Poikkeustilaseurantamme alussa eläteltiin monessa yrityksessä toiveita siitä, että normaalioloihin palauduttaisiin vielä kesään mennessä. Nyt kuudennella viikolla seuraamissamme yrityksissä on havahduttu siihen, että poikkeusoloissa joudutaankin toimimaan paljon kauemmin. Kuinka pitkään, on todella vaikea arvioida. Yritysten välillä arviot vaihtelevat varsin paljon: Joissakin yrityksissä uskotaan palautumiseen normaalimpaan tilaan alkusyksystä, kun toisissa taas varaudutaan jopa useita vuosia kestävään palautumiseen.
Nyt rupee prosessin pituus näkymään
Vaikka yritysten ja niiden asiakkaiden liiketoiminta olisi vielä suhteellisen hyvässä tilassa, on useassa yrityksessä ruvettu varautumaan tilannemuutoksiin. Strategioita ja fokusalueita on monessa yrityksessä tarkasteltu ja arvioitu uudestaan. Monen yrityksen lupaavalta vaikuttava kasvukäyrä on hiipunut, ja muutamissa kehitys on jo kääntynyt laskuun. Kasvutavoitteita on jouduttu päivittämään, tai ainakin siirtämään ajallisesti eteenpäin.
Pyysimme seuraamiltamme yrityksiltä tätä blogia varten ensi kertaa konkreettisia arvioita siitä, miten koronakriisi tulee näkymään yritysten tämän vuoden tilinpäätöksessä. Yritykset jakaantuvat arviossa selvästi kahteen ryhmään: noin puolet arvioivat liikevaihdon laskevan 20–35% ja puolet arvioivat tässä kohtaa selviävänsä ilman merkittäviä liikevaihtomuutoksia. Negatiivisimmat arviot näyttävät olevan yrityksillä, jotka myyvät toistuvia volyymituotteita tai -palveluita. Arviot tulosvaikutuksista olivat selvästi positiivisempia ja joku yksittäinen yritys ennakoi jopa tuloksen lievää parantumista. Nopeat sopeuttamistoimenpiteet näyttävät siis suojanneen yritysten tuloskuntoa. Tässä kohtaa vuotta arviot ovat luonnollisesti vain suuntaa-antavia. Myös vertailu edelliseen vuoteen on tässä tilanteessa haastavaa.
Toistaiseksi mennään budjetissa” vs. ”30-35% liikevaihdosta sulaa tänä vuonna
Yritysten asiakkaiden tilanteessa poikkeusolojen jatkuminen näkyi nyt hieman aikaisempaa konkreettisemmin. Jotkut sellaiset alat, joita kriisin alkuviikot eivät vielä koskeneet, ovat nyt epävarmemmissa tunnelmissa. Joillekin yrityksille yhden yksittäisen ison asiakkaan reaktiot saattavat vaikuttaa erittäin paljon, toisilla kehitys riippuu tasaisemmin koko markkinan kehityksestä. Monet ovat löytäneet kriisin keskellä myös uutta asiakaspotentiaalia, saaneet normaalisti uusia tarjouspyyntöjä ja neuvotelleet uusista asiakkuuksista.
Useampi seuraamamme yritys myös suunnittelee kansainvälisen liiketoiminnan käynnistämistä tai laajentamista – koronakriisistä huolimatta tai juuri sen vuoksi. Osaa yrityksistä mietityttää, miten vakuuttaa potentiaalinen uusi asiakas tilanteessa, jossa tapaaminen kasvotusten on kenties pidempäänkin mahdotonta. Tämän merkitys korostuu erityisesti kansainvälisessä kaupankäynnissä. Välillä päätään nostava huoli asiakkaiden maksuista ei ole toistaiseksi konkretisoitunut laajemmin.
