Vaihtoehtohoitoihin ja rokotteisiin liittyvä lääketiedekriittisyys

Blogikirjoituksessa tarkastelemme lääketieteen kritiikin ilmenemistä suomalaisten itsehoivakäytännöissä. Tutkimme rokotuskriittisiä vanhempia, vaihtoehtohoitojen käyttäjiä ja digitaalisia laitteita hyödyntäviä itsenmittaajia, joiden esittämä kritiikki kohdistuu lääketieteellisen tiedon tuottamiseen ja tiedon puhtauteen, terveydenhoitohenkilökunnan käytäntöjen arvioimiseen, lääketieteellisten suositusten riittämättömyyteen ja joidenkin itsehoivakäytäntöjen irrationaalisuuteen. Kritiikistä huolimatta haastateltavien keskuudesta on vaikea löytää tiedevastaisuutta.

Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnnan verkkolehdessä hankkeemme johtaja Pia Vuolanto kirjoittaa siitä, miten yhteiskuntatieteellinen tutkimus voi auttaa jäsentämään uskomushoidoista käytyjä keskusteluja uudella tavalla.

Linkki verkkolehteen

Vaihtoehtoisten ja täydentävien hoitojen tutkimus muodostaa pienen, mutta kasvavan tutkimusalueen Pohjoismaissa. Vuosina 2005-2017 löydettiin 1441 tieteellistä julkaisua, joiden ainakin yksi tekijä toimi pohjoismaisessa organisaatiossa. Uusia julkaisuja ilmestyy noin 120 kappaletta vuodessa. Bibliometrisessa tutkimuksessa käytettin hakutermiä ‘complementary therapies’ ja hyödynnettiin Medline ja Web of Science -tietokantoja. Yli kolmekymmentä prosenttia julkaisuista perustui kliinisiin kokeisiin. Tutkimukset oli tehty suurissa tutkimusyliopistoissa ja yliopistollisissa sairaaloissa. Eniten tutkimuksia oli tehty Ruotsissa Karoliinisessa instituutissa ja Tromssan yliopistossa.

Linkki artikkeliin

Ohjelma

Paikka: Turun yliopisto, Seminaarihuone Tempo (E211), Minerva-rakennus 2. krs., Sirkkalan kasarmialue (Kaivokatu 12)

Klo 10.00–11.30: Teoreettisia lähestymistapoja rokotekeskusteluun

10.00–10.30 Venla Oikkonen (TAU): Rokotevahingon muuttuva ontologia: Vuoden 2009 A/H1N1-rokote Pandemrix ja narkolepsia

10.30–11.00 Mikko J. Virtanen (TAU): Elämismaailman ja systeemin välityksiä: teoreettinen jäsennys HPV-rokotteen merkitysmaailmoista ja niiden välisistä suhteista

11.00–11.30 Outi Pohjanheimo (HY): Rokotekeskusteluun liittyvä vastakkainasettelu mielen kaksinaisuuden ja sitä tutkivan kaksoisprosessointiteorian näkökulmasta

Klo 11.30–12.30: Lounas (omakustanteinen)

Klo 12.30–14.30: Empiirisiä näkökulmia rokotekriittisyyteen ja -luottamukseen                         

12.30–13.00 Suvi Rytty (TY): Organisoitunut rokotusvastaisuus 1900-luvun alun Suomessa

13.00–13.30 Helene Laurent (HY): Luottamus vai pakko? Rokotuskäytännöt Suomessa 1950-luvulla

13.30–14.00 Carolin Ahlvik-Harju (ÅA): Kertomuksia Luodon tuhkarokkotapauksesta. Rokote-epäröinti elämänkatsomustieteen näkökulmasta

14.00–14.30 Johanna Nurmi (TY) ja Joni Jaakola (TY): Menetetty luottamus: rokotekriittisyyden herääminen vanhempien kertomuksissa

Klo 14.30–15.00: Kahvitauko

Klo 15.00–16.30: Ammattilaisten asenteet ja viranomaisnäkökulma rokotustoimintaan          

15.00–15.30 Linda Karlsson (ÅA): Terveydenhuollon ammattilaisten luottamus rokotteisiin

15.30–16.00 Jonas Sivelä (THL): THL:n rooli rokotustoiminnassa Suomessa

16.00–16.30 Anne Nikula (Metropolia Ammattikorkeakoulu) ja Liisa Anttila (Turun Amk): Rokotusosaamista digiajan opiskelijoille ja ammattilaisille

Klo 16.30–17.00: Loppukeskustelu

The Science and Technology research seminar Health, Expertise and Knowledge Production will be on Friday 30.11.2018 in lecture room Linna 5014 at University of Tampere. Please note that there has been a change in the schedule. We will start at 11.30 and end by 16.00. Welcome all!

