Selvitimme pro gradu -tutkielmassamme, miten esiopetuksen opettajat käsittävät osallisuuden esiopetuksen käsityössä. Lisäksi selvitimme, miten heidän kokemustensa mukaan osallisuus toteutuu esiopetuksen käsityössä. Haastattelimme tutkimukseen kuutta esiopetuksen opettajaa.
Osallisuudesta esiopetuksen käsityössä ei juurikaan ole aiempaa tutkimusta. Tämän myötä lähdimme yhdistämään Roger Hartin (1992) ja Harry Shierin (2001) muodostamia osallisuuden teorioita kokonaisen käsityöprosessin eri vaiheisiin. Jaoimme kokonaisen käsityöprosessin ideointiin, suunnitteluun, valmistamiseen sekä arviointiin, joihin kaikkiin määrittelimme omat esiopetuksen käsityön tasot mukaillen Hartin ja Shierin osallisuuden teorioita. Tekemämme esiopetuksen käsityön osallisuuden tasojen avulla luokittelimme tutkimustuloksia ja tarkastelimme osallisuuden toteutumista esiopetuksen käsityössä.
Esiopetuksen opettajat pitivät keskeisenä käsityön osallisuudessa lapsen kuulluksi tulemista, aikuisen ja lapsen välistä vuorovaikutusta sekä aikuisen vastuuta varmistaa lapsen kehityksen edistäminen. Lapsen kuulluksi tulemisessa tärkeänä pidettiin lapsen toiveiden, mielipiteiden sekä ajatusten huomiointia. Aikuisen tehtäväksi nähtiin myös lapsen kuulluksi tulemisen varmistaminen sekä lapsen omien ajatusten ilmaisun tukeminen tarvittaessa.
Aikuisen toiminnan koettiin vaikuttavan myös lapsen osallisuuteen sekä osallisuuden tukemiseen käsityötuotteiden valmistamisen eri vaiheissa. Turvallisen ilmapiirin luominen ja lapsen mielipiteiden arvostaminen mainittiin tukevan lapsen osallisuutta. Lapsen osallisuuden mahdollistamisen koettiin myös tukevan lapsen kasvua ja kehitystä. Aikuisen on tärkeää sopeutua ja muokata suunnitelmia lasten spontaanien ideoiden mukaan, vaikka aikuisella olisi valmiina oma suunnitelma.
No mulle on tärkeää että, lapsilla on semmoinen olo, ettei olla missään armeijassa, että ope vaan määrää. Osallisuus on oikeestaan mun vahvuutta. Mä en oo mikään niin pedantti ja suunnitelmallinen tyyppi vaan kuuntelen ja oon rento lapsia kohtaan, läsnä oleva ja kuunteleva. Ehkä se on mun vahvuus et voin tarttua lasten juttuihin ja unohtaa omat suunnitelmani, mutta tästä koen, että voin antaa itselle hyvät pisteet.
Haastateltavan ilmaus
Esiopetuksen käsityön osallisuuden portaat
Tasolla yksi esiopetuksen käsityössä lapsia kuunnellaan, mutta aikuinen päättää, miten toimitaan käsityöprosessissa ja mitä tehdään. Tasolla kaksi lasten ilmaisua tuetaan, jotta he tulevat kuulluksi. Kuitenkin aikuiset päättävät, miten toimitaan esiopetuksen käsityötoiminnassa. Tasolla kolme esiopetuksen käsityössä lasten toiveet ja mielipiteet otetaan huomioon ja lapsi tulee kuulluksi. Kuitenkin lopullisen päätöksen käsityöprosessin eri vaiheiden
toteuttamisesta tekee aikuinen lasten mielipiteiden ja toiveiden pohjalta. Osallisuuden tasolla neljä oli haastateltavista puolet ja tasolla kaksi yksi. Tasolla neljä lapset otetaan mukaan päättämään, miten käsityöprosessi toteutetaan, mutta päävastuu on kuitenkin aikuisella. Tasolla viisi esiopetuksen käsityötä toteutetaan lapsilähtöisesti ja aikuinen tarvittaessa
ohjaa käsityötoimintaa eteenpäin.
Aikuisten homma on sitten kasata näistä toiveista
Haastateltavan ilmaus
sellaista runkoa ja muuta että toiminta toimii. Mut tää
käsityö ei oo vapaakasvatusta vaan kuitenkin pedagogista
hommaa, jolla on tavoitteet ja tarkoitukset.
Mä tykkään just keskustelun omaisesta toiminnasta.
Haastateltavan ilmaus
Just että, niinku oikeesti keskustellaan ja, että se olisi
lapsilähtöistä ja mikä nyt tässä on ihan jopa ihanaa
tässä ryhmässä, että he oikeasti on innostuneet
tekemään kaikkea ja he oikein odottavat että, koska
tehdä jotain uutta käsityötä.
Esiopetuksen käsityön osallisuuden toteutumiseen mainittiin vaikuttavan esimerkiksi resurssien haasteet ja toiminnan pedagogisen tarkoituksen. Resurssien haasteina pidettiin teknisen tilojen puutetta, jonka myötä lasten ideoimia töitä täytyi ohjata usein enemmän tekstiilipainotteisiksi. Osallisuuden tasojen vaihtelemiseen nähtiin vaikuttavan toiminnan pedagoginen tarkoitus. Esiopetuksen opettajat näkivät tärkeämpänä tavoitteena käsityötaidon oppimisen kuin osallisuuden toteuttamisen, jos opeteltiin esimerkiksi langan neulaan laittamista.
Tutkimus rajattiin aikuisten näkökulmaan esiopetuksen käsityön osallisuudesta. Jatkotutkimuksissa olisi mielenkiintoista selvittää lasten mielipiteitä ja ajatuksia esiopetuksen käsityön osallisuudesta.
Lasten näkökulman tutkiminen voisi antaa tärkeää tietoa esiopetuksen käsityön osallisuuden kehittämisen kannalta.
No osallisuus on sitä, että lapset saa toteuttaa omaa ideaansa ja nyt juuri tää pehmotyypin tekeminen oli semmonen, missä lapsi sai valita paljon itse ja suunnitella aikuisen tuella. Mutta taas vohvelityössä lapsi saisi suunnitella vähemmän, mutta taas siinä oppii perustaitoja ja jos joku lapsista osaa tosi hyvin voidaan työntasoa laskea tai nostaa sen mukaan.
Haastateltavan ilmaus
Tekijät: Alinda Horn & Helena Lahtinen
Ohjaaja: Marja-Leena Rönkkö