Miksi tulevaisuutta pitäisi ajatella?

Projektiasiantuntija Anne Nieminen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta kirjoittaa tulevaisuuksien kuvittelusta ja ennakoimisesta.

Miksi tulevaisuutta pitäisi ajatella? Kannattaako sitä pohtia, koska emme kuitenkaan tiedä mitä tulee tapahtumaan? Toisaalta teemme oletuksia tulevaisuudesta koko ajan: oletamme, että ensi viikollakin menemme töihin tai kouluun, suunnittelemme kesälomaa tai mietimme muita tulevaisuuteen liittyviä asioita.  Usein kuitenkin pohdimme vain lähitulevaisuutta, ja mietimme tulevaisuutta pienessä mittakaavassa, muutamia eri vaihtoehtoja punniten.  Tulevaisuusajattelua kannattaa kuitenkin tehdä myös pitkällä aikavälillä ja samalla pohtia laajoja, yhteiskunnallisia kysymyksiä sekä miettiä täysin uusia ja yllättäviä vaihtoehtoja.

Tulevaisuuden tutkimus on tieteenala, joka tutkii vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Alan pioneeri, Roy Amara, on tehnyt tunnetuksi kolme tulevaisuuden tutkimuksen periaatetta[1]:

1. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, sillä ei ole olemassa yhtä tiettyä tulevaisuutta, vaan lukemattomia erilaisia vaihtoehtoja.
2. Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty tai vääjäämätön, vaikka se siltä saattaa tuntua.  
3. Tulevaisuuteen voi vaikuttaa ja se muotoutuu tämänhetkisten tekojen perusteella.

Tulevaisuuden tutkimus ei siis pyri ennustamaan, millainen tulevaisuus on. Tarkoituksena on ennakoida ja miettiä erilaisia ja uusia näkemyksiä siitä, millainen tulevaisuus mahdollisesti voisi olla, ja miten meidän tulisi toimia saavuttaaksemme halutun tulevaisuuden tai välttääksemme epätoivotun tulevaisuuden toteutumisen.

                     Sen sijaan, että tulevaisuudesta puhutaan yksikössä, pitäisikin puhua tulevaisuuksista,                      koska tulevaisuus on täynnä lukemattomia vaihtoehtoja.

Usein kuvittelemme tulevaisuuden olevan melko tasaista jatkumoa nykyhetkelle niin, että jotkin asiat yhteiskunnassa, kuten teknologia, kehittyvät, mutta toisaalta suurin osa yhteiskunnasta ja ihmisistä toimii kuten ennenkin. Usein tulevaisuus on kuitenkin jotain muuta mitä odotimme, jotain sellaista mitä emme ole osanneet kuvitella ja monesti yhdistelmä niistä erilaisista mahdollisuuksista, joita osasimme edes ajatella. Tulee uusia teknologioita, uusia ajatuksia ja uusia kulttuurin muotoja, joita emme tässä hetkessä pysty näkemään. Tulevaisuutta voi pohtia aluksi menneisyyden kautta: millainen oli maailma 20 vuotta sitten? Entä 50 vuotta sitten? Mikä oli silloin toisin, mikä ei toisaalta vuosikymmenissäkään ole muuttunut? Mitkä asiat tulevaisuudessa voivat muuttua, mitkä todennäköisesti eivät juurikaan muutu? 

Tulevaisuuden tutkimisen hyöty ei määräydy sen mukaan, kuinka ”oikeaan” tai lähelle visioitu tulevaisuus osui, vaan tarkoituksena on avartaa ajattelun mahdollisuuksia, sekä nähdä uusia mahdollisuuksia myös nykyhetkessä. Se, mitä tulevaisuudesta kuvittelemme ei ole yhdentekevää, koska ajatuksemme tulevaisuudesta määrittävät myös nykyhetken toimintaa ja samalla muovaavat myös tulevaisuutta. 

Usein kuva tulevaisuudesta näyttäytyy kapeana ja dystooppisena ja positiivisen tulevaisuuden ajattelu tuntuu unohtuvan keskustelusta.

                     Sen sijaan, että puhutaan vain synkistä tulevaisuuskuvista, olisi tärkeää myös miettiä                      millaisia olisivat toivoon ja utopioihin perustuvat tulevaisuuskuvat.

Tulevaisuusajattelun tavoitteena on näyttää uusia vaihtoehtoja ja tuoda esiin, että maailma voi olla toisenlainen. Uusien näkökulmien ja positiivisten tulevaisuuksien kuvittelu on tärkeää, jotta pystymme näkemään vaihtoehtoja ja myös toimimaan halutun tulevaisuuden saavuttamiseksi.  Vaihtoehtojen pohtiminen auttaa myös valmistautuman tulevaisuuteen. Kun vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia on aktiivisesti pohtinut, ei tulevaisuus toivottavasti tunnu enää niin pelottavalta ja tuntemattomalta.  

Nykyiset toimemme ja ajatuksemme vaikuttavat väistämättä tulevaisuuteen, ja tämän hetken teot muovaavat myös tulevaisuutta.  Ja jos emme osaa kuvitella tulevaa ja pohtia millainen haluaisimme tulevaisuuden olevan, miten voimme tietää mitä kohti pyrkiä? Miten voimme saavuttaa halutun tulevaisuuden, jos emme edes tiedä mitä haluamme? Tämän vuoksi tulevaisuuden ajatteleminen on tärkeää, ja olennaista on miettiä myös yllättäviä, mahdottomia ja utopistisia tulevaisuuksia. Koska monet asiat vaikuttavat mahdottomilta, kunnes ne yllättäen eivät enää olekaan sitä. 

Anne Nieminen

[1] Amara, R. (1981). The futures field: Searching for definitions and boundaries. The Futurist, 15(1), 25 29.