maapallo käsissä

Kansainvälinen tiedediplomatia viheliäisten ongelmien ratkaisujen avaimena

Maailma odottaa tekoja ja ratkaisuja. Tiede, tutkimus ja koulutus ovat keskiössä, kun kannamme yhdessä vastuumme kohti parempaa tulevaisuutta. Perinteisesti saatetaan ajatella, että tiedemaailma vie asioita omilla tavoillaan eteenpäin ja löydöksistä sitten viestitään kollegoille, poliitikoille ja suurelle yleisölle. Poliitikot puolestaan kuulevat tiedemaailmaa vastaavin periaattein tarkoituksenaan saada tietopohjaa tehtäviä esityksiä ja linjauksia varten.

Mutta entä jos työskentely uudistettaisiinkin niin, että suunnitelmallinen ja strateginen tieteen ja politiikan kentän yhteistyö olisikin aina lähtökohta toimenpiteille? Tätä käsiteltiin taannoin Genevessä YK:n Euroopan-päämajalla tapaamisessa, jossa tavoitteena oli kuulla ja tarkastella kestävän kehityksen tavoitteiden edistämistä näistä lähtökohdista tiedediplomatian keinoin.

Tässä kirjoituksessa tarkastelemmekin sitä, missä määrin Suomessa voisi näitä muualla Euroopassa jo pitkälläkin kehitysasteella olevia tiedediplomatian periaatteita hyödyntää. Samalla luomme silmäyksiä juuri julkistettuun Turun yliopiston kansainvälisyysohjelmaan ja lopuksi mietimme, millä tavoin voisimme vähintään alueellista yhteistyötä yliopistona tiivistää esimerkiksi Turun kaupungin toimijoiden kanssa.

Kestävää kehitystä tiiviissä kansainvälisessä yhteistyössä

Turun yliopisto on vahvasti mukana kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Toimenpiteemme ulottuvat niin tutkimukseen, koulutukseen kuin yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja vaikuttavuuteenkin.  Useimmiten tärkein tapa saavuttaa vaikuttavuutta näissä toimissa on yhteistyön tekeminen muiden kanssa.

Tässä ajassa yliopiston tärkeät yhteistyöverkostot, kuten jo pitkään jatkunut COIMBRA-yhteistyö, sekä tämän yhteistyön pohjalta ponnistanut, koko yliopiston EC2U-hanke, ovat keskeisiä. Eritoten jo vuoden toiminnassa ollut EC2U ponnistaa YK:n kestävän kehityksen teemojen pohjalta. Siinä keskiössä on myös kampusten ja kaupunkien yhteistyö, sekä kaupunkien asukkaiden mukaan ottaminen toimintaan. Tämä konkretisoituu jatkossa muun muassa avoimesti tarjolle tulevien pienten osaamiskokonaisuuksien muodossa, joiden teemana niin ikään ovat kestävän kehityksen ulottuvuudet.

Kansainvälinen ulottuvuus on siis väistämättä mukana niin kestävän kehityksen toimissamme, kuin myös tutkimuksessa ja koulutuksessa, yhä kasvavassa määrin. EC2U pyrkii myös vaikuttamaan Euroopan komission laajempiin korkeakoulupoliittisiin linjauksiin. Sen sijaan suoraa yhteyttä tiedediplomatiaan ei vielä ole, mutta sekin taatusti rakentuu ajan myötä, sillä sille on suuri tarve, molemmin puolin.

Käsitteellinen tarkastelu lienee tässä kohdin hyväksi. Jotta voidaan puhua tieteen ja politiikan yhteistyöstä, tarvitaan jokin yhteinen nimittäjä, joka toisi samalla toiminnan monitahoisuuden esille. Tähän tarkoitukseen kirjallisuudessa ja puheessa on alkanut esiintyä käsite ’tiedediplomatia’ (engl. science diplomacy). Se ottaa parhaillaan huomioon niin tieteen toimijat ja politiikan.

Haluaisimme tärkeänä, kolmantena tahona lisätä tähän yhtälöön kuitenkin kansalaisetkin. On tehotonta käsitellä esimerkiksi viheliäisiä ongelmia vain tiedeyhteisön ja politiikan toimijoiden kesken, mikäli näihin liittyviä konkreettisia toimia ei kyetä jalkauttamaan kansalaisten keskuuteen. Diplomaattinen lähestymistapa pitää sisällään asian tarkastelun asiana, objektiivisuutta ja kaikkien osapuolten näkökulmien ymmärtämistä korostaen.

