Tag: tutkimus

Visio merestä

Kalle-Antti Suominen

Turun yliopiston strategiassa ”Meri ja merenkulku” on yksi tutkimuksen kuudesta temaattisesta kokonaisuudesta, joilla pyritään edistämään monitieteistä tutkimusta. Vastaavasti Åbo Akademilla ”Havet” on yksi neljästä yliopiston vahvuusalueesta. Molemmat yliopistot ovat saaneet merkittävää profiloitumisrahoitusta tälle teemalle Suomen Akatemialta viime vuosina. Tätä rahoitusta haettaessa yliopistot ovatkin jo tehneet hyvää yhteistyötä.

Yliopistojen tekemä meren ja merenkulun nosto keskeiseksi teemaksi strategioihinsa on Suomessa ainutlaatuinen. Se perustuu yliopistojen monipuoliseen toimintaan mereen liittyvän tutkimuksen eri osa-alueilla sekä Länsirannikon vahvaan meriteollisuuden ja merenkulun toimintaan. Saaristomme ja rannikkoalueemme ovat aarreaitta niin luonnon kuin kulttuurin tutkimukselle. Yliopistojen tutkimusasemat, kuten Husö, Korpoström ja Seili, antavat lujan pohjan Itämeren tutkimukseen. Vahvan laivanrakennuksen ja satamatoiminnan ohella autonomisten laivojen kehittäminen ja siihen liittyvät moninaiset juridiset, liiketoiminnalliset ja tekniset haasteet ovat olleet hyvin esillä tulevaisuuteen tähtäävässä toiminnassa alueellamme.

Continue reading

Demokratiakokeilut pitkäjänteisemmän päätöksenteon tukena

Maija Jäske

Demokraattisen päätöksenteon ytimessä on jatkuva pohdinta siitä, mikä olisi meidän yhteiskunnallemme parasta nyt ja tulevaisuudessa. Eri päätösvaihtoehtoja tulisi ideaalitilanteessa puntaroida sen pohjalta, miten tasapuolisesti ne kohtelevat erilaisia väestöryhmiä. Tavoitteena on siis muodostaa kollektiivisia mielipiteitä, jotka ajavat koko yhteiskunnan asiaa, tai niin kutsuttua ‘yhteistä hyvää’. Lisäksi päätösten tulisi olla suotuisia myös tulevien sukupolvien kannalta.

Kuulostaako hankalalta? Sitä se onkin.

Tosielämän demokratioissa päätöksenteko ei useinkaan noudata ideaalimallia. Eduskunnassa ja muissa edustuslaitoksissa päätöksiin vaikuttavat myös vaalistrategiset seikat ja pyrkimykset säilyttää saavutetut edut. Esimerkiksi vaalijärjestelmän uudistuksissa puolueita edustavien poliitikkojen on todella vaikeaa asettua tavallisen kansalaisen asemaan, ja olla ajattelematta oman puolueen kannalta suotuisimpia ratkaisuja.

Continue reading

Onko täydentävä rahoitus hajutonta ja väritöntä?

Kalle-Antti Suominen

”Raha ei haise” oli antiikin Roomassa perustelu käymälämaksun perimiselle, mutta laajemmin tätä lausahdusta käytetään kuvaamaan rahan käyttökelpoisuutta sen lähteestä riippumatta. Yliopistoille täydentävä rahoitus on perusrahoituksen ohella merkittävä tulonlähde. Viime vuosina perusrahoituksen pieneneminen on sellaisenaan kasvattanut täydentävän rahoituksen osuutta yliopistojen kokonaisrahoituksesta. Turun yliopistossa täydentävä rahoitus on kasvanut myös määrällisesti ja sen osuus on lähes 40 % kokonaisrahoituksesta. Mutta onko tämä kehitys pelkästään toivottavaa?

