Yritys G on logistiikka-alan keskisuuri yritys
Päiväkirja
Viikko 13 (8-14.6): Liiketoiminta elpymässä
Kevään tilausdyykkauksen jälkeen rahtiliikenne on nyt toipumassa. Monella alalla toiminta on vilkastunut, mikä tulee näkymään myös yritys G:n tilauskannassa. Uusasiakashankinnan neuvottelut ovat myös edenneet, ja uuden isohkon asiakkkaan kanssa on päästy sopimukseen. Vaikkakin toukokuu oli ennakoidusti huono kuukausi taloudellistesi, liike-elämän vilkastuminen luo uskoa tulevaan.
“Tästä vuodesta selvitään niin kauan, kun asiakkaat maksavat laskunsa”
Asiakaskokouksia pidetään edelleen etänä. Etätoiminta on toiminut oletettua paremmin. Lisäksi vältytään turhasta matkustamisesta. Muutoinkin yrityksessä toimitaan pääosin etänä, vaikkakin toimistolla työskentely on sallittu – kunhan hygieniasta ja turvaväleistä huolehditaan. Toimistolla ei ole kuitenkaan tehty erityisjärjestelyitä koronan takia. Lisäksi yritys tulee muuttamaan uusiin tiloihin syksyllä. Tähänkään päätökseen koronalla ei ollut vaikutusta.
Henkilöstön lomautukset ovat nyt ohi ja tehdään töitä täydellä miehityksellä, koska kesäajaksi ei ole otettu tuuraajia. Henki on edelleen hyvä, ja johto on hyvin kiitollinen henkilöstön kiitettävästä sopeutumisesta uusiin tilanteisiin ja muutoksiin.
Viikko 11 (25-31.5): Millaiseen uuteen maailmaan ollaan menossa?
Yrityksessä F todetaan, että viikko on ollut vilkas ja kaupankäynti on edelleen ollut hienoisessa kasvussa. Isohkot sopimusneuvottelut ovat edenneet – vahvistaen tulevaisuuden näkymiä kevään tulosdyykkauksen jälkeen. Liikevaihdon ennuste on asettumassa –30%-tasolle tavoitellusta, joka on tilannetta huomioiden vähintäänkin tyydyttävä.
Yrityksessä toimitaan edelleen pääosin etänä, eikä päätöksiä paluusta toimistolle ole vielä tehty. Tilanteen kehittymistä seurataan ja toimitaan sitten tarpeen tullen nopeastikin. Kesäkauden resurssointia ollaan parhaillaan suunnittelemassa, mutta syksyn resurssitarpeita on edelleen hyvinkin vaikea ennustaa. Eniten huolestuttaa vienti- ja konepajateollisuuden uhkakuvat. Yrityksessä tiedetään, että jos tilanne kehittyy oikein pahaksi, pitää taas miettiä sopeuttamistoimenpiteitä.
“Mut sit sopeudutaan. Eloon jäädään silti.“
Kun keskustelemme koronavaiheen kokemuksista, nostetaan epävarmuus ja epätietoisuudessa toimiminen haasteellisimmaksi asiaksi. Milloin poikkeustila loppuu? Mihin kehittyy? Ja mikä on se uusi maailma mihin tullaan?
Viikko 10 (18-24.5): Uusien kauppojen äärellä
Yrityksessä G eletään jännittäviä aikoja. Useat isomman luokan sopimusneuvottelut ovat loppusuoralla. Nämä toisivat loppukesästä ja alkusyksystä toivottua lisäkauppaa, koska loppukevään laskutus on tippunut selvästi viime vuoteen verrattuna. Kesäkauden suunnittelu on siksi varsin haasteellista. Pitää tarkasti arvioida millä resurssoinnilla toteutetaan kesälomakausi ja samalla varaudutaan aloittamaan uusia sopimusaloituksia.
Syksyn tilanteesta keskusteltaessa yrityksen johto uskoo, että vaikkakin toimitaan erilaisten rajoitteiden ja varotoimenpiteiden puitteissa, Suomessa on aika normaali meininki. Vientimarkkinan näkymät huolestuttavat kuitenkin edelleen. Vientikauppa tulee olemaan kaukana normaalista, yritysjohto ennustelee.
