Kuulin tänään 15 vuotta Indonesiassa ja Filippineillä työskennelleeltä (mikä morfologia tuossakin sanassa!) kielitieteilijäystävältäni Kari Valkamalta, että maailmassa on 3 500 uhanalaista kieltä, jotka monesta eri syystä ovat häviämässä, sukupuuttoon kuin biologiset lajit.
Teknologia voi — ei vain säilyttää — vaan elävöittää häviävät äidinkielet. Suunnittelemme projektia Digital Heritage for Endangered Languages, jossa lukutaidotonkin ihminen viidakkokylässään voisi lukea ääneen vanhoja tarinoitaan niitä kuuntelevalle tabletille.
Tabletin ohjelmisto sitten prosessoisi outoa kieltä eteenpäin, auttaisi kielitieteilijää kokoamaan empiirisestä aineistosta kieliopin ja sanakirjan.
Toivon mukaan digitaalinen piristys saattohoitoa odottavalle kielelle nostaisi sen uuteen kukoistukseen, tuhkasta kuin Feeniks-linnun, niin että UNESCOkin ymmärtäisi liittää kielien kirjavuuden aineettomaan maailmanperintöön, ja valtataistelujen maailma saisi kuulla eri kielten moniäänistä sinfoniaa, digitaalisin instrumentein vahvistettuna.
Erkki Sutinen