselta tuli ohjeistus lopettaa kaikki välttämätön ja rajoittaa harrastustoimintaa, opiskelijayhteisö oli hetken aikaa ymmällään. Maaliskuu on kenties opiskelijatapahtumien kiireisintä aikaa: monet järjestöt viettävät vuosijuhliaan, opiskelijateatterit eli speksit aloittavat näytöskautensa ja vappusuunnitelmat käyvät kuumina. Vaikka TYYn järjestökenttä on hyvin moninainen, yksi asia yhdistää lähes kaikkea toimintaa: vapaaehtoiset johtavat, suunnittelevat ja toteuttavat tapahtumia, jotta laajempi yhteisö pääsisi nauttimaan yhteisöllisyydestä ja hauskanpidosta. Tapahtumat ovat usein kuin ammattijärjestäjien järjestämiä.

Continue reading

Väljyyden vallankumous

Milla Wirén

Nyt jylläävä koronavirusepidemia on inhimillinen tragedia. Se on sitä niin sairastuneiden ja kuolleiden kuin elämistä vaikeuttavien heijastusvaikutustensakin myötä. Kiireettömämmin sairastuneiden odotusaika pitenee, moni itsensä työllistäjä ja pienyrittäjä on menettänyt toimeentulonsa ainakin keväältä, ja syvät talousvaikutukset paitsi ahdistavat pörssiyritysten johtoa, myös muuttavat perusteellisesti yritysten toimintakenttää ja -edellytyksiä niin arvoketjujen kuin ihmisten käyttäytymisen muutosten myötä.

Mutta kuten kriisit yleensä, myös koronavirus läpivalaisee sellaisia vakiintuneita asenteita ja toimintamalleja, joihin itse kukin on arjessaan sopeutuen sokeutunut. Yksi koronan röntgenkatseen kohteista ovat työkäytäntömme, etätyö ja suhteemme siihen.

Continue reading

Kevät, jona kaikki olikin yhtäkkiä toisin

Piia Björn

Tähän asti on ollut trendikästä kirjoittaa yliopistojen blogeissa esimerkiksi työ- ja opiskeluelämän muutoksesta, perheen ja muun elämän yhteensovittamisesta ja kaiken sen sietämisestä. Oman kannettavan tietokoneeni kevennetyt näppäimet olisivat saattaneet myös nakuttaa vauhdilla menemään ja olisin tehokkaana saattanut jakaa tässä ohjeita, twiitata ohessa näppäryyksiä ja puhua auliisti hyvistä käytänteistä. Nyt odottamatta onkin toisenlaisen keskittymisen paikka: on syytä jakaa puhdasta faktatietoa, jota kertyy eri puolilta maailmaa parhaillaan, koska olemme tilanteessa, jollaista emme ole aiemmin elämämme aikana kokeneet.

Samalla yleisesti käytetty käsitteistö uudistuu ja tiivistyy ehdotuksista suosituksiksi, suosituksista määräyksiksi ja tilanteen niin vaatiessa määräyksistä ehdottomiksi rajoitteiksi. Tämä on kirjoitus poikkeustilanteesta poikkeustilanteessa ja sen tuomasta toisenlaisesta viestimisen ja olemisen skaalasta, joka näkyy koko yliopistoyhteisössä.

Ehdimme juuri iloita ja nauttia upeista Turun yliopiston 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumista vuosijuhlineen Logomolla, kun samalla koronavirus alkoi levitä voimallisemmin Euroopassa ja muualla. Tällä hetkellä viruksen leviäminen edelleen väistämättä kehystää ajatuksiamme ja toimintaamme. Yliopistomme kuitenkin on ja toimii vahvana tässäkin tilanteessa, teemme sen yhdessä.

Continue reading

Vaikuttavat tutkijat ja DI-koulutuksen mahdollisuudet

Jaakko Suominen

Paul Hermann Müller (1899–1965) oli sveitsiläinen kemisti, joka sai Nobelin lääketieteen palkinnon vuonna 1948. Müller oli keksinyt, että jo aiemmin kehiteltyä kemiallista yhdistettä voitiin käyttää taistelussa erittäin yleistä tautia vastaan. Yhdistettä käyttämällä voitiin säästää valtavasti ihmishenkiä koko maailmassa.

Yhdiste tappoi hyttysiä, jotka levittivät malariaa. Se todella tehosi. Sitä käytettiin Suomessakin ihmeaineena erilaisten syöpäläisten torjuntaan, ja yhdiste oli äidilleni tuttu hänen nuoruudestaan silloisesta tujummasta täishampoosta. Tämän yhdisteen myöhemmin yleisesti tunnettu lyhenne on DDT. Nobelin palkinnon myöntämisen jälkeisinä vuosikymmeninä huomattiin, että DDT:llä oli muitakin seurauksia kuin tuhohyönteisten kupsahtaminen…

Continue reading

Kasvinsuojelu on elämän suojelua – Turun yliopistossa on monipuolista kasvinterveyden osaamista

Eva-Mari Aro

Marjaana Suorsa

Ilari E. Sääksjärvi

Kasvinterveys on ratkaisevassa roolissa globaalin ruokaturvan varmistamisessa ja tärkeää myös metsä- ja puutarhatalouden sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen aiheuttavat kasvinterveydelle uusia vakavia uhkia. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO onkin nimennyt tämän vuoden kansainväliseksi kasvinterveysvuodeksi.

Tässä kirjoituksessa tuomme esille Turun yliopiston monipuolista kasvinterveysosaamista ja uusien kasvinjalostustekniikoiden merkitystä kasvinterveyden varmistamisessa.