Kyllä rytinä tulee käymään, monta firmaa kyllä kaatuu ensi syksynä ja talvena.
Viikko 9 (11-17.5): Kriisi saadaan selätettyä
Vaikkakin yritys G:n johto arvioi, että touko- ja kesäkuu ovat taloudellisesti vielä haasteelliset, on nousua näkyvissä tämän jälkeen. Neuvottelut uusien isojen yritysasiakkaiden kanssa ovat edenneet mukavasti ja rahtitilaukset ovat lähteneet lievään nousuun kriisin aiheuttaman romahduksen jälkeen. Tosin vientiteollisuuden tilauskannan kehitys on edelleen tärkeä suunnan näyttäjä, ja yrityksessä seurataan tiiviisti asiakasyritysten tilannetta.
Paremman tilannekuvan luomiseksi yrityksessä on tiiviisti kehitetty talousseurannan ja –ennustamisen prosesseja ja raportointia. Havainnot asiakaskohtaisista kannattavuuseroista on herättänyt ajatuksia yrityksen tulevaisuuden profiloinnista. Pitäisikö tulevaisuudessa enemmin valita kannattavuus voimakkaan kasvun sijaan? Panostetaanko enemmän laatuun ja lisäarvoon? Miten asiakaskunta valikoituu tällöin? Yritysjohto pitää tätä pohdintaa kuitenkin erittäin tärkeänä ja terveenä. Strategisia valintoja on hyvä tarkastella ja arvioida – etenkin nyt kun tilanne on muuttunut, ja saattaa edelleen muuttua, hyvinkin nopeasti. Strategitarkastelun synteesinä yritysjohdon usko tulevaan on edelleen vahva.
“Edelleen on hyvä luotto, että saadaan selätettyä tää kriisi”
Viikko 8 (4-10.5): Asiakasneuvotteluissa pitkään odotettuja läpimurtoja
Yritys G:n useita vuosia kestäneet neuvottelut parin ison asiakkaan kanssa ovat vihdoin ottaneet isoja askeleita eteenpäin. Tästä yrityksen johto iloitsee, koska yrityksen huhtikuun tulos on asettumassa odotettua heikommalle tasolle. Toukokuukaaan ei näytä paremmalta. Heikoista lähiajan odotuksista huolimatta, yrityksessä uskotaan silti tilanteen paranevan viimeistään heinä-elokuusta alkaen.
“Uusien asiakkaiden rahtivolyymit ovat niin isot, että pienikin siivu tarkoittaa meille paljon”
Yrityksessä uskotaan myös edelleen, että kriisin yli pärjätään. Kassa kestää hyvin niin kauan kuin asiakkaat vain maksavat laskunsa ajoissa. Toistaiseksi yritys ei ole kokenut isompia maksuhäiriöitä, vaikkakin maksuaikatauluista pitääkin aktiivisesti muistuttaa.
“Olisi erittäin tärkeää kaikkien osapuolten kannalta, että maksuajoista pidettäis kiinni.”
Loppuvuoden tulosarvion kannalta yrityksen näkemys on hyvien uutisten myötä hieman aiempaa positiivisempi. Uskotaan, että pysytään entisessä liikevaihtoennusteessa –30%. Paraneminen –20%iin on jopa mahdollista.
Yrityksen usko omaan liiketoimintakonseptiin on kriisin myötä vain vahvistunut. Uusien palveluiden kehittämistä ja digitalisaatioprosessia tullaan jatkamaan. Palvelukehitys yhdessä yhteistyöverkoston kanssa on myös osoittanut voimansa. Ketterästi ja kustannustehokkaasti kehitetty palvelukonsepti ollaankin lanseeraamassa juuri blogihaastattelun jälkeen.
