Helsingin tuomiokirkko hohtaa auringonpaisteessa Senaatintorin laidalla. Aukio täyttyy ihmisistä, kylteistä ja banderolleista: ”Rasistit ulos hallituksesta!”, ”Empatia kuuluu politiikkaan!”, ”Pahuus voittaa, jos hyvät on hiljaa!” ”Ihmisoikeudet kuuluvat myös lapsille!” Ihmisiä on paljon, tunnelma on lämmin, herkistynyt.

Kuva: Kaiju Harinen

Puheenvuoroissa vähemmistöasemassa olevat ihmiset kuvaavat arkeaan nyky-Suomessa. He kertovat rasistisesta syrjinnästä, jota he, Suomeen muuttaneet tai Suomessa syntyneet, joutuvat kokemaan jatkuvasti.

Yksi tapahtuman järjestäjistä, Paco Diop kohdistaa puheenvuoronsa valkoiselle valtaväestölle: ”Hyvät valkoiset suomalaiset! Vain te voitte purkaa rasismia ja fasismia tässä yhteiskunnassa. Teidän etuoikeutenne antaa teille valtaa purkaa näitä molempia pois. […] Me emme ole toistemme vihollisia. Ei meidän tarvitse vihata ja pelätä toisiamme jo ennen kuin olemme oppineet tuntemaan toisemme.  […] Me emme vaikene rasismin ja fasismin edessä ja juuri sen takia vaadimme nyt rasistit ja fasistit ulos Suomen hallituksesta.” Ihmiset taputtavat ja hurraavat, ollaan tärkeän asian äärellä.

Me emme vaikene! -mielenosoitus keräsi Helsingin keskustaan 3.9.2023 noin 11 000 ihmistä, jotka vastustivat hallituksen rasismia ja fasismia sekä riittämättömiä tekoja ihmisoikeusloukkausten lopettamiseksi. Poliittisesti sitoutumattoman mielenilmauksen tukijoiksi ilmoittautui järjestäjien mukaan yli sata järjestöä ja toimijaa.

Kuva: Kaiju Harinen

Tutkijat jalkautuvat torille

Tutkijat kokoontuvat omaan blokkiinsa, sillä rasismin ja syrjinnän vastustaminen koskettaa erityisesti myös yhteiskunnallisesti sitoutuneita tutkijoita. Kulttuurin- ja sukupuolentutkija Tuija Saresma (2023) toteaakin Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan viime viikolla ilmestyneessä julkaisussa, että ”Tutkijoilla on yhteiskunnallinen vastuu. Emme saa hyväksyä sitä, että vihapuheesta tulee osa normaalia poliittista agendaa ja retoriikkaa. Vihapuhe on vallankäytön keino, joka voi hiljentää helposti, jos on jo valmiiksi marginalisoidussa asemassa. Nyt ei ole vaikenemisen aika.” Juuri siksi olemme saapuneet Senaatintorille.

Kaiju Harinen ja Minna Vigren. Kuva: Satu Holmberg

Yhteiskunnallisen aktivismin monet muodot

Yliopistossa yhteiskunnallinen aktivismi näkyy esimerkiksi sosiaalisesti sitoutuneessa tutkimuksessa ja opetuksessa, jossa puretaan yhteiskunnan näkymättömien valtamekanismien rakenteita ja mietitään strategioita niiden purkamiseksi. Koneen Säätiön Kieli, valta ja demokratia-teemahaussa rahoituksensa saaneessa INTERACT-hankkeessa tutkimme kriittisesti intersektionaalisen syrjinnän eri ilmenemismuotoja ja esittämistä monikielisessä nykykirjallisuudessa. Empiirisen soveltamisen pohjalta kehitämme erilaisia lukemisen ja kirjoittamisen metodeja, joiden avulla epäoikeudenmukaisen yhteiskunnan rakenteita, etuoikeuksia ja syrjintää on mahdollista purkaa ja keksiä keinoja demokratian edistämiseksi.

On kysymys intiimistä, hitaasta aktivismista. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö siinä olisi muutosvoimaa: esimerkiksi Charles Yi Zhangin tutkimusartikkelin (2018) mukaan intersektionaalisesti ja yhteiskunnallisesti sitoutuneesta opetuksesta voi muodostua vaikuttava hitaan aktivismin (slow activism) muoto, joka näkyy henkilökohtaisessa, jokapäiväisessä toiminnassa ja elämässä. Tämä edellyttää, että feministisesti sitoutunut opetus keskittyy yhteiskuntien syrjivien rakenteiden kriittiseen ja intersektionaaliseen analyysiin sekä strategioihin puuttua sosiaaliseen epäoikeudenmukaisuuteen.

Yhteiskunnallisesti sitoutunut tutkimus ja opetus edellyttävät myös vallan tasapuolisempaa jakautumista opetustilanteissa, mihin esimerkiksi bell hooksin (1994, 2009) dialogia korostava kriittisen pedagogiikan ja transgressiivisen oppimisen ajatukset perustuvat. Hooksin mukaan on tärkeää, että oppimistilanteessa sekä opiskelija että opettaja kantavat yhteisesti vastuuta oppimisesta.

Joskus yhteiskunnallisesti sitoutunut tutkimus vaatii myös fyysistä näkyvyyttä ja suuren ihmisjoukon mahdollistamaa muutosvoimaa, sillä kuten Me emme vaikene! -mielenosoituksen päättäneen John Lennonin Imagine -kappaleen sanat kertovat: ” Vain ihmiskunta luoda voi rauhan maailman. Tule mukaan päiväuniin. Ota osaa unelmaan. Me toteutamme kerran uneksien rauhan maailman.” (suom. Juice Leskinen).   

Kirjallisuus:

hooks, bell 1994. Teaching to Transgress : Education as the Practice of Freedom. New York: Routledge.

hooks, bell 2009. Teaching Critical Thinking: Practical Wisdom. New York : Routledge, Taylor & Francis Group.

Partti, Helen 28.8. 2023. ”Vihapuheen mekanismit tunnistettu – jokainen voi vaikuttaa keskustelukulttuuriin.” In: Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK). DOI: https://tjnk.fi/fi/ajankohtaista/vihapuheen-mekanismit-tunnistettu-jokainen-voi-vaikuttaa-keskustelukulttuuriin?fbclid=IwAR2-lU4PG8O6eje_OLUuBOYZPRFVQVl9glwyyoa4OUwWz_nvUjR_8JpROP4 , vierailtu 3.9.2023.

Zhang, Charlie Yi 2018. “Teaching Feminism as Slow Activism.” In: Feminist formations, p. 198–208.

Tekstin on kirjoittanut INTERACT-hankkeen tutkija (FT) Kaiju Harinen.