Mitä kielivähemmistöjen aineistoja ja millä kielillä aineistoja on suomalaisissa arkistoissa ja millä kielillä niitä pitäisi olla? Millaisia kielellisiä rajauksia aineistojen hankinnassa on historiallisesti tehty tai tehdään tällä hetkellä, ja miten aineistokartunnan vinoutumia voitaisiin korjata?
Arkistoaineistojen sisältöön, tallentamiseen ja käyttöön liittyy monenlaisia julkilausuttuja ja huomaamattomia ideologioita, tunteita ja käytännön kysymyksiä. Mitä ne eri aineistojen kohdalla ovat ja miten ne olisivat ratkaistavissa? Entä mitä aineistoja arkistoista puuttuu ja miksi sekä millaisia hankintalinjauksia tulevaisuudessa tulisi tehdä?
Seminaarin järjestivät Svenska litteratursällskapet i Finland, Kulttuuria kaikille -palvelu, Suomen Akatemian Kansallista menneisyyttä rakentamassa ja tulkitsemassa -tutkimushanke, Turun yliopisto, Helinä Rautavaara museo ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura torstaina 6.11.2014.
Ohjelma
Diasporic Literary Archives: Questions of Location, Ownership and Interpretation, David Sutton (University of Reading Library, International Council on Archives, Section of Art and Literary Archives)
De osynliga – Finlands tatarer, Sabira Ståhlberg
Arkiston vaiennetut äänet – Paneeli I – Sabira Ståhlberg, Risto Blomster, Simo Muir ja Inker-Anni Linkola sekä puheenjohtajana Rita Paqvalén
Hiljaisuuksia SKS:n arkistoissa, Ulla-Maija Peltonen
På spaning efter minoriteter i minoriteten, Sanne Österlund-Pötzsch
Monikielisyys Saamelaisarkiston arvona, Inker-Anni Linkola
Miten arkistoida viittomakielistä aineistoa?, Leena Savolainen
Romanien lauluperinteen jäljillä, Hilja Grönfors
Arkistojen keruutyöstä – Paneeli II – Hilja Grönfors, Suaado Jama, Katri Kivilaakso ja Yrsa Lindqvist sekä puheenjohtajana Ulla-Maija Peltonen