Merkittävä osa täydentävästä rahoituksesta on siinä mielessä perusrahoituksen kaltaista, että sitä jakavat tutkimukselle ja innovaatiotoiminnalle julkiset toimijat kuten Suomen Akatemia, Business Finland ja Euroopan unioni. Myös ministeriöt tukevat koulutukseen, tutkimukseen ja muuhun toimintaan liittyviä hankkeita. Säätiöt ja muut yleishyödylliset tahot ovat tärkeitä ja arvostettuja rahoittajia, vaikka osa tästä toiminnasta jää virallisten tilinpäätöslukujen ulkopuolelle, koska jatko-opintojen tuki maksetaan usein suoraan apurahan saajalle.

Continue reading

Yliopistojen työ on investointi tulevaisuuteen

Kalervo Väänänen

Lukuvuoden juuri päättyessä murehdimme jo seuraavaa.

Maan hallituksen keväinen kehysriihi ei lupaillut yliopistoille kummoisia, mutta siihen olimme osanneet jo varautua. Sen sijaan meidät, ja useimmat muut yliopistot, pääsi yllättämään kesäkuun tulosneuvottelukauden puolivälitarkastelussa linjaus, jossa aiemmin sovitusta strategiarahasta oli vain rahtunen jäljellä. Ensi vuodelle ministeriön kautta tulevan budjetin leikkautuminen olikin siten vielä hieman suurempi kuin olimme odottaneet.

Tähän asti, ainakin itselläni, on riittänyt ymmärrystä sille, että maan talouden tasapainottaminen vaatii julkisten menojen leikkauksia. Ja leikattu on! Turun yliopiston osalta yliopiston perusrahoituksen leikkaus ensi vuodelle kasvaa noin 10 prosenttiin vuoden 2014 tasosta.

Continue reading

Monitieteisen tutkimuksen haasteet

Kalle-Antti Suominen

Alkanut vuosi tuo tullessaan muutoksia Suomen Akatemiaa koskevaan lakiin ja siihen perustuvaan asetukseen. Valmisteluun liittyvä lausuntokierros on käyty läpi ja muutoksista tuntuu vallitsevan suhteellisen hyvä yksimielisyys toimijoiden kesken. Itse muutokset eivät ole kovin dramaattisia. Niistä kiinnostavin on asetuksen muutos, joka pienentäisi Akatemian tieteellisten toimikuntien määrää nykyisestä neljästä kolmeen.

Toimikunnat vastaavat Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen jaosta asiantuntijoiden ja asiantuntijapaneelien arviointien perusteella. Jokainen toimikunta edustaa varsin laajaa tieteenalojen kokonaisuutta ja tarkoitus on, että yhdessä ne kattavat koko tieteen kirjon.

Continue reading

The devil is in the details

Tapio Salakoski

Elämme mittaamisen aikaa. Uskomme, että mittaamalla toimintaa saadaan selville sen yksityiskohtia, joita viilaamalla voidaan parantaa toiminnan tehokkuutta tai lopputuloksen laatua. Tämä aiemmin lähinnä elinkeinoelämässä vallinnut käsitys on nyttemmin levinnyt laajalti yhteiskuntaan, yliopistolaitokseenkin.

Mittaamisessa on tietysti kyse arvoista: keitä mitataan, mitä mitataan, miksi mitataan? Mutta mittaaminen on myös taitolaji: miten mitataan? Ja kun jollakin toiminnan osa-alueella mittaamiseen ryhdytään, yleensä mittaamista lisätään ja tarkennetaan toistuvasti – kunnes loputtomaan säätämiseen lopulta väsytään, ja asioita ryhdytään tarkastelemaan ”uudella tavalla”, holistisesti. Yliopistopolitiikassa heiluri vaikuttaa paraikaa olevan liikkeessä lisääntyvän mittaamisen suuntaan, mutta ennustanpa, että liikesuunta jälleen muuttuu, vaikkei vielä aivan lähivuosina. Siksi on paikallaan pohtia mittaamisen vaikutusta tieteeseen ja korkeimpaan koulutukseen.