Diplomatia perustuu dialogiin, keskusteluun ja tietopohjaiseen ratkaisuhakuisuuteen. Hyvällä diplomatialla on aina tavoite, jota kohden pyritään yhdessä menemään. Keskinäisen ymmärryksen lisääminen eri osapuolten ja toimijoiden välillä on aina tärkeää kaikissa tilanteissa ja etenkin vaikeiden ongelmien ratkaisemisessa.

Tiedediplomatian kolme eri tasoa

Diplomaattinen lähestymistapa on mahdollinen oikeastaan vain, jos kaikki osapuolet sitoutuvat sitä noudattamaan. Lisäksi on myös tärkeää tunnistaa seuraavat kolme tasoa, joilla erityisesti tiedediplomatia operoi. Ensimmäinen taso on diplomatia tiedettä varten (diplomacy for science). Tätä tasoa kuvastaa esimerkiksi kansainvälisen tiedeyhteisön tekemä yhteistyö tieteen edistämiseksi ja samalla myös yhteiseksi hyväksi.

Toinen taso on tiede diplomatiaa varten (science for diplomacy). Tästä hyvä esimerkki on vaikkapa CERNin tekemä työ, joka perustuu ”kovien” tieteenalojen tieteilijöiden ja päätöksentekijöiden vahvaan, globaaliin yhteistyöhön.

Kolmas taso on tiede diplomatiassa (science in diplomacy). Sitä hyödynnetään usein esimerkiksi tilanteissa, joissa tieteentekijöiden osallisuuden kautta uudelleenrakennetaan poliittisia suhteita erilaisten konfliktien jälkeen (ks. CERN-sivustolta SESAME-projektin esimerkki).

Lisäksi hiljattain on perustettu EU:n H2020-hankkeisiin pohjautuva tiedediplomatia-allianssi, EU Science diplomacy alliance, jonka työhön ja yhteisöön mukaan lähtemistä kannattaa ilman muuta harkita. Erinomainen, kaupunkikohtainen, esimerkki tiedediplomatian hyödyntämisestä löytyy Barcelonasta (ks. Roig, Sun-Wang & Manfredi-Sánchez, 2020). Siellä kaupungin ekosysteemiä hyödynnetään niin ikään kansainvälistymistavoitteissa ja poliittisessa päätöksenteossa tiedediplomatian keinoin.

Barcelonan malli nimenomaan tuo yhteen tiedeyhteisön ja päätöksentekijöiden lisäksi julkisia yhteisöjä, yksityissektoria ja kansalaiset. Barcelonassa on saatu aikaan yhteinen strategia, jonka avulla pyritään tuomaan paikallinen ja globaali kontribuutio viheliäisten kestävyysongelmien ratkaisuihin. Barcelonan toiminta on ilman muuta seuraamisen ja mallin ottamisen arvoinen. Artikkelin julkaisun jälkeen Barcelonassa onkin jo käynnistynyt tiedediplomatiahubin toiminta. Tietenkin myös suomalaisia, sekä Turun yliopiston omia tutkijoita on mukana kansainvälisen tiedediplomatian edistämisessä (ks. esim. Aaltola, Ketola, Peltola & Vaakanainen, 2021).

Tieteellistä yhteiskuntavastuuta myös koulutukseen

Tiedediplomatiaa voi ja on tärkeää kuitenkin edistää myös koulutuksellisin keinoin. Turun yliopistossa parhaillaan esimerkiksi matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta rakentaa yhteistyössä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kanssa tieteellisen yhteiskuntavastuun koulutusta. Tarkoitus on kouluttaa luonnontieteen asiantuntijoita, jotka myös kykenevät vaikuttamaan yhteiskunnalliseen ja elinkeinoelämän päätöksentekoon ympäristöarvojen puolesta.

