Osaamisidentiteetin rakentuminen on monisyinen prosessi, joka vaikuttaa merkittävästi työelämässä menestymiseen ja asiantuntijuuden kasvuun ja kehittymiseen. Erityisesti terveydenhuollon alalla, jossa teknologian kehitys haastaa nykyisten ammattien toimenkuvia, osaamisvaatimuksia ja synnyttää tarpeita täysin uusille ammattiryhmille, on olennaista ymmärtää osaamisidentiteetin rakentumisen merkitys jo koulutuksen aikana sekä sen suhde ja erityisyys toisiin käsitteisiin, kuten ammatti-identiteettiin ja kompetenssiin. Opiskelijan itsereflektoinnin ja yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa tapahtuvan reflektoinnin vahvistaminen ja tukeminen opintojen alkuvaiheesta lähtien on tärkeää. Osaamisidentiteetin aktiivinen tarkastelu ohjatusti ja sen tunnistaminen tärkeänä osana opintoja edesauttaa asiantuntijaksi kasvamista, olivatpa kyseessä sitten aikuisopiskelijat tai nuoremmat opiskelijat.
Osaamisidentiteetti kuvastaa henkilön käsitystä omista vahvuuksistaan, taidoistaan, kokemuksistaan ja arvoistaan tietyllä alalla tai tietyssä ammatissa. Se muodostuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa, kuten kollegoiden, opettajien ja työyhteisön jäsenten kanssa, ja kehittyy jatkuvasti yksilön kokemusten ja oppimisen myötä. Osaamisidentiteetin kehittyminen ei rajoitu pelkästään työelämään vaan vaikuttaa toimintaamme myös muilla elämänalueilla.
Terveydenhuollon koulutuksessa ja keskusteluissa alan ammatillisesta kehittymisestä, käytetään edelleen paljon perinteisiä käsitteitä, kuten ammatti-identiteetti ja pohditaan tietyn ammatin oppimista ja ammatillista kasvua. Ammatti-identiteetti käsitteenä kuvastaakin ammatillista kehitystä ja kasvua, joka muotoutuu työkokemuksien, onnistumisten ja haasteiden kautta. Alati muutoksessa oleva työelämä ja tarve jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen päivittämiseen ovat kuitenkin kyseenalaistaneet ammatti-identiteetin käsitteen. Koulutuksen aikana olisi tärkeää kyseenalaistaa aikaisempaa terminologiaa, tunnistaa jo olemassa olevaa osaamista ja löytää keinoja yhdistää omaa osaamistaan osaksi ammatissa toimimista ja uudenlaisen asiantuntijuuden luomista. Tämä auttaa ammattilaisia myös sopeutumaan paremmin muuttuviin työelämän vaatimuksiin ja kehittämään tarvittavia taitoja ja osaamista ammattinsa menestyksekkääseen harjoittamiseen.
Hyvinvointianalyytikot muodostavat uuden ammattiryhmän, joka on saanut merkittävää jalansijaa sosiaali- ja terveysalalla. Heidän tehtävänä on analysoida terveysdataa ja hyödyntää sitä hoitotyössä sekä terveydenhuollon laajemmassa kontekstissa. Tämä uusi ammattiryhmä on vastuussa terveysdatan keräämisestä, käsittelystä ja tulkinnasta, jotta siitä saadaan arvokasta tietoa potilaiden hoidon parantamiseksi ja terveydenhuollon palveluiden kehittämiseksi. Tämän vuoksi hyvinvointianalyytikko-opiskelijoiden osaamisidentiteetin kehittyminen kiinnosti meitä tutkijoina. Hyvinvointianalyytikoksi voi opiskella Suomessa tällä hetkellä ainoastaan Satakunnan ja Lapin ammattikorkeakoulussa.
Haastattelimme tutkimusta varten 14 hyvinvointianalytiikan opiskelijaa opintojen eri vaiheissa sekä yksilö- että ryhmähaastatteluin. Ennen haastatteluja toteutimme syksyllä 2022 aloittaneiden hyvinvointianalyytikko-opiskelijoiden keskuudessa alkukartoituskyselyn (n=43), joiden pohjalta temaattiset haastattelukysymykset luotiin. Tutkimuksessamme meitä kiinnostaa erityisesti osaamisidentiteettiin vaikuttavat toimijat ja niiden rooli osaamisidentiteetin rakentumisessa opintojen aikana.
Alustavien tutkimustulosten mukaan ammatillisten taustojen ja aiempien osaamisalueiden yhdessä jakamiseen koettiin tarvetta pitkin matkaa opintojen alusta alkaen. Sen ajateltiin vahvistavan tiedon jakamista ja yhteisen osaamisen luomista. Osaamisen jakamiseen toivottiin sekä opettajien että opiskelijoiden osallistuvan. Aloittaneiden opiskelijoiden välillä koettiin olevan suuria osaamiseroja, sillä toiset opiskelijat tekivät jo hyvinvointianalyytikon kaltaista työtä, kun taas osa opiskelijoista teki täysin erilaista työtä eikä heillä ollut juurikaan näkemystä tai osaamista ko. työhön. Opiskelijat toivat esiin tarvetta myös saada työkaluja oman osaamisen sanottamiseen ja markkinointiin.
