Hankkeen tutkijat pohtivat rokotteisiin liittyvän kriittisyyden historiallista jatkumoa Politiikasta -lehdessä

https://politiikasta.fi/rokotteisiin-liittyvan-kriittisyyden-historiallinen-jatkumo/

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Jätä kommentti

Uusi julkaisu tarkastelee suomalaisten vanhempien syitä kieltäytyä lasten rokotuksista

Scandinavian Journal of Public Health -lehdessä julkaistu vertaisarvioitu artikkeli tarkastelee suomalaisten vanhempien kertomia syitä sille, miksi he ovat jättäneet lapsensa joko kokonaan tai osittain rokottamatta. Vanhempien haastatteluiden pohjalta artikkelissa erotellaan rokotteista kieltäytymisen syyt kolmeet eri luokkaan: 1) rokotusten riskit, 2) epäluottamus suhteessa terveysviranomaisiin, terveydenhuoltoon ja lääketeollisuuteen, 3) terveyskäsitykset ja -käytännöt.

Artikkelissa todetaan, että terveydenhuollon toimijoihin ja terveysviranomaisiin liittyvän luottamuksen menettäminen on keskeinen osa prosessia, jonka kuluessa vanhemmat alkavat kyseenalaistaa ja epäröidä rokotteiden ottamista. Vuosina 2009-2010 käytettyyn Pandemrix-rokotteeseen liittyneet narkolepsiatapaukset ovat myös olleet Suomessa tärkeä epäluottamusta ja kyseenalaistusta herättävä tapahtuma. Epäluottamus voi liittyä henkilökohtaisiin kokemuksiin (mahdollisesta) rokotteen aiheuttamasta haitasta tai laajempiin huolenaiheisiin liittyen terveysviranomaisten puolueettomuuteen ja lääketieteellisen tutkimuksen luotettavuuteen.

Artikkeli on vapaasti luettavissa:

Nurmi, Johanna & Harman, Bronwyn: ”Why do parents refuse childhood vaccination? Reasons reported in Finland.” Scandinavian Journal of Public Health. April 2021 https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/14034948211004323

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Jätä kommentti

Hankkeen tutkijat Kulttuuriykkösen vieraina 3.2.2021

Suvi Rytty ja Johanna Nurmi keskustelivat Ylen Kulttuuriykkönen-ohjelmassa rokotusten vastustamisen ja kyseenalaistamisen historiasta ja nykytilanteesta.

Ohjelma on kuunneltavissa Areenassa: https://areena.yle.fi/audio/1-50712137

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Jätä kommentti

Teemanumero: Rokotus ennen ja nyt

Sosiaalilääketieteellisen aikakauslehden teemanumero “Rokotus ennen ja nyt” on ilmestynyt. Teemanumero tuo tutkimukseen perustuvia näkökulmia rokotokeskusteluun. Artikkelit käsittelevät muun muassa rokotekriittisyyden historiaa, nuorten, vanhempien ja terveydenhoitajien näkökulmia HPV-rokotteeseen ja tuoreimpia kyselytutkimuksia suomalaisten suhtautumisesta rokotteisiin. Teemanumeron toimittajina toimivat Johanna Nurmi ja Pia Vuolanto.

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Jätä kommentti

STS Helsinki blogissa: Lääketiedekriittisyys ja arkinen itsehoiva

Blogikirjoituksessa tarkastelemme lääketieteen kritiikin ilmenemistä suomalaisten itsehoivakäytännöissä. Tutkimme rokotuskriittisiä vanhempia, vaihtoehtohoitojen käyttäjiä ja digitaalisia laitteita hyödyntäviä itsenmittaajia, joiden esittämä kritiikki kohdistuu lääketieteellisen tiedon tuottamiseen ja tiedon puhtauteen, terveydenhoitohenkilökunnan käytäntöjen arvioimiseen, lääketieteellisten suositusten riittämättömyyteen ja joidenkin itsehoivakäytäntöjen irrationaalisuuteen. Kritiikistä huolimatta haastateltavien keskuudesta on vaikea löytää tiedevastaisuutta.

Laajempi tieteellinen artikkeli aiheesta: Vuolanto, Pia; Bergroth, Harley; Nurmi, Johanna; Salmenniemi, Suvi. (2020). Reconfiguring health knowledges? Contemporary modes of self-care as ‘everyday fringe medicine’. Public understanding of science 29 (5), 508-523.

