Vuoden alun tilanne on kaikissa seurattavissa yrityksissä vakaa sekä talouden että terveyden ja pääosin myös fiiliksen osalta. Selkeitä eroja on siinä kuinka vilkkaana vuosi on alkanut. Kolmella yrityksellä vuosi 2021 on alkanut odotettua vilkkaampana asiakkaiden kanssa tehtävien aktiviteettien osalta. Kahdella muulla seurattavalla yrityksellä vuoden alku on puolestaan ollut odotettua vaisumpi. Odotettua hiljaisempi kysyntä on ainakin yhden yrityksen verkostossa nähtävissä myös pettymyksenä uuden vuoden alkuun. Viime vuoden puolella uuteen vuoteen ladattiin paljon toiveikkaita odotuksia ja kun ne eivät ole vielä tammikuun aikana toteutuneet, vire vaikuttaa olevan mollivoittoinen.  

Suurin osa seurattavista yrityksistä odottaa edelleen kuitenkin positiivista vuotta. Suurimmassa osassa seurattavia yrityksiä hyvän vuoden ei kuitenkaan odoteta syntyvän itsestään, vaan noin puolet haastatelluista nosti esille panostukset myyntiin. Uusia kauppoja haetaan aktiivisesti, jotta saadaan varmistettua riittävästi töitä ja kassavirtaa alkaneelle vuodelle. Myös kannattavuuden suhteen ollaan tarkkoja. Epävarmuus koronatilanteen kehittymisestä näyttäytyy tällä hetkellä osassa yrityksiä siinä, että asiakkaat lykkäävät päätöksentekoa. Näin ollen monessa asiassa eletään odottavissa tunnelmissa ja osassa yrityksiä alkaneen vuoden kehityskaarta on vielä hyvin vaikea ennakoida. 

Menneen vuoden aikana käsite resilienssi – eli sopeutumis- ja palautumiskyky ennakoimattomissa, rajuissa muutostilanteissa – on ollut paljon esillä. Myös blogisarjassamme ja analyyseissämme eri näkökulmista. Koska koronakriisi on koestanut yritysten resilienssiä varsin rajusti, halusimme selvittää miten yritykset itse näkevät ja kokevat resilienssin toteutuvan käytännössä. Kysyimme siksi haastateltavilta yrityksiltä mitä viime vuonna on opittu resilienssistä ja mitä mahdollisesti voisi kehittää. Yritysten havainnot voidaan havaintojen perusteella jakaa viiteen ryhmään: 

Joustavat ja ketterät toimintatavat 

Toiminnan muutos- ja mukautumiskyky nousi luonnollisesti vahvasti yritysten ajatuksissa. Etenkin kriittisten arvontuottoprosessien osalta tulisi varmistaa riittävä joustavuus ja ketteryys. Toiminnan digitalisointi ja automaatio on osaksi vahvistanut resilienssiä vähentämällä riippuvuutta ihmistyövoimasta, mutta samalla liian jäykäksi suunniteltu tuotanto- tai palveluprosessi on hidastanut mukautumista uuteen tilanteeseen. Etenkin jos muutos edellyttää isoja investointeja.  

Arvo- ja toimitusketjujen hallinta  

Hyvä arvo- ja toimitusketjujen hallinta ja hyvät suhteet asiakkaisiin ja toimittajiin edesauttavat myös haastateltavien mielestä muutostilanteessa. Sopimusmuodot, vaihtoehtoiset toimituskanavat, laaja verkostoituminen ja asiakaskannan hajauttaminen nostettiin esimerkkeinä resilienssiä vahvistavina tekijöinä. Lisäksi kriisi on opettanut että pitäisi ymmärtää arvoketjujen toimintalogiikkaa laajemmin kuin suorien asiakkaiden tai toimittajien osalta. Miten esimerkiksi asiakkaan asiakas tai siitä seuraavat toimijat altistuvat kriisitekijöille? Miten muiden toimialojen tilanne vaikuttaa omaan toimintaympäristöön? Kriisi voi iskeä omaan toimintaan vasta viiveellä. Tämä olisi hyvä tiedostaa ja ymmärtää. 

Johtaminen ja päätöksenteko 

Johdon nopea reagointi ja määrätietoinen päätöksentekokyky kriisitilanteessa pidettiin myös laajasti oleellisina selviytymistekijöinä. Johdon rooli suunnan näyttäjänä nousee erityisesti kriisin aikana tärkeäksi. Vankka usko tulevaan ja omaan tekemiseen sekä aktiivinen, avoin viestinä yrityksen sisällä ja sidosryhmille olivat myös haastateltavillemme tärkeitä. Koronakausi on myös opettanut käyttämään vaihtoehtoisia, usein digitaalisia viestintäkanavia. 

Varautuminen ennakoimalla ja hallitsemalla riskejä  

Osa yrityksistä painottaa myös ennakoivaa varautumista ennen kuin kriisitilanne iskee ainakin yritykseen itseensä. Vuosi 2020 mahdollisti lopulta useammalle yritykselle pienen reagointijakson ennen kuin vaikutukset alkoivat konkreettisesti näkyä haastateltavien omassa liiketoiminnassa. Vaikka moni reagoi nopeasti ja tarpeellisesti, fokus oli lyhyen aikavälin toimenpiteissä. Vastapainona tälle osa tekisi nyt myös pidemmän aikavälin suunnittelua ja kokoaisi erilaisia skenaarioita kehityksestä. Useampi haastateltava painotti samalla riskien tunnistamisen ja ennakoimisen välttämättömyyttä, joku jopa hallittua (taloudellista) riskienottoa. Jos jotain välttää niin lyhyttä rahaa isolla riskillä. Terveydelliseltä näkökulmalta yrityksen avainhenkilöiden sairastumisriskit tunnistetaan fataaleiksi, erityisesti pienissä yrityksissä.  

Vakavaraisuus ja taloudellinen liikkumavara 

Koronavuosi on vahvistanut yritysten näkemyksiä siitä, että yrityksen kannattavuus ja maksuvalmius ovat avainasemassa resilienssiä ja kestävyyttä rakennettaessa. Kyse ei ole vain selviytymisestä tietyssä hetkessä vaan myös tulevaisuuden rakentamisesta, investoinneista, kehittämisestä ja varautumisesta. Vaikkapa siitä, pystytäänkö yrityksen myyntivarastot ennakoivasti kaksinkertaistamaan, jos kansainväliset toimitusketjut sakkaavat ja yhteiskuntia suljetaan Suomen ulkopuolella. Joustavat rahoitusjärjestelyt saattavat jatkossa kasvattaa merkitystään osana kokonaisuutta, esimerkiksi yrityksen uudistumisen vauhdittamisessa. Pitkiä sopimuksia arvostetaan nyt aikaisempaa enemmän.  

Useammille yrityksille vaikuttaa jääneen vuodesta 2020 monenlaisia tärkeäksi pidettyjä oppeja ja kehitysideoita, ei pelkästään kokemuksia. Nämä toivottavasti näkyvät positiivisesti yritysten kriisikestävyydessä koronatilanteen jatkuessa ja sen jälkeenkin, eivätkä unohdu jo seuraavan nousukauden aikana. Toivomme myös, että oppeja ei hyödynnetä pelkästään selviytymiseen vaan myös uudistumiseen ja kasvuun.