Viikko 7 (27.4-3.5): Mielialan vuoristorataa
Yrityksessä G todetaan, että tilanne on olosuhteisiin nähden suhteellisen ok. Kriisin myötä alkanut laskuvaihe on kahden edellisen viikon aikana vaihtunut hienoiseen nousuun. Toiminnan sujuvoittamiseksi on lomautuksia muutettu turhien työn siirtojen vähentämiseksi. Uusista mielenkiintoisista projekteista neuvotellaan ja kassa kestää edelleen. Kassavirtaa on tosin seurattu tiukasti kriisitilanteen alusta ja maksuja on aktiivisesti peritty. Toistaiseksi on vältytty yllätyksiltä.
Paljon uutisotsikoissa esillä ollut teollisuuden tilanne huolestuttaa kuitenkin. Teollisuuden synkät näkymät vaikuttavat selvästi mielialaan. Yrityksen johtoa askarruttaa miten syvälle maan talous on vajoamassa ja miten tämä on vaikuttamassa yritykseen. Toisaalta yhteiskunnan avaamiseen liittyvät (alustavat) suunnitelmat nostattavat mielialaa. On hyvä, että kouluja ja kuluttajapalveluita suunnitellaan avattavaksi.
”Toisaalta, teollisuuden matolukuja ei auta, vaikka kuinka käytäis parturissa”
Viikko 6 (20-26.4): Valmistauduttava pitkään poikkeustilaan
Yrityksessä on seurantaviikolla ensimmäistä kertaa havaittu hienoista nousua jatkuvan laskun jälkeen kriisin alettua. Tämä antoi mukavasti positiivista virikettä mollivoittoisessa talousseurannassa. Yritysjohdossa ollaan kuitenkin varovaisia vetämästä liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä siitä, onko kehityssuunta nyt vaihtunut pohjakosketuksen jälkeen. Liian paljon epävarmuutta on edelleen ilmassa, ja lisäksi…
“…poikkeustilassa eletään uskoakseni vielä pitkään, valitettavasti”
Tästä huolimatta henki on säilynyt hyvänä yrityksessä. Töitä painetaan edelleen hyvin voimin. Lisäksi on huomattu, että kehityshankkeet ovat hengen kannalta olleet erittäin tärkeitä. Se, että tilanteesta huolimatta satsataan bisneksen kehittämiseen luo uskoa tulevaisuuteen. Yrityksessä on jatkettu ja laajennettu panostamista digitalisaatiohankkeisiin. Nykyinen poikkeustila on vain vahvistanut tätä suuntaa. Lisäksi ollaan lanseeraamassa kotimaisuuteen perustuvaa palvelukonseptia, johon on jo jätetty avainlippuhakemus.
Vaikkakin usko tulevaan on säilynyt vahvana, yritysjohto toteaa, että kuluvan tilikauden liikevaihto tulee päätymän nykyarvion mukaan noin 30% alle suunnitellun.
“Paljon riippuu vielä siitä, kuinka kauan nämä rajoitukset kestävät ja miten yhteiskunta avautuu taas”
Viikko 5 (13-19.4): Edessä on luultua pysyvämpi murros
Yrityksessä G johto on jatkanut tiivistä talous- ja tilanneseurantaa – tilanne kun saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Rahtivolyymit ovat edelleen olleet hienoisessa laskussa, ja johto on pitänyt henkilöstöään ajan tasalla kehityksestä. Vaikkakin fiilis on edelleen hyvä, tietynlaista väsymystä tilanteeseen on havaittavissa.
“Mieliala vaihtelee. Pienetkin positiiviset jutut nostattavat toiveita, mutta heti seuraavaksi huono uutinen palautta maan pinnalle”
Yritys ei ole kuitenkaan kriisin aikana menettänyt yhtään asiakkaistaan. Toisaalta, aktiivisesta myyntityöstä huolimatta uusia asiakkaita on todella vaikea saada. Yrityksen johto arvioi, että yrityksissä ei haluta tässä tilassa muuttaa toimittajasuhteitaan. Johdon analyysin mukaan oma liiketoimintakonsepti on kuitenkin edelleen toimiva, jopa nykyistä halutumpi palvelumuoto kriisin hellittyä. Tämä ylläpitää yrityksen uskoa siihen, että kriisistä edelleen selvitään, vaikka edessä on luultua laajempi ja pysyvämpi murros. Etenkin viestit vientimarkkinoiden tilanteesta huolestuttavat. Suomen kannalta tärkeissä vientimaissa tullaan todennäköisesti tuonnin sijaan itse huolehtimaan monista tarpeista vielä pitkään. Viranomaisrajoitukset lisäävät protektionistista toimintaa. Halutaan sitä tai ei.
Viikko 4 (6-12.4): Odottavassa tilassa
Vaikkakin yrityksessä on toistaiseksi vältytty isoimmilta kriiseiltä, epävarma tilanne laittaa mielialan koetukselle.
”Jotenkin on nyt konkretisoitunut ettei voi odottaa äkkimuutoksia parempaan”
On edelleen todella vaikea arvioida milloin palaudutaan normaaliin ja millainen vaikutus poikkeustilanteella on talouteen. Yrityksessä uskotaan kuitenkin edelleen, että tilanteesta selvitään tehtyjen sopeuttamistoimenpiteiden avulla. Yritys siirtyykin ensi viikolla sovittuun neljän päivän työviikkoon. Rahtiliikenne kulkee edelleen varsin sujuvasti ja uusi asiakkuus on saatu kokeilemaan yrityksen palveluita.
Yrityksessä halutaan korostaa Business Finlandin kehitystuen tärkeyttä. Tuen avulla kehitystiimi on voinut jatkaa uusien palveluiden kehittämistä. Tämä tulee olemaan erittäin tärkeää sekä menetettyä bisnestä, että poikkeustilannetta jälkeistä, todennäköisesti varsin muuttunutta, liike-elämää ajatellen.
Poikkeustilanteesta johtuen asiakkaita saa nyt aikaisempaa paremmin kiinni. Yleensä kiireisillä henkilöillä on enemmän aikaa keskustella yhteistyömahdollisuuksista. Hyvistä keskusteluista huolimatta on kuitenkin haasteellista saada asiakkailta päätöksiä.
Henkilöstön tilanne on edelleen hyvä, joskin nyt huomaa, kuinka haasteellista on aistia henkilöstön tilannetta etänä. Vuorovaikutusta pyritään lisäämään eri tavoin. Yrityksessä on esimerkiksi siirrytty viikoittaiseen henkilöstöpalaveriin, jotta kaikki olisi mahdollisimman hyvin ajan tasalla yrityksen tilanteesta. Vuorovaikutuksesta huomataan kuinka kriisi edelleen lujentaa henkilöstön yhteisöllisyyttä. Myös suhde moneen yhteistyökumppaniin on tiivistynyt.
”Kriisi yhdistää”
Viikko 3 (30.3-5.4): Rahtiliikenne sujuu, mutta laantuu
Yrityksen johtoryhmä on siirtynyt kokoustamaan kahdesti viikossa, koska tilanne maailmalla kehittyy varsin nopeasti ja halutaan olla valppaina reagoimaan muutoksiin. Erityisesti henkilöstön tilanteeseen, rahtiliikenteen kehittymiseen ja yrityksen kassavirtaan on kiinnitetty huomiota. Henkilöstön terveystilanne ja tiimihenki ovat seurantaviikolla edelleen hyvällä tasolla. Etätyöskentely sujuu edelleen varsin hyvin, joskin koululaisperheissä päivärutiinien sovittamisessa saattaa esiintyä haasteita. Seurantaviikolla rahtiliikenteen volyymi on laskenut 30% normaalista. Rahtiliikenne sujuu eri rajoituksista huolimatta edelleen varsin hyvin, mikä on elinkeinoelämälle hyvä asia.
”Etäyhteydet pelaavat ja rahti kulkee vielä suht hyvin”
Tiettyjen rahtikohteiden kuljetuskustannuksiin on kuitenkin jo tullut ns. koronalisiä. Yrityksen taloudellinen tilanne on edelleen hyvä tilanteeseen nähden, mutta rahtivolyymien lasku tulee näkymään jo huhtikuun ja toukokuun tuloksissa. Yrityksen lomautustoimet ovat siksi olleet aiheellisia, ja vaikuttavat tilanteeseen nähden oikein mitoitetulta. Yrityksessä uskotaan että nykyisillä toimenpiteillä pärjätään kriisin yli. Lisäksi:
”Kehitystyötä on jatkettu kiitos Business Finland-tuen – tämä on ollut meille todella tärkeää tässä tilanteessa”
Viikko 2 (23-29.3): Uusia mahdollisuuksia näkyvissä
Seurantaviikolla yrityksen kriisirahoitushakemus sai positiivisen päätöksen Business Finlandilta. Tämä mahdollistaa, että kehityshenkilöstöäkin voidaan pitää töissä, ja että yritys voi panostaa logistiikkapalveluitaan täydentävään kokonaisuuden kehittämiseen. Yhteissuunnittelu henkilöstön kanssa on sujunut hyvin ja yrityksen koko henkilöstö siirtyi nyt 4-päiväiseen työviikkoon. Tilanteesta huolimatta henki ja työasenne ovat erinomaisella tasolla.
”On ilahduttavaa nähdä miten tiimihenki on noussut. Porukka tekee töitä todella hyvällä asenteella”
Erityisesti maantierahtiliikenteessä viranomaisrajoitteet aiheuttavat haasteita sujuvuuden suhteen. Joissakin Euroopan kohteissa on todella haastavaa järjestää tavaranoutoja. Rahtilentoliikenne on taas selkeästi vilkastunut jo siinä määrin, että rahtichartrauksessa saattaa tulla kapasiteettihaasteita. Vakiorahtien volyymeissä nähdään edelleen laskua, mutta koronatilanteesta johtuvat rahtikeikat ovat antaneet lisäbisnestä.
Yrityksen Teams on nyt aikaisempaa huomattavasti enemmän käytössä. Nyt jaetaan tietoa aktiivisesti porukan kesken. Tilanne niin sanotusti pakottaa ihmisiä syöttämään enemmän tietoa järjestelmiin, mikä taas oleellisesti edistää työn sujuvuutta. Lisäksi porukka on yhä enemmän suostunut käyttämään kameraa etäkokouksissa, mikä on tuonut paremman läsnäolon.
Yrityksen tulevaisuutta koetaan vielä hyvänä, ja yrityksessä nähdään myös paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kehitystyöhön aiotaan panostaa, kunhan kassa kestää.
”Notkeille firmoille tämä aikakausi tuottaa uusia mahdollisuuksia”.
Viikko 1 (16-22.3): Kriisi iski, mutta reagoimme välittömästi
Vaikkakin yrityksen Aasialaisilta yhteistyökumppaneilta tuli pitkin alkuvuotta viitteitä orastavasta uhasta, niin kriisin laajuus ja efekti yllätti. Edeltävällä viikolla yritykselle ilmoitettiinkin ensimmäisistä projektiperuutuksista. Tilanteeseen tartuttiin kuitenkin nopeasti: Seurantaviikolla jätettiin Business Finlandille kriisirahoitushakemus, ja YT-menettely lomautuksista aloitettiin. Yrityksessä aloitettiin myös saatavien hanakampi periminen kassatilanteen varmistamiseksi.
”Henkilöstöllä on luonnollisesti huoli työtilanteesta, mutta porukka on toiminut todella särmästi”.
Tiimihenki on todella hyvä ja porukka tekee todella hyvin töitä. Moni on jo siirtynyt etätyöskentelyyn, johon ollaan varsin tottuneita. Myös iso osa arjen asiakastyöstä tapahtuu normaalisti puhelimitse tai etätyökalujen kautta.
Muutamia projektitoimituksia on peruuntunut tai siirtynyt, mutta korona-tilanteen takia uusiakin kyselyitä on saatu, esimerkiksi sairaanhoitomoduulien kuljetuksesta eri kriisialueille. Lähiviikot ovat aika ratkaisevia talousnäkymien kannalta, kun nähdään miten rahtivolyymit kehittyvät kriisin myötä. Säännöllisten rahtien määrä on jo tippunut 20-30% normaalista.
Varmaa on kuitenkin se, että monen yrityksen logistiikka- ja varastostrategia tulee muuttumaan. Tämä luo ketterälle ja innovatiiviselle toimijalle uusia mahdollisuuksia.