Poikkeusoloissa yritykset ovat pakotetusti tehneet digiloikkia sekä sisäisesti että asiakkaiden ja toimittajien kanssa. Jo aiempina viikkoina on todettu, että osa palavereista on tehokkaampia etänä, vaikkakin ne vaativat huolellisempaa valmistautumista. Tehokkuutta on aiemmilla viikoilla löydetty enimmäkseen sisäisistä etäpalavereista ja yhteydenpidosta entuudestaan tuttujen asiakkaiden kanssa. Poikkeusolojen jatkuminen on kuitenkin pakottanut tekemään myös uusia avauksia etäyhteydellä. Yksi yritys olikin kuudennella viikolla edennyt hyvin historiansa ensimmäisessä etänä tehtävässä käyttöönottoprojektissa. Uuden asiakkaan kanssa tapahtuvassa käyttöönottoprojektissa haasteena on asiakkaan tilanteen seuranta ja tarvittavien muutosten havaitseminen samalla kun yritysten ja ihmisten välillä vasta rakennetaan luottamusta.
Osassa yrityksiä on myös havaittu, että kumppanit ja asiakkaat pitävät nyt pääsääntöisesti aktiivisemmin yhteyttä. Päivät tuppaavat täyttymään eri kanavissa käytävistä verkkoneuvotteluista. Toisenlaisiakin kokemuksia toki on. Esimerkiksi jotkin monikansalliset asiakasyritykset ovat pantanneet tietoja, mistä kärsii koko verkosto. Aktiivinenkaan yhteydenpito ei välttämättä tarkoita tiedon jakamista.
Työskentelyn tehokkuuden lisäksi virtuaaliset tapaamiset ovat poistaneet yrityksiltä matkakulut. Osalle yrityksistä kriisiä edeltäneessä tilanteessa matkakulut olivat varsin merkittävä kuluerä, joten niiden poistuminen näkyy yritysten taloudessa. Sekä tehokkuus- että kustannushyödyt vaikuttavat siihen missä määrin vallitsevan kriisin jälkeen jatketaan etätyökalujen käyttöä. Vaikka kasvokkain tapaamisella tulee jatkossakin olemaan tärkeä rooli liiketoiminnassa varsinkin uusissa kohtaamisissa, etäpalaverit jäänevät aiempaa isommaksi osaksi arkipäivää. Joillekin yrityksille tämä tarkoittaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Uusia mahdollisuuksia yritysten pitääkin hakea. Moni seikka viittaa siihen, että kriisin jälkeinen maailma on erilainen ja markkinatilanne ja -asetelmat ovat monella alalla muuttumassa. Seuraamissamme pk-yrityksissä onkin käynnistetty ilahduttavan paljon kehitystoimenpiteitä toimintamallien sopeuttamiseksi ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien ulosmittaamiseksi. Useassa yrityksessä on kehitteillä uusia palvelukonsepteja täydentämään tai korvaamaan olemassa olevia. Eräissä yrityksissä on korostettu palveluiden tai tuotteiden kotimaisuutta, toisissa taas joustavuutta. Osaamisen ja asiantuntemuksen hyödyntämistä nykyistä laajemmin, uusilla markkinoilla tai toimintaympäristöissä, on myös suunnitteilla. Uusia kumppanuuksia on solmittu, ja jotkut aikaisemmin vireillä olleet yhteistyösuunnitelmat ovat koronavaiheesta saaneet jopa boostia. Digitalisaatio on myös hyvä esimerkki siitä, miten kriisi voi nopeuttaa kehityskulua, kuten edellä mainittiinkin.
Vaikkakin edessä on paljon epävarmuutta ja muutoksia, seuraamissamme yrityksissä uskotaan edelleen laajasti hyvään tulevaisuuteen. On selvää, että käsillä olevaan kriisiin liittyy paljon inhimillistä kärsimystä ja kipua. Yritysten selviytyminen on kuitenkin erittäin tärkeää yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille pidemmällä aikavälillä. Siksi on huojentavaa huomata, että seuraamissamme yrityksissä usko omaan tekemiseen ja kykyyn on kriisin aikana säilynyt vahvana. Tämä on yrittäjyyden ydin. Ja tulevaisuutemme rakentaja.
Lue lisää yritysten arjesta täältä!