Turun yliopisto ja Åbo Akademi suunnittelevat lisäksi yhteisen Eurooppa ja EU -maisteriohjelman perustamista. Siinä on tarkoitus luoda työelämärelevantti koulutuspaketti, johon kuuluu muun muassa harjoitteluja EU:ssa ja huippuasiantuntijoiden vierailuja vastaavasti alueen yliopistoissa. Ihan vastaavin periaattein on rakennettu myös EC2U-hankkeen maisteriohjelmia.

Keskeinen esimerkki on myös Turun yliopiston hiljattainen biodiversiteettiyksikön ja kauppakorkeakoulun saama STN-rahoitus  ’BIODIFUL’-hankkeelle, jonka keskiössä on luonnon monimuotoisuutta korostava johtajuus.

Turun yliopiston kansainvälisyysohjelmassa paljon potentiaalia

Kuten totesimme aiemmin, tiedediplomatialla ja viheliäisten ongelmien ratkaisuilla on väistämättä kansainvälinen yhteys. Lisäksi kansainvälisyys kattaa yliopiston kaikki perustehtävät tutkimuksen, koulutuksen sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutukseen liittyvän toiminnan. Vastikään julkaisimme kaikille yliopistolaisille suunnatun kansainvälisyysohjelman, johon on kirjattu hyvin konkreettiset tavoitteet, joita toteuttamalla Turun yliopisto voi parantaa kansainvälisyyttään. Tavoitteena on muun muassa kansainvälisen tutkimusrahoituksen määrän merkittävä nousu. Myös kansainvälistä rekrytointia halutaan kehittää ja lisätä tutkimushenkilöstön diversiteettiä. Tavoitteena on kasvattaa kansainvälisten maisteriopiskelijoiden määrä kaksinkertaiseksi strategiakauden aikana.

Meillä on siis Turun yliopistona kaikki mahdollisuudet vahvasti vaikuttaa osaavan maailman ja Suomen väestön kouluttamiseen matkallamme kohti kestävämpää – ja tiedediplomatian osalta valveutunutta – maailmaa.

Pidämme huolta siitä, että kansainväliset maisteriohjelmamme vahvistavat globaalia osaamisen kehittämistä ja kestävää kehitystä. Alumniverkostojen avulla voimme vahvistaa yliopistomme tunnettuutta ja vaikuttavuutta. Koulutuksen avulla tuemme myös työperäistä maahanmuuttoa ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.  Kansainvälisyysohjelma korostaa yliopiston strategian ja sen toimenpiteiden tapaan vahvaa yhteistyötä niin yliopiston sisällä, alueella, kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Turun yliopisto onkin mukana kolmen keskeisen, alueellisesti merkittävän kampuksen (Kulttuurikampus, Terveyskampus ja Teknologiakampus) toiminnassa. Näissä yhteistyö on vahvuus ja mukana tietenkin myös Turun kaupunki. Jatkossa voisikin ajatella, että juuri nämä kampuskonseptit voivat viedä eteenpäin alueellista tiedediplomatiaa, samalla kun olemme edelleen vahvasti mukana kansallisissa verkostoissa, Eurooppa-yliopistojen yhteistyössä ja globaalissa yhteisten teemojen edistämisessä.

Lisää aiheesta

Piia Björn Jukka Kola

Piia Björn ja Jukka Kola

Ensimmäinen kirjoittaja on Turun yliopiston koulutuksesta ja koulutusrakenteista vastaava vararehtori. Toinen kirjoittaja on Turun yliopiston rehtori.

Categories: Kansainvälisyys, Tiede, Tutkimus, Yhteiskunnallinen vuorovaikutusKeywords: , ,

One response to “Kansainvälinen tiedediplomatia viheliäisten ongelmien ratkaisujen avaimena”

  1. Hyvä kirjoitus ja kannatettava tavoite!

    Tässä taustatietoa Suomen aktiivisesta roolista kansainvälisessä tiedediplomatiassa Itämeren ympäristöongelmien osalta:

    Simo Laakkonen Tuomas Räsänen, “Science Diplomacy in the Baltic Sea Region: Beginnings of East-West Cooperation in Marine Protection during the Cold War, in Ann-Marie Ekengren, Rasmus Mariager and Poul Villaume (Eds.), Northern Europe in the Cold War: East-West Interactions of Security, Culture, and Technology (Helsinki: Aleksanteri Institute, 2016), 25-48.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *