Lapsuudessa koetulla köyhyydellä ja huono-osaisuudella on monenlaisia vaikutuksia yksilön elämään sekä lapsuudessa että myöhemmin aikuisuudessa

 

Johanna Kallio & Mia Hakovirta

INVEST blog 12/2020

Suomessa lasten hyvinvoinnin monia myönteisiä kehityskulkuja varjostaa lapsuuden eriarvoistuminen. Sosiaaliturvaan ja erityisesti koulutukseen sekä perhepolitiikkaan panostaminen näkyy Suomessa syrjäytyneiden ja köyhien lapsiperheiden vähäisenä määränä verrattuna moneen muuhun maahan. Siitä huolimatta Suomessa elää joukko lapsia, joiden elämää varjostaa köyhyys ja huono-osaisuus. Köyhissä kotitalouksissa asuvien lasten määrä on kasvanut 1990-luvun puolivälistä 2010-luvulle, ja etenkin yhden aikuisen perheisiin kuuluvien lasten taloudellinen hyvinvointi on 2000-luvulla heikentynyt.  

Toimittamassamme juuri julkaistussa teoksessa Lapsiperheiden köyhyys & huono-osaisuus tarkastellaan erilaisin määrällisin aineistoin lasten ja lapsiperheiden huono-osaisuutta ja köyhyyttä sekä näiden ilmiöiden seurauksia. Kirjassa syvennytään siihen, millaista lapsiperheiden köyhyys ja huono-osaisuus ovat Suomessa ja miten perheen sosioekonominen huono-osaisuus kytkeytyy lasten kokemaan hyvinvointiin ja aikuisuuden asemiin.

Lasten köyhyys lähes kolminkertaistui Suomessa vuosina 1995–2017. Lapsiperheiden köyhyyden taustalla on monia tekijöitä, kuten vanhempien matala koulutustaso, työelämän muutokset ja näihin liittyvä työttömyys. Lapsiperheet ovat myös tuttu näky leipäjonoissa. Vuonna 2013 kerätyn kyselyaineiston mukaan noin 40 prosenttia ruoka-apuun turvautuvista on lapsiperheitä. He myös vierailivat leipäjonossa muita hakijoita säännöllisemmin.

Perhedynamiikka voi toimia osana huono-osaisuuden kasautumisen mekanismia sekä myötävaikuttaa eriarvoisuuden kasvuun elämänkuluissa ja sukupolvien yli

Perherakenne on yksi merkittävimmistä tekijöistä lapsiperheiden huono-osaisuuden ja köyhyyden taustalla. Lapsiköyhyys on huomattavasti yleisempää yksinhuoltajaperheissä, ja yksinhuoltajat turvautuvat ruoka-apuun useammin kuin kahden vanhemman perheet. Lasten elämänkulut ovatkin Suomessa jossain määrin erkanemassa ja perhedynamiikka voi toimia osana huono-osaisuuden kasautumisen mekanismia sekä myötävaikuttaa eriarvoisuuden kasvuun elämänkuluissa ja sukupolvien yli. Sosioekonomiset erot lasten perhemuodoissa ja niiden muutoksissa ovat suuria erityisesti varhaislapsuudessa.

Lapsuudessa koetulla köyhyydellä ja huono-osaisuudella on monenlaisia vaikutuksia yksilön elämään sekä lapsuudessa että myöhemmin aikuisuudessa. Köyhyys kytkeytyy lasten subjektiiviseen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin. Huono-osaisilla nuorilla on hyväosaisia heikompi itsetunto ja heiltä puuttui useammin opiskeluun liittyvä suunnitelma kuin muilta nuorilta.

Vanhempien huono-osaisuus ennustaa myös heidän lastensa koulupudokkuutta eli tilannetta, jossa lapselta puuttuu toisen asteen tutkinto aikuisuudessa. Vanhempien huono-osaisuus kytkeytyy voimakkaammin poikien kuin tyttöjen koulupudokkuuteen. Mahdollisuuksien tasa-arvo näyttää siis toteutuvan heikommin poikien kuin tyttöjen keskuudessa.

Lisäksi vanhempien toimeentulotukiasiakkuus lisää heidän lastensa todennäköisyyttä saada toimeentulotukea varhaisaikuisuudessa. Tämä johtuu osittain siitä, että toimeentulotukea saavilla vanhemmilla on vähemmän mahdollisuuksia tukea nuoria taloudellisesti kriittisten siirtymien aikana, kuten kotoa pois muuttamisessa tai opiskeluiden aloittamisessa.

Vaikka suurin osa lapsiväestöstä voi monella indikaatto­rilla mitattuna hyvin, suomalainen hyvinvointivaltio ei ole kyennyt poistamaan lapsiköyhyyttä tai ka­sautuvaa ja ylisukupolvista huono-osaisuutta.

Kirjoittajat

Johanna Kallio työskentelee sosiaalityön professorina sosiaalitieteiden laitoksella, Turun yliopistossa. Hän on yhteiskuntapolitiikan dosentti Helsingin yliopistossa.

Mia Hakovirta työskentelee akatemiatutkijana Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella ja INVEST lippulaivassa. Hänen tutkimuksensa kohdistuu lapsiperheiden toimeentulokysymyksiin, perhepolitiikkaan ja lapsen elatukseen eron jälkeen.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *