Avainsana: kansainvälisyys

Voimaa kansainvälisistä verkostoista

Riitta Pyykkö

Yliopistojen toiminta tapahtuu yhä useammin verkostoissa, niin paikallisissa ja kansallisissa kuin kansanvälisissä. Turussa yhteistyö alueen korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kesken on tiivistä, ja kehitämme koulutusta sekä teemme tutkimustyötä kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Yhdessä olemme enemmän.

Turun yliopisto ja Åbo Akademi ovat vuodesta 1995 kuuluneet myös arvostettujen eurooppalaisten yliopistojen Coimbra-verkostoon. Verkosto perustettiin vuonna 1985 ja siinä on tällä hetkellä 39 jäsentä, jotka edustavat 23 Euroopan maata. Kaikki ovat vanhoja monitieteisiä ja kansainvälisiä yliopistoja – tässä joukossa me satavuotiaat kuulumme nuorisoon. Esimerkiksi viime vuonna verkoston vuosikokous järjestettiin Salamancassa yliopiston 800-vuotisjuhlavuonna. Tänä vuonna verkosto kokoontuu Krakovassa Jagellon yliopistossa, joka on perustettu vuonna 1363. Tunnustettava on, että olemme hyödyntäneet verkostoon pääsemisessä Turun Akatemian perintöä.

Continue reading

Tutkija kansainvälistyy ja sosiaalistuu osana tiedeyhteisöä

Jaakko Suominen

Olin opiskeluaikanani kiinnostunut kansainvälisestä opiskelijavaihdosta. Kävin infotilaisuuksista ja pohdiskelin, mihin haluaisin lähteä. Todennäköisesti tyypilliseen perusopiskelijan tapaan en ajatellut ainoastaan tulevan vaihtopaikan opintosisältöjä vaan sitä, mihin maahan olisi kiva lähteä. Haikailin Britanniaan kielen, kulttuurin ja populaarikulttuuriin liittyneen opetustarjonnan takia. Lopulta en kuitenkaan lähtenyt mihinkään kandi- tai maisteriopiskeluni aikana. Keksin lähtemättömyydelle joitain syitä tai tekosyitä, joita en enää muista.

Väitöskirjaa tehdessäni aloin kansainvälistyä pikku hiljaa enemmän. Jatko-opintoja aloitellessani pääsin mukaan Lontooseen suuntautuneelle tutkimushankkeen valmistelumatkalle ja sittemmin kansainvälisiin kesäkouluihin ja konferenssimatkoille. Ulkomaanvierailut olivat tärkeitä oman tutkimuksellisen ajattelun kehittymisessä sekä siinä, että niiden ansiosta tutustuin toisiin tutkijoihin ja aloin pohtia, millaiseen kansainväliseen tieteenalayhteisöön oikein itse kuuluin – ja millaiseen yhteisöön en kunnolla solahtanut. Ulkomailla käyntien ohessa tärkeää tietenkin on ollut myös niin kutsuttu kotikansainvälistyminen, vierailijoiden tapaaminen omassa kotiyliopistossa.

Continue reading

Det nordiska samarbetet

Jussi Tapani

Elokuun loppupuolella järjestettiin Helsingissä 41. pohjoismainen lakimieskokous (Det 41. Nordiska Juristmötet). Osanottajien joukossa oli muun muassa syyttäjiä, asianajajia, tuomareita, lainvalmistelijoita, liikejuristeja ja tutkijoita. Pohjoismainen lakimieskokous järjestetään joka kolmas vuosi, joten kyse on pitkät historialliset perinteet omaavasta konferenssista. Suomen järjestelyvuoro ajoittui onnistuneesti itsenäisyytemme juhlavuoteen.

Konferenssin teemat kuvastivat hyvin niitä kysymyksiä, jotka ovat yhteiskunnallisesti ja oikeudellisesti relevantteja. Lakimieskokouksessa käsiteltiin muun muassa tuomioistuinten muuttuvaa roolia, ympäristön ja sen tilaan vaikuttavia kysymyksiä, yritystoiminnan sääntelyä, biopankkeja, internetin vihapuhetta ja rikostutkintaa digitaalisessa toimintaympäristössä. Oikeustieteellisen tutkimuksen näkökulmasta osa teemoista on perinteisempiä, oikeusvaltion perustaa ja toimintaedellytyksiä luotaavia teemoja, kun taas tietyt osa-alueet ovat selkeästi modernin teknologian aikaansaamia tutkimusaiheita.

Continue reading

Yhteistyössä maailman parasta

Riitta Pyykkö

Yliopistokoulutus on aina ollut kansainvälistä, ja kansainvälisyys on sen kehityksen ehto. Jokainen yliopistoista nykyisin valmistuva tulee työskentelemään niin kansallisissa kuin kansainvälisissä verkostoissa, jotka voivat toimia kotimaassa tai globaalisti ja pitää yhteyttä fyysisesti tai virtuaalisesti. Ovatko olosuhteet kansainvälistymiselle kunnossa, ja onko yliopistotutkinnon suorittaneilla riittävät valmiudet kansainväliseen toimintaan?

Continue reading