Fennicumilta viestintäkonsultiksi
Keväällä 2017 valmistunut Eveliina Miettunen työskentelee viestintätoimistossa nuorempana viestintäkonsulttina. Mitä hyötyä suomen kielen opinnoista on viestintäalalla, ja mitä kaikkea konsultin työhön kuuluu?
Aloittaessani suomen kielen opinnot syksyllä 2013 olin vakaasti opiskelemassa itsestäni opettajaa – olihan yläasteen äidinkielen opettajana toimiminen ollut urahaaveeni jo omasta yläasteajasta lähtien. Suomen kielen opinnot lähtivät liikkeelle fuksimaisen innostuneisuuden saattelemana, ja olin kiinnostunut kaikista kielentutkimuksen osa-alueista.
Jo samana syksyllä tajusin, että pedagogiset opinnot ja opettajan työ eivät ehkä olekaan yhtä hohdokkaita ja helppoja kuin olin itse yläasteen äikäntunneilla istuessani ajatellut. Siinä romuttuivat urahaaveeni. Tämän pienoisen identiteettikriisin ja muutaman kuukauden päämäärättömän opiskelun jälkeen tajusin, että oppiaineen ja yliopiston sisältä löytyy valtava määrä kiinnostavia kursseja ja opintokokonaisuuksia. Pääaineeni oheen valitsinkin sivuaineiksi muun muassa kotimaista kirjallisuutta, mediatutkimusta ja kauppatieteen kursseja.
Kohti viestintää
Opintojen toisena vuotena aloin jostain tuntemattomasta syystä pohtimaan viestintää potentiaalisena uravaihtoehtona. Viestintä kuulosti alana monipuoliselta ja jatkuvasti kehittyvältä. Mediatutkimuksen opinnot olivat tuoneet suomen kielen rinnalle kiinnostavan yhteyden kielen, medioiden ja journalismin välille.
Päätin selvittää, mitä viestintäala oikeasti pitää sisällään. Toisen opiskeluvuoden jälkeen hakeuduin tekemään korkeakouluharjoitteluni Mikkelin kaupungille ja Mikkelin ammattikorkeakouluun. Vietin yhteensä kaksi kuukautta näiden organisaatioiden viestintäyksiköissä erilaisia sisällöntuotannon tehtäviä tehden, ja huomasin viestintätyön olevan kiinnostavaa – ja jopa koukuttavaa.
Viestintä tuli myös pro graduni teemaksi, ja tutkin gradussani asuntomessujen verkkoviestinnästä. Aihe oli tuttu, sillä olin tehnyt asuntomessuihin liittyvää sisällöntuotantoa jo Mikkelin kaupungin harjoittelujakson aikana.
Opiskeluarjesta työelämään
Nelosvuoden syksyllä gradua viimeistellessäni hain aktiivisesti viestintäalan töitä. Työllistymistä avittaakseni tein oikolukutöitä freelancerina ja osallistuin erilaisille projektikursseille. Lisäksi osallistuin sekä yliopiston että Suomen Mentoreiden mentoriohjelmiin, joiden kautta sain itselleni kaksi asiantuntevaa ja viestintäalaa tuntevaa mentoria.
Helmikuussa 2017 pääsin toisen mentorini suosittelemana traineeksi viestintätoimisto Groundiin – tietämättä vielä silloinkaan, mitä kaikkea viestintätyö pitäisi sisällään. Ground oli yrityksenä kiinnostava sen korostaman vastuullisuuden ja vaikuttavuuden vuoksi. Toimiston asiakaslista on monta toimialaa kattava: asiakasorganisaatioita löytyy niin yksityiseltä kuin julkiselta sektorilta ja aina startupeista suuriin yhtiöihin.
Käytännössä tuotamme muun muassa sidosryhmälehtiä ja verkkosisältöjä, teemme tapahtumaviestintää ja autamme yrityksiä kriisi- ja muutostilanteiden viestinnässä. Lisäksi valmennamme yrityksiä sosiaalisen median ja julkisuuden haasteissa. Kaiken taustalla on viestinnän strateginen suunnittelu, jota tehdään yhdessä organisaatioiden johdon ja viestintävastaavien kanssa.
Viiden kuukauden trainee-jakson aikana tutustuin viestintätoimiston arkeen ja asiakasyrityksiin ja pääsin osallistumaan moniin asiakasprojekteihin. Minua autettiin löytämään oma paikkani ja osaamisalueeni Groundista, ja kesällä 2017 maisteriksi valmistuttuani siirryin traineen tehtävistä konsultiksi.
Konsultin kengissä
Viralliselta titteliltäni olen nykyään Junior Communications Consultant, nuorempi viestintäkonsultti, mikä ei itsessään kerro työstäni useimmille mitään. Käytännössä toimin monipuolisesti viestinnän suunnittelijana ja toteuttajana omien projektipäälliköittemme kaitsemana.
Yrityksessämme on kymmenen työntekijää, kuusi Turussa ja neljä Helsingissä. Meillä työskentelee niin toimittajataustaisia kuin lobbaamisen ja tapahtumamarkkinoinnin parista konsulteiksi päätyneitä viestinnän asiantuntijoita. Itse edustan suomen kielen oppiainetta yrityksen ainoana humanistina.
Tavanomaisena työpäivänä ehdin kirjoittamaan esimerkiksi sidosryhmälehtien artikkeleita printtiin ja verkkoon, blogitekstejä sekä sosiaalisen median julkaisuja. Lisäksi saatan päätyä kameran taakse, haastatella puhelimitse eri alojen asiantuntijoita ja oikolukea muiden kirjoittamia tekstejä. Jokainen työpäivä on erilainen – koskaan ei aamulla tiedä, mitä päivä tuo tullessaan.
Kirjoitustaito on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista työssäni. Sisältöjen tulee paitsi olla hyvin kirjoitettu myös täyttää asiakasyrityksen toiveet ja asetetut tavoitteet. Työ viestintätoimistossa vaatii ymmärrystä eri aloista, sisältötyypeistä ja ajankohtaisista ilmiöistä. Joka päivä joudun astumaan uusiin kenkiin, sillä asiakasorganisaatiot voivat toimia itselle täysin tuntemattomalla toimialalla. Sen vuoksi täytyykin olla palava halu selvittää ja tutkia asioita.
Neljän vuoden yliopisto-opinnot toivat ymmärrystä ja taitoa käsitellä tietojen. Selkeimmän hyödyn olen saanut käytännönläheisistä projektikursseista, joissa pääsin tutustumaan oikeisiin työelämän haasteisiin. Myös eri oppiaineita tai tiedekuntia yhdistävät kurssit toivat tärkeää kokemusta moniammatillisessa työyhteisössä toimimiseen.
Omassa publiikissani valittelin oppiaineen entiselle lehtorille Kirsti Siitoselle, kuinka suorittamani opinnot eivät tunnu vastaavan työelämän tarpeita. Enhän ollut vielä päässyt hyödyntämään kykyäni lukea Agricolan aikaisia Raamatun tekstejä tai knoppitietoja viron kielen substantiivien taivutusmuodoista. Haluankin nyt kannustaa kaikkia oppiaineen opiskelijoita Kirstin sanoin: ”Loppujen lopuksi huomaat, että kaikesta oppimastasi on jossain elämäsi vaiheessa hyötyä.”