Kirjoittajalta Turun yliopisto (page 1 of 12)

Maailma on kaunis, mutta elonkirjo ehtyy

Ilari E. Sääksjärvi

Kävin tiistainaamuna Velkuan kyläkoululla keskustelemassa lasten kanssa luonnon monimuotoisuudesta, hyönteisistä ja sademetsistä. Vierailun jälkeen olin jälleen kerran haltioitunut siitä, kuinka paljon lapset tietävät luonnon monimuotoisuudesta eli elonkirjosta. Mitä hurjempi ötökkä, sen kirkkaammin heidän silmänsä loistavat. Maapallon tulevaisuus näytti taas valoisammalta! Kunpa me aikuiset osaisimme vielä isoinakin suhtautua maailmaan lasten ja nuorten lailla. Olen kuunnellut heitä jo vuosien ajan vieraillessani päiväkodeissa, kouluissa ja lukioissa – ja oppinut paljon.

Pari viikkoa sitten julkistettiin Helsingissä Säätytalolla Suomen eliölajiston uhanalaisuusarviointi, eli niin sanottu punainen kirja. Sain kunnian esitelmöidä tilaisuudessa luonnon monimuotoisuuden merkityksestä. Mietin pitkään esitykseni keihäänkärkiä ja päätin turvautua koululaisten apuun.

Continue reading

Ulkomaalaisten tekemät seksuaalirikokset maahanmuuttopoliittisina perusteluina

Jani Sinokki

Viime aikoina erityisesti ulkomaalaisten tekemät seksuaalirikokset ovat herättäneet huomiota. Oulussa paljastui useita tapauksia, joissa uhreina on kantasuomalaisia nuoria ja lapsia ja tekijänä ulkomaalaistaustainen mies. Vastaavat tapaukset näyttävät saaneen paljon tilaa mediassa esimerkiksi verrattuna kantasuomalaisten tekemiin seksuaalirikoksiin, ja herättävät selvästi erityistä närkästystä.

On esitetty, että koska ulkomaalaiset ja erityisesti muutamien maiden kansalaiset ovat merkittävästi yliedustettuina seksuaalirikostilastoissa, pitäisi nimenomaan ulkomaalaisten tekemiin seksuaalirikoksiin pyrkiä vaikuttamaan maahanmuuttopolitiikalla. Koska monet poliittiset toimintavaihtoehdot (toisin kuin rikosseuraamukset) kohdistuisivat kaikkiin ulkomaalaisiin, tai johonkin tiettyyn yleisempään riskiryhmään, eikä vain rikoksia tehneisiin yksilöihin, vaikuttavat tällaiset esitykset toisten silmissä syrjiviltä, jopa rasistisilta.

Kokonaisiin ryhmiin kohdistuvien rajoitteiden tai varotoimenpiteiden hyväksyttävyyden tai niiden mahdollisen rasistisuuden arviointi ei kuitenkaan ole helppoa, ja edellyttää ilmiön tarkempaa tarkastelua. Ihmisryhmien tilastollinen kohtelu ei välttämättä ole syrjivää, mutta sen täytyy perustua tilastollisesti osoitettaville selville hyödyille.

Continue reading

Luottamuksen rakentajat

Juha Räikkä

Menestyksekkään yhteistoiminnan perustana on osapuolten välinen luottamus. Tämä väite pitänee tavallisesti paikkansa, vaikkei olekaan ihan selvää, mitä luottamuksella ja luotettavuudella aina tarkoitetaan.

Luottamukseen liittyy haavoittuvuus. Luottaessaan toiseen ihminen voi tulla petetyksi. Luotettuun suhtaudutaan toiveikkaasti ja luotettua pidetään myös kyvykkäänä tekemään asia, jonka vuoksi häneen luotetaan.

Luotettavuutta pidetään tavallisesti hyveenä – esimerkiksi työyhteisöissä. Hiukan vähemmän yleinen havainto on, että myös kyky luottaa näyttäisi olevan tietynlainen hyve. On ansiokasta pystyä luottamaan. Luottaa osaa vain rohkea.

Continue reading

Pehmoa vai pelottavaa?

