Yliopistojen työ on investointi tulevaisuuteen

Lukuvuoden juuri päättyessä murehdimme jo seuraavaa.

Maan hallituksen keväinen kehysriihi ei lupaillut yliopistoille kummoisia, mutta siihen olimme osanneet jo varautua. Sen sijaan meidät, ja useimmat muut yliopistot, pääsi yllättämään kesäkuun tulosneuvottelukauden puolivälitarkastelussa linjaus, jossa aiemmin sovitusta strategiarahasta oli vain rahtunen jäljellä. Ensi vuodelle ministeriön kautta tulevan budjetin leikkautuminen olikin siten vielä hieman suurempi kuin olimme odottaneet.

Tähän asti, ainakin itselläni, on riittänyt ymmärrystä sille, että maan talouden tasapainottaminen vaatii julkisten menojen leikkauksia. Ja leikattu on! Turun yliopiston osalta yliopiston perusrahoituksen leikkaus ensi vuodelle kasvaa noin 10 prosenttiin vuoden 2014 tasosta.

Vielä alkuvuodesta toivoin, että nyt ryhdyttäisiin taas näkemään yliopistojen työ investointina tulevaisuuteen. Toivoin, että edes yliopistoindeksin jäädytys purettaisiin jo ensi vuodelle. Ajattelin, että viisas vallanpitäjä ymmärtää yliopistoyhteisön tarvitsevan nyt edes hitusen positiivista palautetta valtiolta. Vieläkään se ei ole liian myöhäistä, joten jään toiveikkaana odottamaan elokuun budjettiriihtä ja loppuvuoden lisäbudjetteja.

Vähintä, mitä tässä tilanteessa odottaa, on, että leikkaukset kohdistuisivat tasapuolisesti kaikkiin toimijoihin. Valitettavasti näin ei taida olla. Toisaalta emme sitä varmuudella tiedä, kun sitä ei meille avoimesti kerrota. Samoin toivoisi sitä, että supistuvien budjettien tilanteessa ei kovin laveasti ryhdyttäisi pilkkomaan rahoitusta erilaisiin pieniin ja erikseen haettaviin eriin. Ei kai yliopistojen autonomiaa ole turhan takia kirjattu yliopistolakiin?

Onneksi olemme yliopistona pärjänneet erilaisissa reiluissa kilvoitteluissa aika hyvin. Tähän saakka olemme täydentävän rahoituksen kasvulla pystyneet paikkaamaan osittain perusrahoituksen pienentymistä. Toivottavasti tutkijamme jaksavat olla yhtä tarmokkaita tässä suhteessa myös tulevaisuudessa.

Olemme pystyneet joihinkin, tosin pieniin, uusiin avauksiin. Julkaisulukujen perusteella näyttää onneksi siltä, että hyvä työvire on tutkijoillamme säilynyt. Yliopisto on tukenut heidän pyrkimyksiään myös laittamalla mahdollisimman paljon omaa liikenevää rahaa tutkimusedellytysten parantamiseen. Toivottavasti pystymme kireästä budjettitilanteesta huolimatta myös tulevana vuonna suuntaamaan strategista rahoitusta niin tutkimuslaitteistojen kuin -aineistojen vahvistamiseen.

Kalervo Väänänen
Kirjoittaja on Turun yliopiston rehtori