Vaihtoehtohoitoihin ja rokotteisiin liittyvä lääketiedekriittisyys

Tutkijat Johanna Nurmi, Kaisa Kärki ja Joona Räsänen muistuttavat Turun Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, että hoivahenkilöstön pakkorokottaminen ja koronapassin käytön laajentaminen työpaikoille sisältävät riskejä.

“Tutkimus ei tue näkemystä, jonka mukaan pakko olisi erityisen hyvä keino lisätä rokotekattavuutta. Pakkokeinojen ja sanktioiden käyttö saattaa kyllä nostaa rokotekattavuutta, mutta hintana voi olla lisääntynyt epäluottamus viranomaisia kohtaan sekä vastareaktiona rokotusohjelmaan kohdistuvan kritiikin ja vastustuksen kasvu.”

Rytty, S. (2021). Ruumiista reformiin. Suomalaiset elämänuudistajat, luonnonmukainen ruumiinmuokkaus ja modernisaation ongelma, 1910-1932.

https://politiikasta.fi/rokotteisiin-liittyvan-kriittisyyden-historiallinen-jatkumo/

Scandinavian Journal of Public Health -lehdessä julkaistu vertaisarvioitu artikkeli tarkastelee suomalaisten vanhempien kertomia syitä sille, miksi he ovat jättäneet lapsensa joko kokonaan tai osittain rokottamatta. Vanhempien haastatteluiden pohjalta artikkelissa erotellaan rokotteista kieltäytymisen syyt kolmeet eri luokkaan: 1) rokotusten riskit, 2) epäluottamus suhteessa terveysviranomaisiin, terveydenhuoltoon ja lääketeollisuuteen, 3) terveyskäsitykset ja -käytännöt.

Artikkelissa todetaan, että terveydenhuollon toimijoihin ja terveysviranomaisiin liittyvän luottamuksen menettäminen on keskeinen osa prosessia, jonka kuluessa vanhemmat alkavat kyseenalaistaa ja epäröidä rokotteiden ottamista. Vuosina 2009-2010 käytettyyn Pandemrix-rokotteeseen liittyneet narkolepsiatapaukset ovat myös olleet Suomessa tärkeä epäluottamusta ja kyseenalaistusta herättävä tapahtuma. Epäluottamus voi liittyä henkilökohtaisiin kokemuksiin (mahdollisesta) rokotteen aiheuttamasta haitasta tai laajempiin huolenaiheisiin liittyen terveysviranomaisten puolueettomuuteen ja lääketieteellisen tutkimuksen luotettavuuteen.

Artikkeli on vapaasti luettavissa:

Nurmi, Johanna & Harman, Bronwyn: ”Why do parents refuse childhood vaccination? Reasons reported in Finland.” Scandinavian Journal of Public Health. April 2021 https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/14034948211004323

Suvi Rytty ja Johanna Nurmi keskustelivat Ylen Kulttuuriykkönen-ohjelmassa rokotusten vastustamisen ja kyseenalaistamisen historiasta ja nykytilanteesta.

Ohjelma on kuunneltavissa Areenassa: https://areena.yle.fi/audio/1-50712137

Sosiaalilääketieteellisen aikakauslehden teemanumero “Rokotus ennen ja nyt” on ilmestynyt. Teemanumero tuo tutkimukseen perustuvia näkökulmia rokotokeskusteluun. Artikkelit käsittelevät muun muassa rokotekriittisyyden historiaa, nuorten, vanhempien ja terveydenhoitajien näkökulmia HPV-rokotteeseen ja tuoreimpia kyselytutkimuksia suomalaisten suhtautumisesta rokotteisiin. Teemanumeron toimittajina toimivat Johanna Nurmi ja Pia Vuolanto.

Blogikirjoituksessa tarkastelemme lääketieteen kritiikin ilmenemistä suomalaisten itsehoivakäytännöissä. Tutkimme rokotuskriittisiä vanhempia, vaihtoehtohoitojen käyttäjiä ja digitaalisia laitteita hyödyntäviä itsenmittaajia, joiden esittämä kritiikki kohdistuu lääketieteellisen tiedon tuottamiseen ja tiedon puhtauteen, terveydenhoitohenkilökunnan käytäntöjen arvioimiseen, lääketieteellisten suositusten riittämättömyyteen ja joidenkin itsehoivakäytäntöjen irrationaalisuuteen. Kritiikistä huolimatta haastateltavien keskuudesta on vaikea löytää tiedevastaisuutta.