Niina Junttila

Autonomian ja kyvykkyyskokemusten ohella ihmisen kolmeen psykologiseen perustarpeeseen kuuluu tarve tuulla kuulluksi, kohdatuksi, nähdyksi ja noteeratuksi. Autonomian ja kyvykkyydenkokemusten tarpeellisuudesta ei juurikaan kiistellä, mutta kohtaaminen herättää usein varsin vahvoja tunteita ja mielipiteitä. Toisten mielestä se on pehmoa – jotakin, joka ei kuulu kouluun tai opiskeluun, saati sitten tieteen tai liike-elämän tehokkuuteen. Osa kokee sen pelottavaksi. Joko siksi, ettei siihen itse uskalla tai siksi, että on jo liian pitkään jäänyt siitä paitsi.

Lukuisten tutkimusten mukaan kohtaamattomuus satuttaa ja sairastuttaa ja tulee yhteiskunnallemme aivan liian kalliiksi. Siksi esimerkiksi Britanniaan perustettiin yksinäisyysministerin tehtävä.

Continue reading

Tiedettä kansalaisille – kansalaisten tiedettä

Anne Kumpula

Kestävä kehitys laaja-alaisena yhteiskunnallisena prosessina edellyttää eri tahojen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Lähtökohta tiivistyy myös kestävän kehityksen tavoitteeseen sisältyvään ajatukseen jokaisen oikeudesta osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.

Ympäristökeskustelussa teema on ollut keskeinen jo 1960-luvulla virinneestä ympäristöheräämisestä lähtien.  Lainsäädännössä osallistumisoikeudet tunnustettiin laajamittaisesti kuitenkin vasta 2000-luvun taitteessa. Tuolloin myös Suomessa ympäristölaeissa laajennettiin niiden piiriä, joilla on oikeus hankkeen tai suunnitelman valmisteluvaiheessa esittää käsityksensä ja muistutuksensa sekä muutoksenhakuoikeus.  Tunnetuin esimerkki osallistavasta ja eri tahojen vuorovaikutusta korostavasta sääntelystä on kaavoitusta sääntelevä maankäyttö- ja rakennuslaki.

Uudistuneen sääntelyn periaatteellinen muutos ilmenee siten, että vaikutusmahdollisuudet on turvattu myös niille kansalaisille tai kansalaisyhteiskunnan toimijoille – esimerkiksi yhdistyksille, joiden tavoitteena on edistää yleisiä ympäristöetuja, kuten rakennetun ympäristön suojelua, luonnonarvojen säilyttämistä, alueiden virkistyskäyttöä tai kevyen liikenteen väylien lisäämistä. Aiemmin lähtökohtana oli, että osallistuminen on turvattava yksinomaan niille, joilla oli asiassa yksityisiä, esimerkiksi maanomistukseen liittyviä intressejä turvattavanaan.

Continue reading

Yliopistolla oltava mahdollisuus reagoida yhteiskunnan nopeasti muuttuviin koulutustarpeisiin

Kuten kaikki muistamme vuoden 2009 yliopistolain yksi keskeinen tavoite piti olla yliopistojen autonomian merkittävä lisääminen. Turun yliopistolle, jonka syntyhistoria on ”Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle”, tämä on erityisen tärkeää.

Minulla on ollut onni toimia erilaisissa yliopistollisissa tehtävissä jo yli 45 vuotta. Niistä olen saanut toimia yliopistojen johtotehtävissä koko tämän yliopistolain voimassaoloajan. Pidin ja pidän edelleen vuoden 2009 yliopistolain uudistusta erittäin tervetulleena ja perussisällöltään yliopistoelämää monin tavoin virvoittavana.

Viime vuosina on kuitenkin välillä joutunut miettimään, oliko yliopistolain tavoite yliopistojen autonomian lisäämisestä aito vai pelkkä korulause. Vai oliko se alun perin tarkoitettu vain osalle yliopistoja?

Continue reading

Ei kestävää kehitystä ilman kulttuuria – miksi niin?

Katriina Siivonen

Tänään on tärkeä päivä. Suomen uusi kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli kokoontuu ensimmäiseen tapaamiseensa, ja ensimmäisen kerran kulttuurinen kestävyys on mukana tässä paneelissa.

Paneeli sekä tukee että haastaa kestävän kehityksen vankistamista Suomessa. Tehtävä on hienosti asetettu. Vain riippumattomasti tuotettu tieteellinen ymmärrys kykenee haastamalla tukemaan nykyisen globaalin ekokriisin mutkikkaiden ongelmien ratkaisemisessa. Paneelin työ kohdistuu Suomessa valtioneuvostoon ja valtion hallintoon, mutta myös koko suomalaiseen yhteiskuntaan ja kaikkiin Suomessa toimiviin ihmisiin.

