Menestyksen takana on menestyneet appivanhemmat? Puolison vanhempien ammattiasema on yhteydessä yksilön ammattiaseman kehitykseen

 

Sanna Kailaheimo-Lönnqvist

  • Puolison vanhempien ammattiasema on yhteydessä yksilön urakehitykseen
  • Yhteyttä voimistaa avioliitto, lapset sekä korkea lapsuuden perheen sosiaalinen asema

Populaarikirjallisuudessa kirjoitetaan siitä, kuinka köyhän perheen lapsi löytää puolison hyvästä perheestä ja kokee näin sosiaalisen nousun. Hetki sitten julkaistussa tutkimuksessa (Kailaheimo-Lönnqvist ym., 2019) tutkimme samankaltaista asiaa urakehityksen näkökulmasta. Tutkimme, miten puolison vanhempien ammattiasema on yhteydessä yksilön ammattiaseman kehitykseen. Puolison vanhempien ja yksilön ammattiaseman välillä oli yhteys, vaikka puolison ja omien vanhempien ammattiasemat sekä monet taustatekijät oli huomioitu. Tutkimuksemme osoittaa myös, että avioliitto ja yhteiset lapset vahvistivat yhteyttä.

Hyödynsimme tutkimuksessamme yksilön koko parisuhdehistoriaa (avo- ja avioliitot) käyttäen suomalaista rekisteriaineistoa. Aineistossa oli noin 100 000 yksilöä, jotka olivat syntyneet 1970-luvulla. Linkitimme heihin heidän omat vanhempansa, kaikki puolisot ja puolisoiden vanhemmat. Näin saimme muodostettua ainutlaatuisen monisukupolvisen aineiston.

Tulosten perusteella puolison vanhempien korkeasta ammattiasemasta on enemmän hyötyä korkeasta perhetaustasta tuleville kuin matalasta perhetaustasta tuleville. Tätä ilmiötä kutsutaan multiplikaatioksi. Puolison vanhempien korkea ammattiasema ei siis pysty kompensoimaan omaa matalaa perhetaustaa eli ns. ylöspäin naiminen ei näytä edistävän yksilön urakehitystä, mutta jos sen sijaan oma perhetausta on korkea niin puolison korkea perhetausta hyödyttää. Myös laadulliset analyysit tukevat artikkelimme tulosta: kompensaatio on vaikeaa, mutta multiplikaatio toimii. Esimerkiksi 30.10 ilmestyneessä artikkelissa Helsingin Sanomissa (2019) käsiteltiin sosiaalisen luokan vaikutusta parisuhteeseen. Eri sosiaaliluokka nähtiin sekä vahvuutena että heikkoutena, sillä artikkelin mukaan parisuhteessa luokkaerot voivat näkyä niin käyttäytymisessä, suvun hyväksynnässä, vapaa-ajanviettotavassa kuin lapsien kasvatuksessa. Eri sosiaaliluokka saattaa estää puolison suvun resurssien täysmittaisen hyödyntämisen – jolloin oma urakehitys ei välttämättä saa lisätukea – kun taas vastaavasti korkeammasta perhetausta tuleva pystyy ehkä hyödyntämään niitä.

Kuvassa 1 havainnollistetaan omien vanhempien ja puolison vanhempien ammattiaseman yhteyttä yksilön urakehitykseen. Urakehitys on korkeinta niillä, joiden sekä omilla vanhemmilla että puolison vanhemmilla on korkea ammattiasema. Ilmiö on vahvin naisilla.

Kuva 1. Puolison vanhempien ja omien vanhempien ammattiaseman yhteys yksilön ammattiaseman kehitykseen, vakioidut keskiarvot ja 95 %:n luottamusvälit. Kuvan y-akselilla olevat numerot viittaavat ISEI-ammattiluokitukseen (Ganzeboom, de Graaf, & Treiman, 1992) ja se on muokautettu Suomeen (Erola, 2011). ISEI vaihtelee 16-90 välillä. Mitä korkeampi ISEI, sitä korkeampi luokka-asema.

Tutkimuksemme vahvuuksia oli, että pystyimme tarkastelemaan yksilön kaikkia avo- ja avioliittoja pitkältä aikaväliltä. Rekisteriaineiston käyttäminen mahdollisti myös sen, että tutkimuksemme ei kärsi esimerkiksi vastaajakadon aiheuttamista vääristymistä, mitkä ovat yleisiä ongelmia kyselyaineistoissa. Tutkimuksemme heikkous on se, että se ei mahdollista appivanhempisuhteen laadun tai yhteydenpidon määrän tarkastelua. Jatkotutkimuksissa tulisi siis keskittyä myös näiden tarkasteluun.

Sanna Kailaheimo-Lönnqvist toimii tohtorikoulutettavana Turun yliopistossa sosiologian oppiaineessa ja INVEST-lippulaivahankkeessa.

Blogikirjoitus pohjautuu vertaisarvioituun artikkeliin: Kailaheimo-Lönnqvist Sanna, Elina Kilpi-Jakonen, Antti O. Tanskanen, Jani Erola (2019) Behind every successful (wo)man is a successful parent-in-law? The association between resources of the partner’s parents and individual’s occupational attainment, Research in Social Stratification and Mobility.

Kirjallisuus

Erola J (2011) A classification key between TKK1980 occupational titles and ISCO88. 4th edition. Research project “Life-course, disadvantageous experiences and socioeconomic inheritance”. Available at: http://users.utu.fi/japeer/.

Ganzeboom H, de Graaf PM and Treiman J. (1992) A standard international socio-economic index of occupational status. Social Science Research 21(1). Academic Press: 1–56. DOI: 10.1016/0049-089X(92)90017-B.

HS (2019) Rakkauden luokkaerot. Helsingin Sanomat. Kirjoittaja: Sjöholm, E-L.  https://www.hs.fi/elama/art-2000006289595.html

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *