TEKS:n perinteinen minisymposio järjestetään tiistaina 28.11. Naturan luentosalissa XIV (3. krs.) klo 16.15-19.20.
Symposioesitelmissä valotetaan eläin- ja kasvitieteen kehitystä Suomessa eri näkökulmista niin itsenäisyyden aikana kuin sitä edeltävältäkin ajalta. Esimerkiksi lintututkimuksen ja luonnonsuojelun ensiaskeleet on otettu jo 1700- ja 1800-luvuilla. Vuosisataista perua on myös suomalaisten geeniperimä, jonka erityispiirteitä hyödynnetään esimerkiksi harvinaisten sairauksien tutkimuksessa. Tieteen ja tutkimuksen tekemiseen tarvittiin myös siihen liittyvää suomenkielistä sanastoa, jonka syntytarina on itsessään mielenkiintoinen tutkimusaihe!
Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi symposion aiheena on ’Eläin- ja kasvitiede itsenäisessä Suomessa’.
Symposion ohjelma näyttää tältä:
16:55-17:35 Tallukoita ja tulikonnia. Biologian suomenkielisen termistön kehityksestä. Suomen kielen professori emerita Kaisa Häkkinen, Turun yliopisto
17:35-18:00 kahvitauko
18:00-18:40 Suomen linnuston muutokset. Dosentti Esa Lehikoinen, Turun yliopisto
18:40-19:20 Suomalaisten geneettinen hienorakenne. Tutkija Sini Kerminen, Molekyylilääketieteen instituutti, Helsingin yliopisto
Timo Vuorisalo toimii Turun yliopiston ympäristötieteen lehtorina. Hän on tutkinut mm. ympäristönsuojelun historiaa, evoluutioekologiaa ja kaupunkiekologiaa. Hän on julkaissut tutkimusaiheistaan myös useita kansantajuisia artikkeleita ja kirjoja.
Turun yliopiston suomen kielen professori emerita Kaisa Häkkinen tunnetaan erityisesti suomen kielen kehitystä ja sanojen alkuperää koskevista tutkimuksistaan. Hän on julkaissut aiheesta myös useita kansantajuisia teoksia, joista kenties tunnetuin on lintujen suomenkielisten nimien alkuperää ja kehitystä käsittelevä teos Linnun nimi vuodelta 2011.
Turun yliopiston yliopistonlehtorin tehtävästä eläköitynyt dosentti Esa Lehikoinen on pitkän linjan lintuharrastaja ja tutkija. Hän on urallaan selvittänyt mm. lintujen muuttoa, ympäristöstressien vaikutuksia sekä talveen sopeutumista.
Molekyylilääketieteen instituutissa (FIMM) väitöskirjaa valmisteleva Sini Kerminen tutkii suomalaisten geneettistä populaatiorakennetta. Hänen äskettäin julkaistussa tutkimuksessaan suomalaisten geneettistä hienorakennetta tarkasteltiin tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin on ollut mahdollista; tulokset paljastavat esimerkiksi geeniperimän samankaltaisuuden noudattelevan yllättävän tarkasti Suomen murrealueiden rajoja.
Tilaisuus on kaikille avoin, tervetuloa!