Kirjoittaja: Lauri Lepistö
J. Karjalainen kysyy laulussaan, että ”mikä mahtaa olla in?” Ihmiset ovat usein kiinnostuneita muodikkaista asioista ja ilmiöistä. Sama havainto koskee myös organisaatioita. Liikkeenjohdon muodilla (engl. management fashion) tarkoitetaan käsitteitä ja niihin liittyviä käytäntöjä, jotka edustavat liikkeenjohdollisen tietämyksen viimeisintä kehitystä. Siten liikkeenjohdon muodit ovat uusia ja innovatiivisia käsitteitä ja käytäntöjä, joiden avulla uskotaan olevan mahdollista ratkaista liikkeenjohdossa esiintyviä haasteita ja ongelmia.
Moni talouselämää seuraava tunnistaa varmasti monia käsitteitä, joita voidaan pitää liikkeenjohdon muotina. Organisaatioiden suosimilla käsitteillä on ytimekkäitä nimiä, jotka samalla tiivistävät muodikkaan käsitteen keskeisen sisällön. Tunnettuja esimerkkejä ovat vaikkapa lean -johtaminen tai laskentatoimeen liittyvä tasapainotettu tuloskortti. Englannin kielessä muodikkaat käsitteet (engl. management idea tai management concept) ovat monesti ”pakattu” kolmikirjaimiseen muotoon kuten ERP, joka tarkoittaa toiminnanohjausjärjestelmää. Kuten muodeissa yleensä, niin myös liikkeenjohdon muodit tarjoavat organisaatioille sekä käytännöllisiä että esteettisiä hyötyjä. Käsite tai käytäntö ei olisi muodikas, ellei se edistäisi yrityksen toimintaa ja saisi organisaation näyttämään rationaaliselta, nykyaikaiselta ja eteenpäin pyrkivältä.
Muodikkaita käytäntöjä ja käsitteitä on tutkittu liiketaloustieteissä paljon. Kaikki muodikkaat käsitteet eivät kuitenkaan ole nopeasti ohi meneviä, vaan itse asiassa varsin monet käsitteet ovat olleet ”pinnalla” ja organisaatioiden käytössä jo useiden vuosien tai jopa vuosikymmenien ajan. Mielestäni liikkeenjohdon muotien (tai muodikkaiden käsitteiden) keskeisin ominaispiirre on se, että ratkaisukeskeisyydestä huolimatta ne ovat varsin vapaasti muokattavissa erilaisiin ympäristöihin ja käyttötarkoituksiin. Siten ne usein ovat ”suunniteltu” huomattavan joustaviksi ja soveltamiskelpoisiksi niiden edistyksellisestä luonteesta huolimatta. Monet toimijat yhteiskunnassa osallistuvat liikkeenjohdon muotien elinvoimaisuutta ja leviämistä tukeviin prosesseihin. Johtamisgurujen, liikkeenjohdon konsulttien ja tiedotusvälineiden ansiosta käsitteet leviävät, saavuttavat asemansa ja muuttavat muotoaan. Myös kaupallisen alan oppilaitoksilla on tutkimusten mukaan tässä oma roolinsa.
Liikkeenjohdon muodit rakentuvat teknisten ominaispiirteiden lisäksi retoriikasta, jonka tarkoituksena on lisätä käsitteen houkuttelevuutta. Muodikkaita käsitteitä käsittelevään kirjallisuuteen tutustuin tutkiessani väitöskirjatutkimuksessani toiminnanohjausjärjestelmiä (ns. ERP-järjestelmiä), jotka ovat tietojärjestelmäperustaisia organisaatioiden johtamisjärjestelmiä. Toiminnanohjausjärjestelmiin liittyen olen kirjoittanut Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan Alusta! -verkkolehteen.
Toiminnanohjausjärjestelmien ohella olen tutkinut data-analytiikkaa, jonka voidaan nähdä edustavan tietotekniikkaa hyödyntävien johtamisratkaisujen viimeaikaisinta kehitystä. Nimensä mukaisesti data-analytiikka tarkoittaa suurten datamäärien (eng. big data) hyödyntämistä tavalla, joka edistää organisaation toimintaa. Kuten toiminnanohjausjärjestelmiin aikaisemmin, niin myös data-analytiikkaan kohdistuu paljon odotuksia tällä hetkellä. Sen odotetaan parantavan organisaatioiden suorituskykyä tehostamalla päätöksentekoa ja luomalla mahdollisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Tutkimustulosteni perusteella vaikuttaa siltä, että data-analytiikka on johtamisteknologiana vähemmän jäsentynyt kuin esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmät. Data-analytiikka näyttäytyy omaperäisenä organisatorisena ilmiönä, jonka keskiössä ovat inhimilliset taidot ja kyvykkyydet. Data-analytiikka on avoin erilaisille tulkinnoille ja ymmärryksille, sillä sen tekniset yksityiskohdat ovat sangen implisiittisiä. Siten data-analytiikkaa voidaan pitää hyvänä esimerkkinä muodikkaasta käsitteestä, jonka ajatellaan parantavan organisaation suorituskykyä mutta on silti suhteellisen helppo ottaa organisaatiossa käyttöön. Muihin muodikkaisiin käsitteisiin verrattuna data-analytiikka on sisällöltään hivenen löyhempi ja näin vähemmän ohjelmallinen. Data-analytiikka muodostuu pitkälti organisaatiossa vallitsevasta teknologia- ja johtamisosaamisesta.
Nähtäväksi jää, minkälainen vaikutus data-analytiikalla tule organisaatioihin olemaan ja kuinka kauan keskustelu sen ympärillä jatkuu.
Kirjallisuutta:
Caesarius, L. M., and Hohenthal, J. (2018), “Searching for big data: How incumbents explore a possible adoption of big data technologies”, Scandinavian Journal of Management, Vol. 34 No. 2, pp. 129-140.
Lepistö, L. (2015), “On the use of rhetoric in promoting enterprise resource planning systems”, Baltic Journal of Management, Vol. 10 No. 2, pp. 203-221. (Erikoisnumero laadullisesta tutkimuksesta)
McAfee, A. and Brynjolfsson, E. (2012), “Big Data: The Management Revolution”, Harvard Business Review, Vol. 90 No. 10, pp. 60-68.
Sturdy, A. J., Heusinkveld, H. S., Reay, T. and Strang, D. (2019), The Oxford Handbook of Management Ideas, Oxford: Oxford University Press.