Pro gradu -tutkielmassamme ”Kansallispuku 2020-luvulla – Kansallispuvun merkityksiä ja tuunaamista” loimme katsauksen kansallispukuun sekä TuunaaMunPerinne-ilmiöön. Tutkielmamme tavoitteena oli tuottaa tietoa kansallispukujen merkityksistä niin yksilön kuin ilmiönkin tasolla ja selvittää, miten kansallispukuja on jatkojalostettu sekä tuunattu. Kantavana tuloksena tutkielmassamme oli kansallispuvun monenlaiset merkitykset käyttäjilleen sekä käyttäjien positiivinen suhtautuminen kansallispukujen tuunaamiseen.
Tutkielmassamme selvitettiin, millainen on kansallispuvun käyttäjä 2020-luvulla. Käyttäjäkunnasta suurin osa oli naisia sekä saatu ikäjakauma myötäili löyhästi normaalijakaumaa, jonka piikki oli ikävuosissa 50–59 vuotta. Aineistosta selvisi, että suurin osa vastaajista omistaa kokonaisen kansallispuvun tai sen osia. Useimmiten kansallispukua käytetään juhla-asuna sekä kansallispukujen tuuletustapahtumissa. Merkityksiä kartoitettaessa ilmeni kansallispuvun olevan käyttäjilleen arvokas merkitysten kantaja niin ilmiön kuin yksilönkin kannalta tarkasteltuna. Laajemman ilmiön tasolla kansallispuvulle annettiin merkitys eritoten perinteiden kantajana, käsityötaitojen ilmaisijana, kauniina ja käytännöllisenä tuotteena, juhlapukuna, itseilmaisun työkaluna sekä harrastuksien ja työn välineenä. Tarkastellessamme yksittäisten pukujen henkilökohtaisia merkityksiä, ne olivat linjassa ilmiölle annettujen merkitysten kanssa. Yksi ero oli kuitenkin havaittavissa: yksittäisille puvuille ei annettu yhtä suurta merkitystä juhlapukuina, kuin kansallispuvulle ilmiön tasolla. Kansallispuku on siis merkityksen kantajana monipuolinen kokonaisuus niin ilmiön kuin yksilön tasolla. Pukuihin yhdistettiin lähes aina henkilökohtaisia muistoja sekä tunnearvoja, joten samalla puvulla on harvoin yhtenevät merkitykset eri käyttäjilleen. Jokaisella kansallispuvulla, ilmiönä sekä pukuna, on erilainen tarina, mutta käyttäjälleen se on aina merkityksellinen.
Puhumme tutkielmassamme tuunaamisesta, jolla tarkoitamme kaikkea kansallispukuun tai sen osiin kohdistuvaa muokkaamista. Tuunaaminen kansallispukupiireissä tunnetaan Karjalalaisen nuorisoliiton julkaiseman valokuvaushaasteen #TuunaaMunPerinne kautta, joka nousi suureen suosioon ja jäi elämään kansallispukupiireihin TMP-ilmiönä. Tästä syystä tutkimme käyttäjien suhtautumista kansallispukujen tuunaamiseen. Aineistosta nousi esille, että kansallispuvun tuunaamiseen suhtaudutaan pääasiassa positiivisessa mielessä. Tuunaamiseksi mielletään runsas kirjo toimintaa kansallispuvun osien muokkaamisesta vanhojen hamekankaiden hyötykäyttämiseen uusina käsitöinä. Lisäksi kansallispukuteemaisiin ja kansallispukuja kierrättäviin tuotteisiin suhtaudutaan positiivisesti ja kansallispuvun jatkokäyttöä perusteltiin eritoten kankaiden arvokkuudella, taloudellisuudella sekä ekologisuudella. Toisaalta negatiivisesti kansallispuvun tuunaamiseen suhtautuvat esittivät perusteluiksi kansallispuvun arvokkuuden sekä puvun luonteen asukokonaisuutena. Mutta miksi kansallispukua sitten tuunataan? Vastaajat nostivat esille, että kansallispukujen tuunaaminen tuo kansallispukua näkyville laajemmalle yleisölle. Eritoten painotettiin, että tuunaamisen kautta perinteellä on varaa elää ja näkyä uusissa muodoissa. TMP-henkinen toiminta nähtiin siis osana luonnollista perinteiden ja kulttuurin kehitystä sekä mahdollisuutena nostaa kansallispuvun suosiota.
Tutkielmamme oli laadullinen fenomenologishermeneuttinen tutkimus, jossa sisällönanalyysin keinoina toimivat teorialähtöinen sekä teoriaohjaava sisällönanalyysi. Aineistonkeruu suoritettiin Facebook-ryhmässä KANSALLISPUKU – FOLKDRÄKT kyselylomakkeella, johon osallistui 137 vastaajaa. Jaettu Webropol-kyselylomake koostui strukturoiduista sekä avoimista kysymyksistä. Asetettujen avointen kysymysten sisällönanalyysissa käytimme alustana NVivo-ohjelmaa, joka lisää tapahtuvan luokittelun luotettavuutta. Strukturoitujen kysymysten analysointiin käytimme Webropol-sivuston aineiston käsittelyyn tarkoitettuja työkaluja. Tutkielma tuotettiin kahden tutkijan tiiviissä yhteistyössä tutkijatriangulaatio huomioiden.
Siinä missä pukeutumisen merkitystä ja pukeutumista historiallisesti on tutkittu paljon, ei suomalaisia kansallispukuja niinkään. Tutkielmamme luo katsauksen suomalaisen kansallispuvun luonteeseen 2020-luvulla sekä käyttäjien antamille merkityksille. Kansallispuku nähdään edelleen merkityksellisenä asuna, jolla on suomalaisessa kulttuurissa hyvin symbolinen merkitys. Lisäksi kansallispukujen tutkimus on merkittävää ajankohtaisuutensa vuoksi: Yle on uutisoinut kansallispuvuista nousevaan tahtiin viimeisten vuosien aikana ja tutkielmamme teon aikana KANSALLISPUKU – FOLKDRÄKT-ryhmän jäsenten määrä on noussut 10 000:sta jäsenestä reiluun 16 000:een jäseneen. Tutkielmalla on merkitystä myös käsityökasvatuksen tieteenalalla, sillä kansallispukujen tekniikat ovat perinteisiä suomalaisia käsityötekniikoita. Huomionarvoista on, että kansallispuvut sekä niiden valmistaminen ja muokkaus ovat suosittuja käsityöllisiä kursseja kansalaisopistoissa ja muissa koulutusyhteyksissä, joihin käsityön aineenopettajat työllistyvät.
Aarikka, A & Ramberg, N. 2023. Kansallispuku 2020-luvulla Kansallispuvun merkityksiä ja tuunaamista
Rauma, Turun Yliopisto.
Tekijät:
Aino Aarikka amaari@utu.fi
Noora Ramberg nopaha@utu.fi
Ohjaaja:
Marja-Leena Rönkkö