Nuorisotutkimusseuran järjestämässä Liikuntajärjestelmä harhapoluilla? -seminaarissa (13.12.2016) pohdittiin liikunnan ja urheilun tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja monikulttuurisuuteen liittyviä kysymyksiä. Vuonna 2015 voimaan astuneen uuden liikuntalain yhdenvertaisuutta painottavista lähtökohdista huolimatta syrjintä ja epätasa-arvo ovat arkipäivää niin terveyden edistämiseen tähtäävässä vapaa-ajan liikunnassa kuin kilpa- ja huippu-urheilussakin.
Seminaarissa esiteltiin aihepiiristä hiljattain julkaistu teos Urheilun takapuoli – Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa, johon olen itse kirjoittanut artikkelin naisjoukkueurheilijoiden sosiaalisen median sisällöistä. Tutkimusaineistoani ovat olleet kolmen perinteisiä sukupuolen, etnisyyden ja seksuaalisuuden esitystapoja haastavan urheilijan Instagram- ja Twitter-päivitykset vuoden 2015 ajalta. Tutkimusmenetelmänäni olen käyttänyt verkkoaineiston laadullista sisällön erittelyä, jolla pyritään vastaamaan siihen, mitä media esittää ja millaisia asenteita se välittää. Analyysillä tavoitellaan yleistettävyyden sijaan aineiston olennaisen sisällön esiin tuomista ja kuvailua määrällistä ja laadullista lähestymistapaa yhdistellen.
Kontekstin huomioimisen tärkeys hankalasti luokiteltavien teemojen yhteydessä
Käytännössä kävin manuaalisesti läpi suomalaisen jääkiekkoilija Noora Rädyn, uusiseelantilaisen rugbyn pelaaja Portia Woodmanin ja ruotsalaisen jalkapalloilija Nilla Fischerin Instagram-päivitykset ja twiitit, joiden perusteella loin alustavan luokittelurungon näiden urheilijoiden sosiaalisen median sisältöjen teemoista. Omiksi sisältöluokikseen muodostuivat omaan urheilemiseensa liittyvät päivitykset, ystäviin ja perheeseen liittyvät päivitykset, muistamiset/kiitokset/terveiset sekä sponsoreihin liittyvät päivitykset. Tämän jälkeen toteutin aineiston lähiluvun kautta systemaattisen luokittelun sijoittamalla valitsemieni urheilijoiden päivitykset luokittelurunkoni mukaisiin luokkiin. Erittelin myös selfie- ja videomuotoisten päivitysten osuudet. Luokitteluni pääasiallinen tarkoitus on tuoda esiin valitsemieni urheilijoiden Instagram-päivitysten monimuotoisuus ja hahmottaa eri aihesisältöjen painotusten jakautuminen suhteessa toisiinsa – sekä suhteessa aikaisempaan tutkimukseen. Halusin tietää mukailivatko valitsemieni urheilijoiden sosiaalisen median päivitykset urheilijoiden keskuudessa yleisiä aihepiirejä vai poikkesivatko ne niistä joiltain osin.
Analyysini toisessa vaiheessa syvennyin tarkastelemaan urheilijoiden sukupuoleen, etnisyyteen ja seksuaalisuuteen liittyviä päivityksiä. Nämä eivät ole sosiaalisen median aineistosta suoraan luokiteltavissa olevia aihepiirejä, mutta niiden esiinnostamiseksi tutkimusaineisto on läpikäytävä laadullisen sisällön erittelyn vaatimalla tarkkuudella. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi Instagram-päivitysten kuvien ja kuvatekstien analysoimista yhdessä, twiittien vertaamista Instagram-päivityksiin sekä kommenttien, uudelleentwiittausten ja vastausten huomioimista. Menetelmän etuna onkin herkkyys aineiston kontekstille. Laajempiin aineistoihin keskittyvä määrällinen some-aineiston analyysi kadottaa yleensä yksittäisen julkaisun kontekstin ja saattaa siten tehdä joidenkin merkitysten tulkinnasta mahdotonta. Laadullinen verkkoaineiston sisällön erittely mahdollistaa syvemmän ja hienosyisemmän tulkinnan. Kaikki sukupuoleen, etnisyyteen ja seksuaalisuuteen liittyvät merkitykset eivät esimerkiksi välity tarkastelemalla sosiaalisen median päivityksiä irrallaan kontekstistaan. Kansainvälisestä palkintogaalasta Instagramissa julkaistavaksi napatun poseerauskuvan etnisyyden esitys saattaa jäädä kokonaan huomioimatta ilman kuvatekstin paljastamaa urheilijan kantaman asusteen maorikulttuuriyhteyttä.
Kontekstin huomioiminen on keskeistä myös sosiaalisen median aineistoihin liittyvien tutkimuseettisten näkökohtien tunnistamisen kannalta, mutta se on jo itsessään toisen blogitekstin aihe.
Riikka Turtiainen