24.10. keskustelutilaisuus Maamme-kirjasta

14642294_1197266833663519_3561610760576895559_nMaanantaina 24.10. luentosarjassa käsitellään Turun ja Lapin kulttuurihistorian oppiaineiden yhteistyössä tekemää suurteosta Maamme. Itsenäisen Suomen kulttuurihistoria (SKS). Tuoreen kirjan tiimoilta järjestetään ensimmäinen keskustelutilaisuus Turun kaupunginkirjastossa osana tätä 80-luvun Suomen kulttuurihistoriaa käsittelevää Studia Generalia-sarjaa. Keskitymme ennen muuta 1900-luvun loppupuolen Suomeen ja kahdeksankymmentälukuun. Mukana keskustelemassa kirjan kolmanteen osaan “Vallaton kansa” muun muassa populaarikulttuurista, televisioviihteestä, kansalaisaktivismista ja luonnonsuojelusta sekä lama-ajan Suomesta kirjoittaneet Heta Lähdesmäki, Maiju Kannisto, Anu-Hanna Anttila ja Paavo Oinonen sekä kirjan toimittaja Hannu Salmi. Keskustelua vetää Maarit Leskelä-Kärki.

Tervetuloa mukaan – keskustelu alkaa klo 18.00 kaupunginkirjaston Studiossa!

14600850_1197266826996853_3468052611403801777_n

Suomi masennusilmiön aattona

Vuonna 2016 länsimaisessa kulttuurissa masennus on läsnä kaikkialla: blogiteksteissä, naistenlehdissä, asiaohjelmissa, tieteellisissä tutkimuksissa, valistusvideoissa, elokuvissa. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan masennus on maailmanlaajuisesti suurin yksittäinen syy työkyvyttömyydelle.

kuvituskuva-3

Pulkkinen Voitto: Depressio. Lehdessä Käsi kädessä juhlajulkaisu/1981, s. 20

Vielä 1980-luvun alussa vain harva suomalainen oli työkyvyttömyyseläkkeellä tai ylipäätään hoidossa vakavan masennuksen takia. Tilastot aloittavat kasvunsa 1980-luvun loppupuolella. Mitä ihmettä tuolloin tapahtui? Entä miten masennuksesta puhuttiin ennen kuin se kasvoi ilmiöksi? Mitä masennuksella tarkoitettiin ennen kaikkien saatavilla olevia masennustestejä?

Muun muassa näitä kysymyksiä Annastiina Mäkilä pohtii masennuksen kulttuurihistoriaa käsittelevällä luennollaan.