Suunnitellen kohti utopiaa!
Nina Niinivirta antaa tekstissään työpajaideoiden muokkaajan näkökulman.
Tammikuu 2021 – kuinka moni turkulainen uskoi näkevänsä tänä vuonna Aurajoen rannat valkoisen peitteen alla ja lapioivansa autonsa esiin suurten lumikinosten uumenista? Luonto on vastannut talvilajien ystävien utopiaan.
Utopiaako -projekti suunniteltiin toteutettavaksi keväällä 2020, mutta maailmanlaajuisen vallitsevan tilanteen vuoksi projektin toteutus siirrettiin myöhemmäksi. Projektin toteuttamiseksi Turun yliopiston ja Turun AMK:n Taideakatemian opiskelijat olivat käyttäneet runsaasti aikaa työpajojen ideointiin, laatimiseen ja harjoitteluun. Nyt vuodenvaihteessa 2020-2021 työpajoja alettiin muokkaamaan uudella suunnittelijakokoonpanolla toteuttavaksi keväällä 2021.
Me työpajojen muokkaajat olemme monien haasteiden äärellä, sillä kaikki projektin työpajat oli suunniteltu lähiopetuksena toteuttavaksi, mutta nyt työpajoista tulee muokata toinen, etänä suoritettava versio. Heti ensimmäiseksi herää kysymys, kuinka osallisuuden ja toiminnallisuuden saa työpajan kantavaksi teemaksi myös etätoteutuksessa? Projektin ensimmäisellä tapaamiskerralla projektin vetäjän toimesta kokeilimme erilaisia draamaharjoiteita niin koko ryhmän kesken kuin pareittainkin. Oli sekä innostavaa, että kannustavaa työpajojen suunnittelun kannalta, että tehdyt draamaharjoitteet sujuivatkin oikeastaan todella hyvin. Sen lisäksi, että koin harjoitukset mielekkäiksi niin pitkästä aikaa kaiken etäilyn jälkeen koin osallisuuden tunteen.
Vietettyäni viime vuodet Sveitsissä lumilautaillen, lähdin myös nyt luontoon hankien keskelle rentoutumaan ja ideoimaan kuinka pajoja voisi muokata. Toisena haasteena pohdin kuinka edellisvuosien pajat onnistuu toteuttamaan etätoteutuksena. Kysymykseksi nousee kuinka voisi muokata viime vuoden työpajat etätoteutettaviksi, mutta silti säilyttää alkuperäisiä ideoita ja suunnitelmia. Mietin, kuinka paljon pajaa on oikeutettua muuttaa, jotta myös viime vuoden suunnittelijoiden ideat ja ajatukset pääsevät esille työpajoissa.
Jos mietin omaa luontoon ja ilmastoon liittyvää utopiaa niin tämä tammikuu vastaa juuri sitä. Toivon, että vielä vuosikymmenien päästä voimme edelleen ympäri Suomea pulkkailla, hiihtää, luistella ja lumilautailla taianomaisessa glittermaisemassa auringonsäteiden osuessa hohtaviin hankiin. Utopiaa -työpajoissa tarkastelemme tulevaisuutta erilaisista näkökulmista, ottaen huomioon niin ihmisten väliset suhteet, yhteiskunnalliset teemat kuin ympäristönkin. Kuuleman mukaan valkeat hanget eivät ole itsestäänselvyys Turussa, ja nyt projektin työpajoissa osallistujilla on mahdollista pohtia omia vaikutusmahdollisuuksiaan, jotta valkeiden hankien taian voisi kokea myös tulevaisuudessa.
Nyt on selvää, että työpajat joudutaan suorittamaan etätoteutuksena. Niinpä mitä todennäköisimmin niin työpajojen osallistujat kuin vetäjätkin osallistuvat työpajoihin omista kodeistaan. Olennaisena Utopiaako? -projektissa on oppilaiden osallistaminen, ryhmässä toiminen sekä teatterin ja taiteen keinoin aktiivinen osallistuminen. Mielessäni herää kysymys, että onhan kaikilla osallistujilla kotonaan rauhallinen tila, jossa on mahdollista osallistua näihin osallistaviin ja toiminnallisiin työpajoihin.
Projektiin osallistuminen ja työpajojen muokkaaminen on ollut antoisaa ja mielenkiintoista. Kaiken tämän ikuisuudelta tuntuvan etäilyn jälkeen on ollut hedelmällistä osallistua poikkitieteelliseen yhteistyöhön ja luoda eri alojen osaajien vahvuuksista yhtenäinen kokonaisuus. Mielenkiintoisia hetkiä yliopistossa ovat olleet juuri nämä poikkitieteelliset kurssit ja ryhmäytymiset, sillä se tuo lähes väistämättä erilaisia, mutta kuitenkin samanlaisia ihmisiä yhteen. Poikkitieteellisyys auttaa laajentamaan maailmankatsomusta ja lisäämään ymmärrystä asioihin, joiden itse ei välttämättä tiennyt edes olevan olemassa. Sama poikkitieteellisyyden teema kantaa koko Utopiaako? -projektin ajan suunnittelusta toteutukseen ja osallistumiseen. Mielestäni Utopiaako? -projektin merkittävänä ajatuksena on ajatus siitä, että yhdessä toimimalla on mahdollista saavuttaa tavoitteita, jotka saattavat tuntua jopa utopistisilta.
teksti: Nina Niinivirta