11.30-12.30 Jenny-Ann Brodin Danell, Umeå University

Using bibliometric methods to map research fields – on the example of Complementary and alternative medicine

Bibliometric methods are often associated to evaluation and ranking of research, at individual, organizational and national level. In this talk I will focus on how bibliometric methods can be used to other purposes, for example to map content of research, collaborative networks, and development of research fields. I will also present some ideas on how bibliometric methods may be combined with qualitative approaches, to get a deeper understanding of research activities. The examples on this will mainly draw on my work on complementary and alternative medicine as a medical sub-field.

Jenny-Ann Brodin Danell is a sociologist and a head of the Department of sociology in Umeå University, Sweden. She is specialised in science and technology studies and her research focuses on health, complementary and alternative medicine and New Age phenomena.

12.30- 12.45 Break

12.45-15.45

Mikael Lindfelt, Åbo Akademi & Anna Soveri, University of Turku

Vaccine attitudes in Finnish health care workers

Mikko Virtanen, University of Tampere

Vaccine rationalities – The Case of HPV in Finland

Pia Vuolanto, Hanna Westerberg, Jutta Pulkki & Katri-Maria Järvinen, University of Tampere & Johanna Nurmi, University of Turku

The challenges of complementary and alternative medicine and vaccine hesitancy for healthcare professionals

15.45-16 Discussion

Vuolanto Pia, Sorsa Minna, Aarva Pauliina, Helin Kaija. (2018). Katsaus suomalaiseen CAM-tutkimukseen. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 55 (3), 243-259.

Katsausartikkeli käsittelee suomalaista täydentävän ja vaihtoehtoisen lääkinnän tutkimusta. Käytämme siitä lyhennettä CAM-tutkimus (CAM eli Complementary and Alternative Medicine, täydentävä ja vaihtoehtoinen lääkintä). Artikkelin tavoitteena on selvittää, millaista CAM-tutkimusta Suomessa on tehty ja mihin tutkimus on kohdistunut.

Tutkimusaineisto koostui CAM-hoitoja käsittelevistä 53 tutkimusartikkelista ja 12 väitöskirjasta ajanjaksolta 1980–2014. Aineisto haettiin kotimaisista ja ulkomaisista tietokannoista. Tutkimusmenetelmä oli sisällönanalyysi. CAM-tutkimusta tehtiin erityisesti 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Useimmiten tutkimukset tehtiin yliopistossa tai yhteistyössä yliopistojen kanssa. Valtaosa aineistomme julkaisuista käsitteli CAM-hoitoja kokonaisuutena erittelemättä eri hoitomuotoja toisistaan. CAM-hoidoiksi tutkimuksissa luettiin erilaisia terveyden ylläpitoon tai sairauden hoitoon tarkoitettuja yrttejä, rohdoksia, homeopaattisia ja antroposofisia lääkkeitä, ruokavaliohoitoja sekä kehomielihoitoja, joista useimmin mainittiin henkiparannus, akupunktio ja vyöhyketerapia.

Erittelemme artikkelissa suomalaisen CAM-tutkimuksen luokittelun kansainvälistä luokittelua mukaillen seuraavasti: 1) CAM-hoitojen vaikuttavuuden ja käytettävyyden tutkimus, 2) CAM-hoitojen historian ja kansanperinteen tutkimus, 3) CAM-hoitojen käytön yleisyyden ja käyttäjäryhmien tutkimus, 4) hoitohenkilökunnan asenteiden ja suhtautumisen tutkimus. Lisäksi hahmottelimme viidennen – tosin Suomen kontekstissa hyvin vähäisen – luokan: CAM-ammattien tutkimus, tieteentutkimus ja hoitonäkemysten tutkimus. Suurin osa tutkimuksista kohdistui CAM-hoitojen käyttöön ja käyttäjätyyppeihin. Tulosten mukaan vähintään kolmannes aikuisista oli käyttänyt tai kokeillut jotakin CAM hoitoa. Muita tutkimuskohteita olivat CAM-hoitojen vaikutukset, terveydenhuoltohenkilökunnan asenteet ja hoitojen historia. Vaikutustutkimuksista suurin osa kohdistui jäsenkorjaukseen, jolla todettiin olevan myönteisiä vaikutuksia. Lääkärien ja sairaanhoitajien CAM-asenteet osoittautuivat jakautuneiksi.

