Koulutus, Koulutuspolitiikka, Koulutusvienti, Opiskelu

Joustavaa jatkuvaa oppimista

Riitta Pyykkö

Elinikäinen oppiminen on ollut mukana eurooppalaisesta korkeakoulutuksesta käytävässä keskustelussa viimeiset kaksikymmentä vuotta. Välillä vähän sivummalla, nyt taas hyvin keskeisenä teemana. Nimityskin on vuosien mittaan elänyt: täydennyskoulutuksen rinnalle tuli ensin elinikäinen oppiminen, ja nyt se on suomalaisessa keskustelussa vaihtunut jatkuvaksi oppimiseksi.

Toimintaympäristön muutokset edellyttävät meiltä jokaiselta jatkuvaa uuden oppimista, ja myös yliopistojen tulee sitä edistää. Oppimisen tarpeet tulevat olemaan moninaisia ja oppijoiden joukko kirjava. Miten pystymme toteuttamaan koulutusta erilaisille oppijoille, erilaisia oppimisen tapoja ja ympäristöjä hyödyntäen, laadusta periksi antamatta? Miten reagoimme nopeasti esiin nouseviin koulutustarpeisiin ja ennakoimme niitä?

Taide kielen oppimisen ja kotouttamisen tukena

syyskuu 28, 2018 / Turun yliopisto / 1 Comment

Maarit Mutta

Pauliina Peltonen

Motivaatiolla on tunnetusti keskeinen rooli kielen oppimisessa. Oppilas tulee mielellään oppitunneille ja on motivoitunut uuden oppimiseen, kun oppimistilanne on rento ja mukaansa tempaava ja oppimisen voi liittää omakohtaisiin kokemuksiin. Keskustelevassa ilmapiirissä oppilaat auttavat toisiaan oppimaan uutta yhteistyössä opettajan kanssa.

Näihin lähtökohtiin pohjaa myös ERASMUS+ -projekti Language and literacy learning through art (LALI), jossa luku- ja kirjoitustaidon oppiminen sekä kielen ja kulttuurin oppiminen yhdistyvät museossa ja luokkahuoneessa tapahtuvissa oppimistilanteissa. Marraskuussa 2017 alkanut projekti toteutetaan usean maan yhteistyönä, joilla kaikilla on oma roolinsa oppimateriaalin laatimisessa ja koulutusten toteuttamisessa.

Tervetuloa, uudet opiskelijat!

elokuu 17, 2018 / Turun yliopisto / 0 Comments

Riitta Pyykkö

Yli kaksi tuhatta uutta opiskelijaa on jälleen aloittamassa opintoja Turun yliopistossa. Olette tulossa monialaiseen, kansainväliseen tutkimusyliopistoon. Toisen asteen opintoihin verrattuna moni asia muuttuu.

Kaikki opetus on tutkimusperustaista, eli opettajat ovat myös kyseisen alan tutkijoita. Osittain he opettavat tarkalleen omista tutkimusaiheistaan, mutta muutenkin opetus perustuu alan uusimpaan tutkimukseen. Myös opiskelijat pääsevät jo perustutkinto-opintojen aikana mukaan tutkimuksen tekemiseen.

Olette päässeet opiskelemaan johonkin tutkinto-ohjelmaan tai jotain tiettyä pääainetta. Vaikka juuri se onkin tällä hetkellä eniten mielessä, katselkaa jatkossa myös ympärillenne. Yliopiston seitsemästä tiedekunnasta löytyy valtava määrä kiinnostavaa osaamista – näin monipuolisia mahdollisuuksia teillä ei ole milloinkaan opiskeluajan jälkeen. Ratkaisut tulevaisuuden suuriin ongelmiin löytyvät monialaisesta yhteistyöstä, ja siihen kannattaa totutella jo opiskeluaikana. Ei pidä unohtaa myöskään Turun muita korkeakouluja ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia.