Kasvinterveyden kansainvälisen teemavuoden (International Year of Plant Health, IYPH) tavoitteena on lisätä paitsi alan toimijoiden ja päättäjien, myös kansalaisten tietämystä kasvinterveyden merkityksestä ja siihen kohdistuvista uhista. Kasvinterveyttä uhkaavien erilaisten kasvintuhoajien, joita ovat esimerkiksi kasvinsyöjähyönteiset sekä sieni-, bakteeri- ja virustaudit, arvellaan aiheuttavan vuosittain globaalisti noin 200 miljardin euron tappiot. FAO:n arvion mukaan kasvintuhoajien vuoksi menetetään vuosittain jopa 40 % globaalista sadosta.

Continue reading

Turun yliopisto on rakentanut parempaa tulevaisuutta jo sadan vuoden ajan

”Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle” mahdollisti maailman ensimmäisen suomenkielisen yliopiston syntymisen vuonna 1920. Kaikkiaan 22 040 lahjoittajaa tuki uuden yliopiston perustamista, mikä oli vaikuttava näyttö kansalaisten halusta edistää vapaata tutkimusta, korkeinta koulutusta ja sivistystä Suomessa – ja varsinkin Turussa. Tästä tulevaisuusinvestoinnista olemme saaneet nauttia viimeiset sata vuotta.

Lahjoittajien tuki on ollut Turun yliopistolle tärkeä koko sen olemassaolon ajan. Perustamisvaiheessa ja myöhemmissä varainkeruissa on saatu sekä pieniä että suuria lahjoituksia, jotka kaikki ovat meille tärkeitä. Saatujen summien lisäksi tärkeää on henkinen tuki, se, että yliopistossamme tehtävään työhön uskotaan. Lämpimät kiitokset tuesta!

Continue reading

Turun yliopiston historia on satavuotias tarina yhteisön voimasta

Vesa Vares

Turun yliopisto perustettiin ensimmäisenä suomenkielisenä yliopistona vuonna 1920. Se on nyt kulkenut sadan vuoden kehityskaaren, jossa maailma ja yliopisto sen mukana ovat muuttuneet.

Alkuvaiheessa yliopisto oli riippumaton yksityinen yliopisto, joka korosti kansallismielisyyttä (nimeltäänkin vuoteen 1927 asti Turun Suomalainen Yliopisto) sekä tieteen kaikinpuolista itseisarvoisuutta. Se oli yhteiskunnallisilta näkemyksiltään porvarillinen ja koostumukseltaan hyvin miehinen: henkilökunta lähes kokonaan, opiskelijoidenkin osalta 90-prosenttisesti.

Yliopiston perustamisensa yhteydessä saama muoto johtui historiallisesta tilanteesta ja tuolloin vallinneista arvoista. Hyvin pian muutospaineet alkoivat haastaa yliopiston toimintaa. Sen ehdot olivat oikeastaan alusta asti liian idealistisia omaan aikaansa, tavallaan ”1800-lukulaisia”.

Continue reading

Johtamista vai ei? Ja mikä ihmeen dekaani?

Markus Granlund

Kun mietimme miten Suomi säilyy yhtenä maailman johtavista talouksista, miten Suomi pärjää nyt ja jatkossa kansainvälisessä kilpailussa vastuullisesti ja kestävästi, tarjotaan yleensä ratkaisuksi asioita, jotka liittyvät laajasti ottaen talouspoliittisiin toimenpiteisiin.

Jossain määrin mutta harvemmin tässä yhteydessä puhutaan koulutuksen ja laajemmin sivistyksen merkityksestä. Vielä harvemmin yleisessä keskustelussa viitataan siihen, että hyvällä johtamisella (enkä puhu nyt politiikasta), niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla, voisi olla merkittävä vaikutus koko kansantalouteen.

Hyvän johtamisen tärkeydestä kyllä paasataan, mutta sen kokonaisvaltaista kytköstä yhteiskuntamme hyvinvointiin ei aina tunnisteta. Vai pidetäänkö sitä itsestäänselvyytenä? Enpä usko. Itse näen hyvän johtamisen merkityksen valtavan suurena, koska kaikissa organisaatioissa johtamista on ja tarvitaan. Kuten johtamisguru Peter Drucker aikoinaan totesi, vain kolme asiaa sujuu organisaatiossa luonnostaan: konflikti, sekaannus ja alisuoritus. Kaikki muu vaatii johtamista, tarkemmin ottaen hyvää johtamista. Hyvän johtamisen periaatteita olen pohdiskellut jo aiemmin täällä.

Continue reading

Oppineisuus opetuksessa

Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Jukka Husu

Jukka Husu

Yliopistot toteuttavat tehtäväänsä tutkimuksen ja opetuksen keinoin ja pyrkivät näin vaikuttamaan yhteiskuntaan. Tiedekorkeakoulujen puheessa tutkimus tulee ensin, sitten mainitaan tutkimukseen perustuva opetus. Järjestys on vakiintunut ja perusteltu.

Tutkimusperustainen opetus edellyttää, että opetettavat oppiainesisällöt perustuvat tuoreeseen ja tutkittuun tietoon. Oppimisen kannalta tärkeää on myös se, että sisältöjä käsitellään niille soveltuvin menetelmin ja vuorovaikutteisesti.

Yliopistossa opetuksen tavoitteet ja sisällöt vaihtelevat paljonkin ja vastaavaa vaihtelua ilmenee myös käytettyjen opetusmenetelmien suhteen. Onko asia todella näin? Kyse ei kuitenkaan ole vain opetuksen sisältöjen ja menetelmien välisestä suhteesta vaan laajemmin akateemisesta asiantuntijuudesta.

Continue reading

« Older posts