ASIASANAT: Täydentävä ja vaihtoehtoinen lääkintä, täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot, CAM-tutkimus, sisällönanalyysi, tieteentutkimus

Terveys, tieto ja asiantuntijuus -hankkeen Johanna Nurmi vieraili Terapeuttista tutkimassa -podcastissa puhumassa rokotekriittisyyden tutkimisesta etnografisin menetelmin.  Kuuntele podcast täältä!

Terapeuttista jäljittämässä -tutkimushankkeen podcast esittelee Turun yliopiston tuoreinta sosiologista tutkimusta, jota toteutetaan Suomen Akatemian hankkeessa Terapeuttista jäljittämässä. Podcast on tehty kaikille niille, joita kiinnostaa kulttuuria, politiikkaa sekä hyvinvointia ja sen uusia ilmiöitä syväluotavaa yhteiskunnallinen tutkimus – niin opiskelijoille, tieteestä kiinnostuneille kuin tutkijoillekin.

Ensimmäisessä jaksossa tutkijatohtori Johanna Nurmi kertoo rokotekriittisyyttä koskevasta etnografisesta tutkimuksestaan, vaikuttimista rokotekriittisyyden taustalla sekä laajemmin etnografisen tutkimusotteen erityisyyksistä.  Haastattelijana toimii väitöskirjatutkija Inna Perheentupa.

Nurmen kirjasta ‘Shared Experiences of Mass Shootings’ löytyy lisätietoja täältä:
www.routledge.com/9781138217393

Seminaarissa pureudutaan rokotteisiin ja niistä kieltäytymiseen tutkimuksen näkökulmasta ja tarkastellaan rokotteisiin liittyvää problematiikkaa yhteiskunnallisena sekä poliittisena kysymyksenä. Terveys, tieto ja asiantuntijuus -hankkeemme järjestää seminaarin yhteistyössä Kulttuurisen vuorovaikutuksen tutkijaverkosto KULTVAn sekä Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikön kanssa.

Esityksissä syvennytään muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Miten rokotevastaisuus ja luonnonmukainen elämäntapa kietoutuivat yhteen 1900-luvun alun Suomessa? Millaisia poliittisia merkityksiä rokotuksista kieltäytymiseen liittyy ja miten rokotekriittisyys pyrkii horjuttamaan koululääketieteen ja terveysviranomaisten valta-asemaa? Entä miten HPV-rokotetta kehystetään ja kesytetään epidemiologien, rokoteikäisten tyttöjen ja kouluterveydenhoitajien eriävissä sijainneissa?

OHJELMA:
14:15-14:20 Alkusanat
14:20-14:40 Suvi Rytty: Luonnonmukaisen elämäntavan kannattajien rokotusvastaisuus 1900-luvun alun Suomessa
14:40-15:20 Mikko Virtanen: HPV-rokote kehystymisten ja kesyttämisten sommitelmana
15:20-16:00 Johanna Nurmi ja Suvi Salmenniemi: Rokotekriittisyys poliittisena vastarintana

Seminaari on kaikille avoin. Tervetuloa!

“Uusi tutkimushanke pureutuu vaihtoehtohoitoihin ja rokotteisiin liittyvään lääketiedekriittisyyteen Suomessa. Tutkijoiden mukaan esimerkiksi rokotekriittisyyden taustalta löytyy yhteiskuntakritiikkiä ja luottamuksen menetystä suhteessa terveydenhuoltoon. Aivan uutta tutkimuksessa on tutkijoiden halu selvittää myös terveydenhuollon ammattilaisten kriittisiä näkökulmia”

Turun yliopiston 19.3.2018 julkaisema tiedote hankkeestamme on luettavissa täältä.