OVET-hanke 2018, Marko Lähteenmäki, Anni Holmström, Saaga Somerkoski, Mirva Heikkilä, Mirjamaija Mikkilä-Erdmann, Anu Warinowski

Onko soveltuvuudella sijaa opiskelijavalinnoissa?

kesäkuu 5, 2018 / Turun yliopisto / 0 Comments

Turun yliopistosta koordinoitava OVET-hanke kehittää valtakunnallista opettajankoulutuksen soveltuvuuskoetta. Soveltuvuuskoe voi toimia todistusarvosanojen rinnalla ei-tiedollisen osaamisen arviointivälineenä. Soveltuvuuden tarkastelulla on merkitystä yleisemminkin asiantuntija-ammatin osaamisen teoreettiselle ymmärrykselle.

Lukuvuoden aikana on yliopistoväelle tullut tutuksi korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämistyö. Monilla aloilla, joilla valintakoe on ollut aiemmin keskeisessä asemassa, valintojen painopiste siirtyy vuonna 2020 ylioppilastodistusarvosanoihin. Tilanteessa on hyötynsä ja haittansa. Yhtenä haasteena voi olla, että joitakin keskeisiä opinnoissa sekä myöhemmin ammatissa tarvittavia taitoja ei mitata ylioppilastutkinnossa. Meillä on tähän haasteeseen tarjolla yksi mahdollinen ratkaisuvaihtoehto – soveltuvuuskoe.

Ylioppilastutkintoarvosanat mittaavat tiedollista substanssiosaamista eri oppiaineissa. On tärkeää, että opettaja hallitsee opetettavien aineiden sisällöt, eikä opettajankoulutuksessa voida lähteä sisältöosaamisessa nollapisteestä, vaan rakentaa asiantuntijuutta lukio-opinnoista eteenpäin. Tämä tiedollinen osaaminen ei kuitenkaan riitä opettajalle. Kuka haluaisi lapselleen opettajan, joka hallitsee oppiaineiden sisällöt suvereenisti, mutta joka ei esimerkiksi osaa toimia ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa?

Jatkuva muutos – Kaaoksesta kukoistukseen?

toukokuu 25, 2018 / Turun yliopisto / 0 Comments

Satu Teerikangas

Muutos on nykytyöelämän mantra. Muutosta on kaikkialla. Digitalisoituvan ja koneellistuvan työelämän edessä on nähtävissä, että muutosten määrä kasvaa entisestään. Tämä herättää kysymyksen, miten toimia jatkuvan muutoksen keskellä? Perinteisesti muutoksen keskellä toimimista on kuvattu jaksamisen metaforan kautta – miten yksilöt tai työyhteisöt jaksavat muutoksen keskellä.

Koska muutoksesta on tullut pysyvää, se on tullut jäädäkseen, väittäisin että jaksamisen sijaan meidän tulee löytää keinoja kukoistaa jatkuvan muutoksen keskellä. Toimia, saada aikaan, voida hyvin, ja jopa loistaa. Tämä vaatii muutoskyvykkyyttä niin yksilöiden, esimiesten, kuin työyhteisöjenkin tasoilla.

Sosiaali- ja terveysalan toimijat, etenkin julkisella puolella, ovat malliesimerkki nykypäivän työelämästä muutoksen, ellei murroksen tai disruption, paineessa. Pitkälti julkinen ala, joka perinteisesti on loistanut ammattitaidollaan, on laitettu kokonaisvaltaiseen, monimuotoiseen, pitkäjänteiseen myllerrykseen. Sosiaali- ja terveysalojen yhdistäminen, alan avautuminen yksityiselle kilpailulle ja tästä syntyvät uudenlaiset omistusmuodot, asiakaslähtöinen ja palvelukeskeinen kulttuuri, kyky kilpailla alati muuttavalla markkinalla – kaikki tämä maakuntauudistuksen lomassa.