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Jätä kommentti

Pia Vuolanto verkkolehdessä: Yhteiskuntatiede luo uusia näkökulmia uskomushoitoihin

Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnnan verkkolehdessä hankkeemme johtaja Pia Vuolanto kirjoittaa siitä, miten yhteiskuntatieteellinen tutkimus voi auttaa jäsentämään uskomushoidoista käytyjä keskusteluja uudella tavalla.

Linkki verkkolehteen

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Jätä kommentti

Uusi julkaisu CAM-hoitojen tutkimuksen kehityksestä Pohjoismaissa

Vaihtoehtoisten ja täydentävien hoitojen tutkimus muodostaa pienen, mutta kasvavan tutkimusalueen Pohjoismaissa. Vuosina 2005-2017 löydettiin 1441 tieteellistä julkaisua, joiden ainakin yksi tekijä toimi pohjoismaisessa organisaatiossa. Uusia julkaisuja ilmestyy noin 120 kappaletta vuodessa. Bibliometrisessa tutkimuksessa käytettin hakutermiä ‘complementary therapies’ ja hyödynnettiin Medline ja Web of Science -tietokantoja. Yli kolmekymmentä prosenttia julkaisuista perustui kliinisiin kokeisiin. Tutkimukset oli tehty suurissa tutkimusyliopistoissa ja yliopistollisissa sairaaloissa. Eniten tutkimuksia oli tehty Ruotsissa Karoliinisessa instituutissa ja Tromssan yliopistossa.

Linkki artikkeliin

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Jätä kommentti

Rokotus ennen ja nyt -workshop 15.3.2019

Ohjelma

Paikka: Turun yliopisto, Seminaarihuone Tempo (E211), Minerva-rakennus 2. krs., Sirkkalan kasarmialue (Kaivokatu 12)

Klo 10.00–11.30: Teoreettisia lähestymistapoja rokotekeskusteluun
10.00–10.30 Venla Oikkonen (TAU): Rokotevahingon muuttuva ontologia: Vuoden 2009 A/H1N1-rokote Pandemrix ja narkolepsia
10.30–11.00 Mikko J. Virtanen (TAU): Elämismaailman ja systeemin välityksiä: teoreettinen jäsennys HPV-rokotteen merkitysmaailmoista ja niiden välisistä suhteista
11.00–11.30 Outi Pohjanheimo (HY): Rokotekeskusteluun liittyvä vastakkainasettelu mielen kaksinaisuuden ja sitä tutkivan kaksoisprosessointiteorian näkökulmasta
Klo 11.30–12.30: Lounas (omakustanteinen)
Klo 12.30–14.30: Empiirisiä näkökulmia rokotekriittisyyteen ja -luottamukseen                         
12.30–13.00 Suvi Rytty (TY): Organisoitunut rokotusvastaisuus 1900-luvun alun Suomessa
13.00–13.30 Helene Laurent (HY): Luottamus vai pakko? Rokotuskäytännöt Suomessa 1950-luvulla
13.30–14.00 Carolin Ahlvik-Harju (ÅA): Kertomuksia Luodon tuhkarokkotapauksesta. Rokote-epäröinti elämänkatsomustieteen näkökulmasta
14.00–14.30 Johanna Nurmi (TY) ja Joni Jaakola (TY): Menetetty luottamus: rokotekriittisyyden herääminen vanhempien kertomuksissa
Klo 14.30–15.00: Kahvitauko
Klo 15.00–16.30: Ammattilaisten asenteet ja viranomaisnäkökulma rokotustoimintaan          
15.00–15.30 Linda Karlsson (ÅA): Terveydenhuollon ammattilaisten luottamus rokotteisiin
15.30–16.00 Jonas Sivelä (THL): THL:n rooli rokotustoiminnassa Suomessa
16.00–16.30 Anne Nikula (Metropolia Ammattikorkeakoulu) ja Liisa Anttila (Turun Amk): Rokotusosaamista digiajan opiskelijoille ja ammattilaisille
Klo 16.30–17.00: Loppukeskustelu

 

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Jätä kommentti

Seminaari Health, Expertise and Knowledge Production at University of Tampere

The Science and Technology research seminar Health, Expertise and Knowledge Production will be on Friday 30.11.2018 in lecture room Linna 5014 at University of Tampere. Please note that there has been a change in the schedule. We will start at 11.30 and end by 16.00. Welcome all!