Continue reading

Arvostus yhteisöön syntyy epämukavuusalueella

Sini Saarinen

Kuunteleminen on joskus vaikeaa. On vastattava kysymyksiin, vaikka vastapuoli ei ole ajatellutkaan itselle selviä näkökulmia. Kyseenalaistaminen on kuitenkin tieteen tekemisessä ihan peruskauraa. Kysytään ja varmistetaan. Perustellaan oma näkemys. Pyydänkin nyt, että pysähdyt hetkeksi kanssani ajattelemaan yliopistomme yhteisöä – kuka tahansa meistä oletkaan.

Muistatko ne ihan ensimmäiset opiskeluvuodet tai -päivät? Väitän tässä, että on merkityksetöntä, onko niistä aikaa puolisen vuotta tai hieman enemmänkin. Ensimmäiset viikot yliopistossa muistaa, sillä uusi ympäristö ja uudet ihmiset tekivät lähtemättömän vaikutuksen meistä jokaiseen. Yhteisöllisyyden ensiaskeleet otetaan yliopistoon tultaessa ja jokainen yksilö luo oman turvallisen ympäristönsä suuren yliopistomme sisällä. Tuutoroinnilla ja ainejärjestöllä on lähes korvaamaton rooli alkutaipaleella. Siksi ylioppilaskuntakin palkitsee vuosittain supertuutorin.

Continue reading

Kestävä kehitys syntyy monialaisesta osaamisesta ja mielikuvituksellisesta teknologiasta

Tapio Salakoski

Kestävän kehityksen ideologia on jo pitkään vaikuttanut merkittävästi teknis-luonnontieteellisen tutkimuksen suuntaan ja kehitystyön tavoitteisiin yliopistoissa ja muissa tutkimuslaitoksissa. Viime vuosina kestävän kehityksen arvot ovat nousseet tapetille myös talouden ja liiketoiminnan näkökulmasta. Niin valtiot ja suuryhtiöt kuin yksittäiset kuluttajatkin tekevät strategisia linjauksia ja käytännön ostopäätöksiä aiempaa useammin ja selkeämmin arvopohjalta. Globaalit megauhat ovat muuttaneet tavoitteiden sävyä: siinä missä ennen tieteen ja teknologian keinoin tavoiteltiin abstraktisti auvoisampaa tulevaisuutta, nyt tutkimus- ja kehitystyössä keskitytään konkreettisten ja yhä synkempien uhkakuvien torjuntaan.

Vaikka monien ympäristöä uhkaavien ongelmien voidaankin katsoa johtuvan ihmisten lisääntymisen ja elintason nousun ohella teknologian väärinkäytöstä, on vaikea ajatella niiden selättämistä ilman tieteellistä tutkimusta ja teknologista kehitystä. Kuluttamisen vähentäminen ei yksinkertaisesti riitä ratkaisuksi monestakaan syystä: kehittyvillä mailla on oikeus tasavertaiseen tulevaisuuteen kehittyneiden maiden kanssa, ja rikkaiden länsimaiden kansalaiset eivät mukisematta niele aineellisen elintason laskua. Sen sijaan ympäristöystävällinen, ihmisen terveyttä ja hyvinvointia lisäävä teknologia on kaikkien hyväksyttävissä – ainakin jos se ei ole merkittävästi vanhempaa teknologiaa kalliimpaa. Parhaimmillaan puhtaasta teknologiasta voi luoda uutta bisnestä.

Continue reading

Kauratutkimus edistää sekä kansanterveyttä että kansantaloutta

Kaisa Linderborg

Suomalainen kaura ja siitä valmistetut elintarvikkeet ovat ansaitussa nosteessa. Kauran kulutus Suomessa kasvaa kymmenen prosentin vuosivauhtia, mikä on positiivista niin käyttäjän terveydelle, Suomen ruokahuollon omavaraisuusasteelle kuin kansantaloudelle.

Elintarviketieteilijänä voin vain kannustaa kauran käyttöön, sillä kauran ravintoarvot ovat erinomaiset. Kauran kuitupitoisuus on korkea, ja sen sisältämä rasva on pääasiassa monityydyttymätöntä. Kauran proteiineissa on runsaasti välttämättömiä aminohappoja, ja siksi se on erinomainen lisä esimerkiksi kasvisruokavaliota noudattavien ruokavalioon.

Continue reading

« Older posts