Mistä tulevaisuuden insinöörit, luonnontieteilijät ja matemaatikot?

huhtikuu 27, 2018 / Turun yliopisto / 3 Comments

Vesa Taatila

Maassamme on jatkunut jo vuosien ajan erikoinen ilmiö. Matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan opiskelijoiksi korkeakouluihin hakeutuvia on jatkuvasti vähemmän. Olemme jo tilanteessa, jossa moniin näiden alojen hakukohteisiin tulee alle yksi ensisijainen hakija aloituspaikkaa kohti.

Työllisyys- ja palkkanäkökulmat eivät pysty selittämään alojen vetovoiman heikkenemistä. Näiden tutkintojen suorittajat ovat jo pitkään nauttineet keskimääräistä korkeammasta työllisyydestä sekä palkkakehityksestä. Näköpiirissä ei ole megatrendejä, jotka olisivat tätä tilannetta muuttamassa.

Koulujen Tulevaisuuspäivästä eväitä tulevaisuuslukutaidon kehittämiseen

huhtikuu 5, 2018 / Turun yliopisto / 0 Comments

Otto Tähkäpää

Laura Pouru

Ensimmäistä kansallista koulujen Tulevaisuuspäivää vietetään 18. huhtikuuta 2018 Suomen kouluissa alakouluista lukioihin. Päivän tarkoituksena on tuoda tulevaisuudentutkimukseen pohjautuvia tulevaisuusopettamisen menetelmiä opettajille helposti kokeiltavaksi. Tulevaisuuspäivän tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten tulevaisuuslukutaitoa sekä luottamusta omaan pärjäämiseen tulevaisuudessa.

Tulevaisuuslukutaito tarkoittaa tulevaisuuden tietoista hyödyntämistä nykyhetkessä eli henkilökohtaista ennakointitaitoa. Taitoa tarvitaan paitsi tulevaisuuden työelämässä suunnistamiseen myös oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Luottamus ja usko tulevaan ovat nimittäin inhimillisen hyvinvoinnin ja pärjäämisen keskeisiä rakennuspalikoita. Tulevaisuutta koskevien odotusten on tutkittu olevan merkittävä nuorten elämäntyytyväisyyttä selittävä tekijä – erityisesti heillä, joiden hyvinvoinnissa on muuten puutteita. Tulevaisuuteen liittyvän toiveikkuuden on esimerkiksi todettu olevan maahanmuuttajanuorten kotoutumiselle ja hyvinvoinnille yhtä tärkeää kuin koulumenestys.

Tutkintoja – entä muuta?

maaliskuu 27, 2018 / Turun yliopisto / 0 Comments

Riitta Pyykkö

Tämänkin lukuvuoden aikana on jälleen käyty runsaasti keskustelua koulutusjärjestelmästämme ja sen kehittämistarpeista. Minkälaisia ovat ne työtehtävät, joihin tällä hetkellä opiskelevat päätyvät, miten nopeasti tehtävät jatkossa muuttuvat, mitä tulevaisuudessa suorittaa tekoäly, mitä ihminen? Miten tämä tulisi huomioida koulutuksessa – tai pystymmekö yleensä ennakoimaan?

Sekä Suomessa että kansainvälisesti keskusteluttaa myös tutkintojen tulevaisuus. On selvä, että tulevaisuudessakin meillä on aloja, joilla toimivien pätevyys on varmistettava yksityiskohtaisesti rakennetuilla tutkinnoilla. Kukaan ei varmasti toivo joutuvansa asioimaan sekalaisen taustan omaavan juristin tai lääkärin kanssa, tai lapsilleen epämääräisen koulutuksen saanutta opettajaa. Erityistä kelpoisuutta edellyttävien alojen tutkintokoulutuksen voi siis ennakoida säilyvän pääosin ennallaan.

Entä muut alat, ne jotka eivät suoraan kouluta tiettyyn ammattiin? Menettävätkö tutkinnot merkityksensä ja vain osaaminen ratkaisee? Miten voimme tukea yksilön etenemistä alallaan tai siirtymistä alalta toiselle?