11.30-12.30 Jenny-Ann Brodin Danell, Umeå University

Using bibliometric methods to map research fields – on the example of Complementary and alternative medicine

Bibliometric methods are often associated to evaluation and ranking of research, at individual, organizational and national level. In this talk I will focus on how bibliometric methods can be used to other purposes, for example to map content of research, collaborative networks, and development of research fields. I will also present some ideas on how bibliometric methods may be combined with qualitative approaches, to get a deeper understanding of research activities. The examples on this will mainly draw on my work on complementary and alternative medicine as a medical sub-field.

Jenny-Ann Brodin Danell is a sociologist and a head of the Department of sociology in Umeå University, Sweden. She is specialised in science and technology studies and her research focuses on health, complementary and alternative medicine and New Age phenomena.

12.30- 12.45 Break

12.45-15.45

Mikael Lindfelt, Åbo Akademi & Anna Soveri, University of Turku

Vaccine attitudes in Finnish health care workers

Mikko Virtanen, University of Tampere

Vaccine rationalities – The Case of HPV in Finland

Pia Vuolanto, Hanna Westerberg, Jutta Pulkki & Katri-Maria Järvinen, University of Tampere & Johanna Nurmi, University of Turku

The challenges of complementary and alternative medicine and vaccine hesitancy for healthcare professionals

15.45-16 Discussion

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Jätä kommentti

Tuore julkaisu analysoi suomalaista CAM-tutkimusta

Vuolanto Pia, Sorsa Minna, Aarva Pauliina, Helin Kaija. (2018). Katsaus suomalaiseen CAM-tutkimukseen. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 55 (3), 243-259.

Katsausartikkeli käsittelee suomalaista täydentävän ja vaihtoehtoisen lääkinnän tutkimusta. Käytämme siitä lyhennettä CAM-tutkimus (CAM eli Complementary and Alternative Medicine, täydentävä ja vaihtoehtoinen lääkintä). Artikkelin tavoitteena on selvittää, millaista CAM-tutkimusta Suomessa on tehty ja mihin tutkimus on kohdistunut.

Tutkimusaineisto koostui CAM-hoitoja käsittelevistä 53 tutkimusartikkelista ja 12 väitöskirjasta ajanjaksolta 1980–2014. Aineisto haettiin kotimaisista ja ulkomaisista tietokannoista. Tutkimusmenetelmä oli sisällönanalyysi. CAM-tutkimusta tehtiin erityisesti 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Useimmiten tutkimukset tehtiin yliopistossa tai yhteistyössä yliopistojen kanssa. Valtaosa aineistomme julkaisuista käsitteli CAM-hoitoja kokonaisuutena erittelemättä eri hoitomuotoja toisistaan. CAM-hoidoiksi tutkimuksissa luettiin erilaisia terveyden ylläpitoon tai sairauden hoitoon tarkoitettuja yrttejä, rohdoksia, homeopaattisia ja antroposofisia lääkkeitä, ruokavaliohoitoja sekä kehomielihoitoja, joista useimmin mainittiin henkiparannus, akupunktio ja vyöhyketerapia.

Erittelemme artikkelissa suomalaisen CAM-tutkimuksen luokittelun kansainvälistä luokittelua mukaillen seuraavasti: 1) CAM-hoitojen vaikuttavuuden ja käytettävyyden tutkimus, 2) CAM-hoitojen historian ja kansanperinteen tutkimus, 3) CAM-hoitojen käytön yleisyyden ja käyttäjäryhmien tutkimus, 4) hoitohenkilökunnan asenteiden ja suhtautumisen tutkimus. Lisäksi hahmottelimme viidennen – tosin Suomen kontekstissa hyvin vähäisen – luokan: CAM-ammattien tutkimus, tieteentutkimus ja hoitonäkemysten tutkimus. Suurin osa tutkimuksista kohdistui CAM-hoitojen käyttöön ja käyttäjätyyppeihin. Tulosten mukaan vähintään kolmannes aikuisista oli käyttänyt tai kokeillut jotakin CAM hoitoa. Muita tutkimuskohteita olivat CAM-hoitojen vaikutukset, terveydenhuoltohenkilökunnan asenteet ja hoitojen historia. Vaikutustutkimuksista suurin osa kohdistui jäsenkorjaukseen, jolla todettiin olevan myönteisiä vaikutuksia. Lääkärien ja sairaanhoitajien CAM-asenteet osoittautuivat jakautuneiksi.

ASIASANAT: Täydentävä ja vaihtoehtoinen lääkintä, täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot, CAM-tutkimus, sisällönanalyysi, tieteentutkimus

Tallennettu kategorioihin Uncategorized | Jätä kommentti