Laajempi tieteellinen artikkeli aiheesta: Vuolanto, Pia; Bergroth, Harley; Nurmi, Johanna; Salmenniemi, Suvi. (2020). Reconfiguring health knowledges? Contemporary modes of self-care as ‘everyday fringe medicine’. Public understanding of science 29 (5), 508-523.

Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnnan verkkolehdessä hankkeemme johtaja Pia Vuolanto kirjoittaa siitä, miten yhteiskuntatieteellinen tutkimus voi auttaa jäsentämään uskomushoidoista käytyjä keskusteluja uudella tavalla.

Linkki verkkolehteen

Vaihtoehtoisten ja täydentävien hoitojen tutkimus muodostaa pienen, mutta kasvavan tutkimusalueen Pohjoismaissa. Vuosina 2005-2017 löydettiin 1441 tieteellistä julkaisua, joiden ainakin yksi tekijä toimi pohjoismaisessa organisaatiossa. Uusia julkaisuja ilmestyy noin 120 kappaletta vuodessa. Bibliometrisessa tutkimuksessa käytettin hakutermiä ‘complementary therapies’ ja hyödynnettiin Medline ja Web of Science -tietokantoja. Yli kolmekymmentä prosenttia julkaisuista perustui kliinisiin kokeisiin. Tutkimukset oli tehty suurissa tutkimusyliopistoissa ja yliopistollisissa sairaaloissa. Eniten tutkimuksia oli tehty Ruotsissa Karoliinisessa instituutissa ja Tromssan yliopistossa.

Linkki artikkeliin

Ohjelma

Paikka: Turun yliopisto, Seminaarihuone Tempo (E211), Minerva-rakennus 2. krs., Sirkkalan kasarmialue (Kaivokatu 12)

Klo 10.00–11.30: Teoreettisia lähestymistapoja rokotekeskusteluun

10.00–10.30 Venla Oikkonen (TAU): Rokotevahingon muuttuva ontologia: Vuoden 2009 A/H1N1-rokote Pandemrix ja narkolepsia

10.30–11.00 Mikko J. Virtanen (TAU): Elämismaailman ja systeemin välityksiä: teoreettinen jäsennys HPV-rokotteen merkitysmaailmoista ja niiden välisistä suhteista

11.00–11.30 Outi Pohjanheimo (HY): Rokotekeskusteluun liittyvä vastakkainasettelu mielen kaksinaisuuden ja sitä tutkivan kaksoisprosessointiteorian näkökulmasta

Klo 11.30–12.30: Lounas (omakustanteinen)

Klo 12.30–14.30: Empiirisiä näkökulmia rokotekriittisyyteen ja -luottamukseen                         

12.30–13.00 Suvi Rytty (TY): Organisoitunut rokotusvastaisuus 1900-luvun alun Suomessa

13.00–13.30 Helene Laurent (HY): Luottamus vai pakko? Rokotuskäytännöt Suomessa 1950-luvulla

13.30–14.00 Carolin Ahlvik-Harju (ÅA): Kertomuksia Luodon tuhkarokkotapauksesta. Rokote-epäröinti elämänkatsomustieteen näkökulmasta

14.00–14.30 Johanna Nurmi (TY) ja Joni Jaakola (TY): Menetetty luottamus: rokotekriittisyyden herääminen vanhempien kertomuksissa

Klo 14.30–15.00: Kahvitauko

Klo 15.00–16.30: Ammattilaisten asenteet ja viranomaisnäkökulma rokotustoimintaan          

15.00–15.30 Linda Karlsson (ÅA): Terveydenhuollon ammattilaisten luottamus rokotteisiin

15.30–16.00 Jonas Sivelä (THL): THL:n rooli rokotustoiminnassa Suomessa

16.00–16.30 Anne Nikula (Metropolia Ammattikorkeakoulu) ja Liisa Anttila (Turun Amk): Rokotusosaamista digiajan opiskelijoille ja ammattilaisille

Klo 16.30–17.00: Loppukeskustelu