Maailmanloppu vältetään välittämällä

maaliskuu 16, 2018 / Turun yliopisto / 4 Comments

Tapio Salakoski

Tänä aamuna herätessämme uuteen päivään maailma on taas yhden päivän lähempänä tuhoaan. Tai tuhoa ja tuhoa – pikemminkin uutta maailmanjärjestystä, jossa ihmistä ei enää tarvita. Eikä se ole välttämättä ole ollenkaan huono asia kenenkään muun mielestä paitsi meidän ihmisten.

Mistä näin synkät mietteet? Kuluneen viikon suurin uutinen oli fyysikko Stephen Hawkingin kuolema 14.3.2018. Kohtalon oikku on, että modernin tieteen isänä tunnetun Galileo Galilein kuoleman 300-vuotispäivänä 8.1.1942 syntynyt Hawking kuoli tunnetuimman oppi-isänsä Albert Einsteinin syntymäpäivänä. Hawking oli kuollessaan 76-vuotias, mikä on yli 50 vuotta enemmän kuin mitä lääkärit ennustivat diagnosoidessaan 21-vuotiaan opiskelijan parantumattoman harvinaisen ALS-sairauden.

Toivoa sopii, että Hawking menee yhtä paljon pieleen omissa maailmanlopun ennustuksissaan. Hän on jo pitkään ennustanut, että ihmisellä on alle 1000 vuotta aikaa etsiä uusi koti ennen kuin Maa tuhoutuu. Ennuste perustuu yhtäältä luonnonkatastrofien väistämättömyyteen ja toisaalta ihmisen toimiin: väestön ja energiankulutuksen eksponentiaalisen kasvun seurauksiin. Viime vuonna hän korjasi ennustettaan dramaattisesti pudottamalla siitä yhden nollan pois: ihmisen armonaika onkin vain 100 vuotta.

Lasten ja nuorten hyvinvointi soten ja perusopetuksen yhteisenä päämääränä

maaliskuu 9, 2018 / Turun yliopisto / 0 Comments

Niina Junttila

Syntymäkohortti 1987 -aineistosta laskettiin hiljattain nuorten syrjäytymisen hintaa [i]. Kustannukset, jotka vain perusopetuksen varaan jääneillä nuorilla näyttäytyivät muita huomattavasti korkeampina, koostuivat pääasiallisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen, esimerkiksi lasten ja nuorten psykiatrisen sairaanhoidon, suuremmasta tarpeesta.

Koulu, joka perinteisesti on mielletty opetuksen ja oppimisen, ei niinkään hyvinvoinnin tukemisen keskipisteenä, nostettiin tulosten pohdinnassa vahvasti esille. Kirjoittajien mukaan arjessa tapahtuvalla hyvinvoinnin ja sosiaalisten suhteiden tukemisella voidaan ennaltaehkäistä tai ainakin vähentää ylisukupolvisesti siirtyneiden riskitekijöiden aiemmin ennalta määrätyksi ajateltua vaikutusta ja siten vähentää korjaavien ja viimesijaisten palveluiden kalliita kustannuksia.

Turun yliopiston blogi

Kategoria: Koulutus (page 2 of 6)

Joustavaa jatkuvaa oppimista

Taide kielen oppimisen ja kotouttamisen tukena

Tervetuloa, uudet opiskelijat!

Onko soveltuvuudella sijaa opiskelijavalinnoissa?

Jatkuva muutos – Kaaoksesta kukoistukseen?

Mistä tulevaisuuden insinöörit, luonnontieteilijät ja matemaatikot?

Koulujen Tulevaisuuspäivästä eväitä tulevaisuuslukutaidon kehittämiseen

Tutkintoja – entä muuta?

Maailmanloppu vältetään välittämällä

Lasten ja nuorten hyvinvointi soten ja perusopetuksen yhteisenä päämääränä

Aiheet

haku

Viimeisimmät artikkelit

vanhemmat artikkelit

TURUN YLIOPISTON BLOGI