“Nii koen et mul ois ollu hirveesti annettavaa sille ryhmälle, mut mulle ei oikein ollu ehkä semmosia niinku väyliä tai keinoja jakaa sitä mun tietämystä, koska meillä ei oo mitään sellasta, mitään säännöllisiä tapaamisia. Ja samoin aattelen et siel ryhmässä oli paljon sellasta osaamista mikä olis ollut mulle hyödyksi”
“Se yks teidän järjestämä ryhmäkeskustelu oli hyvä. Et ihana päästä kuuleen ihmisiä, et miten he on kokenut nää nää opinnot ja et miten, mitä he on saanut tästä ja näin. Et jotenki tollasta keskustelua niinku ylipäätään kaipais paljon enempi”
Uuden alan opintojen alkuvaiheessa osaamisidentiteetti luonnollisesti hakee vasta jotain, mihin pohjata ja mistä lähteä rakentumaan. Tässä vaiheessa opiskelija ei vielä välttämättä hahmota mitä sellaista osaamista hänellä on jo olemassa, mikä voisi tukea uuden osaamisidentiteetin rakentumista.
“kun aloittelin noita opintoja niin aikalailla oli vähän epäselvää et mitä mitä se hyvinvointianalyytikko ylipäätänsä voisi tehdä”
Uuden opiskelualan aloitusvaiheessa olisi tärkeää tutustua sekä omaan osaamiseensa että muiden opiskelijoiden osaamiseen uudesta näkökulmasta ja samalla rakentaa yhteistä ymmärrystä siitä, mitä kohti ollaan nyt pyrkimässä. Haastatteluissa nousi myös esiin opintojen aikana vaihdelleet tunteet ja niiden jakamisen merkitys.
“On myös semmonen epävarma olo, että mä en tiedä mikä mun rooli tarkalleen tulevassa ammatissa on”
“Se on jotenkin vaikea sillee reflektoida, et mitä mitä mä nyt osaan”
LOPUKSI
Edellä esiin tulleet opiskelijoiden huomiot sekä tutkimuskirjallisuus tukevat tietoa siitä, miten korkeatasoinen osaaminen kehittyy erilaisten elementtien kautta. Käsitteellisen tiedon, käytännöllisen taitojen ja oman toiminnan ohjaamisen yhteen sulautuminen on tärkeää oman osaamisen kehittämisessä vastaamaan työelämän vaatimuksia ja muutostarpeita. Integratiivisen pedagogiikan malli (kuva 1.) havainnollistaa hyvin useiden asioiden välisiä suhteita ja merkityksiä.
Kuva 1. Integratiivisen pedagogiikan malli, Tynjälä ym. 2020
Tekstin lainaukset ovat tutkimukseen osallistuneiden hyvinvointianalytiikan opiskelijoiden suoria kommentteja haastatteluista.
Lähteet:
Webropol-kysely, syksy 2022
Teemahaastattelut, syksy 2022
Biesta, G. 2020. Risking Ourselves in Education: Qualification, Socialization, and Subjectification Revisited. Educational Theory 70 (1), 89–104. DOI: https://doi.org/10.1111/edth.12411
Halonen, L., Grekula, M. & Wenström, S. 2020. Miten ohjaan tulevaisuuden työelämään? Työkaluja opiskelijan osaamisidentiteetin rakentumisen tueksi. ePooki. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 11. Saatavissa http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202003198542 (haettu 21.8.2022).
Ketamo, H., Ollila, J. & Paaso, L. 2022. Miten huomata yhä moninaisempaa osaamista? Sitran muistio, helmikuu 2022. Helsinki: Sitra. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/miten-huomata-yha-moninaisempaa-osaamista/ (haettu 2
Kiilakoski, T. 2014. Kahdenlaisia ja kolmenlaisia ihmisiä. Teoksessa A. Gretschel, K. Paakkunainen, A.-M. Souto & L. Suurpää (toim.) Nuorisotakuun arki ja politiikka. Verkkojulkaisuja 76. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, 24–27. Saatavissa http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/nuorisotakuun_arki_ja_politiikka.pdf (haettu 21.8.2022).
Nivala, E. & Ryynänen, S. 2019. Sosiaalipedagogiikka. Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Helsinki: Gaudeamus.
Tynjälä, P., Virtanen, A. & Helin, J. 2020. Työelämäpedagogisia malleja. Teoksessa A. Virtanen, J. Helin, & P. Tynjälä (toim.) Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa. Koulutuksen tutkimuslaitos, 15–20. Hakupäivä 29.3.2022. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8414-4
Kirjoittajat ovat Wildie -tutkimusryhmän ja yrityksen toimijoita
Jenni Huhtasalo
Erikoistutkija, Satakunnan ammattikorkeakoulu,
Postdoctoral Research Fellow, Tampereen yliopisto, Intelligent Clothing
Marjaana Raukola-Lindblom
yliopisto-opettaja, väitöskirjatutkija, erikoispuheterapeutti, FL
Turun yliopisto, Sote Akatemia & Psykologian ja logopedian laitos