Luonnontieteellis-teknillisessä katsannossa mittaaminen on aina määrällistä; jos tai kun halutaan mitata myös toiminnan laatua, se pitää jotenkin määrällistää. Julkaisut ovat tieteellisen toiminnan keskeinen tuote, ja niiden määrä on helppo laskea. Julkaisujen laadun mittaaminen onkin sitten jo vaikeampaa. Tunnemme kaikki julkaisufoorumien luokituksen ongelmat ja luokituksen määrittelemiseen liittyvät edunvalvonnan intohimot. Mutta viittauksethan ovat lahjomaton kansainvälisen tiedeyhteisön arvostuksesta kertova julkaisun laadun mittari, vai ovatko?

Continue reading

Kun Turku täyttyi historiantutkijoista

Liisa Lalu

Neljännet valtakunnalliset historiantutkimuksen päivät järjestettiin syksyisen aurinkoisessa Turussa 19.–21.10.2017. Historiantutkimuksen päivät tarjoavat joka toinen vuosi suomalaisille historioitsijoille mahdollisuuden tavata toisiaan, nostaa esiin omaa tutkimustaan ja kuulla muusta ajankohtaisesta, tekeillä olevasta tutkimuksesta. Päivät kokosivat paikalle noin 350 historioitsijaa eri puolilta Suomea ja ulkomailtakin: mukana oli tutkijoita myös Ruotsista, Britanniasta ja Yhdysvalloista.

Historiantutkimuksen päiviä vietettiin torstaina ja perjantaina Turun yliopiston kampuksella Educarium- ja Publicum-rakennuksissa ja lauantaina Åbo Akademin Arkenilla. Konferenssin järjestelyt ovat työllistäneet eri oppiaineista kootun järjestelytoimikunnan jäseniä viimeisen puolentoista vuoden ajan.

Continue reading

Arvioinnissa tutkimus

Kalle-Antti Suominen

Turun yliopistolla tehtiin vuoden 2015 aikana laajamittainen ja koko yliopiston kattava tutkimuksen arviointi. Tarkasteltavaksi ajanjaksoksi valittiin vuodet 2010–2013 ja kohteena olivat yliopiston yksiköt tiedekunnissa sekä erillislaitokset. Arviointi koostui yksikköjen omasta itsearvioinnista, kansainvälisten asiantuntijapaneelien tekemästä vertaisarvioinnista sekä monimuotoisesta analyysistä tieteellisestä julkaisemisesta. Tulokset julkistettiin keväällä 2016.

Vaikka tehty arviointi oli osallistujille paljon työtä vaativa ponnistus eikä yliopistolle aivan ilmainenkaan operaatio, se kuitenkin tuotti merkittävästi tietoa yliopiston eri yksiköiden tilasta vuosina 2010–2013. Mennyt ei kuitenkaan ole tae tulevasta, ja siksi paneelien tekemässä vertaisarvioinnissa tärkeässä osassa olivat myös erilaiset suositukset toiminnan kehittämisestä.

Continue reading

Tavoitteena entistäkin parempi yliopisto

Riitta Pyykkö

Päättymässä olevan vuoden aikana Turun yliopisto on toteuttanut perustehtäviään hyvin. Kandidaatin-, maisterin- sekä tohtorintutkintoja ja tieteellisiä julkaisuja on valmistunut tavoitteiden mukaisesti. Kovenevasta kilpailusta huolimatta yliopisto on vahvistanut ulkoista tutkimusrahoitustaan. Opiskelijat ja henkilökunta ovat menestyneet lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa, ja koulutusvienti saanut yhä enemmän ilmaa siipiensä alle.

Continue reading

Tutkija, olet kuin yrittäjä

Pekka Stenholm

Pekka Stenholm

Vertailen tässä blogikirjoituksessa yrittäjyyttä ja tutkijan toimintaa, koska ne ovat niin samanlaisia. Teen tämän silläkin uhalla, että yrittäjämäinen toiminta joitakin niin puistattaa ja toisia taas innostaa. Itse lukeudun jälkimmäisiin: Ilmiönä yrittäjyys tarjoaa tutkittavaksi viljalti erilaisia näkökulmia, ja niitä tutkimalla ansaitsen palkkani. Kirjoitukseni on yksinkertaistava ja osoittava, koska blogi.

Continue reading