Reeta E. Kangas

Istun pimeässä luentosalissa. Projektorin valo rikkoo pimeyden. Kuvateksti kertoo minulle mitä katson:

Otto van Veen (1556-1629) (Attr.)
Lady Bitten by a Parrot, n.d.
Oil on canvas, 104,7×74,3cm

Parin sekunnin kuluttua projektori heijastaa ensimmäisen kuvan oikealle puolelle saman kuvan uudelleen. Kuvatekstin mukaan katson eri teosta:

Otto van Veen (1556-1629) (Attr.)
Parrot Biting a Lady, n.d.
Oil on canvas, 104,7×74,3cm

On konferenssin päätöspäivä. Viimeiset tieteelliset esitykset on pidetty. Nyt keskitymme viimeiseen taide-esitykseen. Eteemme heijastettavat kuvat ovat osa taiteilijoiden Ute Hörner ja Mathias Antlfinger videoteosta Unknown Parrot with Princess (2017). Teos koostuu vanhojen ihmis- ja eläinhahmoja esittävien maalausten esittämisestä kaksoisprojektioina.

Kiinnitämme herkästi huomiota taidetta katsoessamme ensimmäiseksi tekstitietoihin – tekijä, tekijän elinvuodet, teoksen nimi, teoksen vuosi, materiaali. Vasta sitten näemme itse teoksen. Miten teostiedot vaikuttavat tulkintaamme?

Hörner ja Antlfinger kehottavat meitä suhtautumaan kriittisesti teostietoihin. Heidän luomansa kaksoisprojektio tarjoaa mahdollisuuden katsoa kuvia kahdesta eri näkökulmasta. Ensimmäinen on meille tuttu tapa havainnoida maailmaa. Toinen haastaa totuttua kääntämällä ihmiskeskeisen eläinkeskeiseksi. Papukaijan purema leidi muuttuu leidiä purevaksi papukaijaksi; kuva-aiheen toimijuus siirtyy ihmiseltä eläimelle.

Miksi papukaija puri leidiä Turussa?

Unknown Parrot with Princess -videoteos oli sopiva päätös (Un)Common Worlds -konferenssille, joka käsitteli ihmisten ja eläinten välisiä jaettuja ja jakamattomia maailmoja. Yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen seura Ykes ry:n Turun yliopistossa 7.-9.8.2018 järjestämään konferenssiin osallistui lähes 250 ihmistieteellisestä eläintutkimuksesta kiinnostunutta tutkijaa ja taiteilijaa. Tapahtuman ohjelma koostui tieteellisistä esitelmistä, taidehankkeista ja yleisöluennosta.

Konferenssin pääpuhujina oli kolme kansainvälisesti tunnettua eläintieteilijää, joiden esitykset ovat nähtävissä tallenteina helmikuun 2019 alkuun saakka. Linkit tallenteisiin löytyvät konferenssin nettisivuilta.

Erica Fudge on tutkinut muun muassa ihmisen ja karjaeläinten suhdetta, eläinlääketiedettä sekä kasvissyöntiä. Kuva: Anni Savolainen.

Professori Erica Fudge (University of Strathclyde) on tehnyt laaja-alaista ihmistieteistä eläintutkimusta ja renessanssin tutkimusta. Puheenvuorossaan Fudge havainnollisti varhaisen uuden ajan Englannin ihmisten karjasuhdetta analysoimalla testamentteja, joissa lehmiä on mainittu nimeltä.

Jamie Lorimer luennoi Educariumin EDU1-salissa torstaina 9.8.2018. Kuva: Anni Savolainen.

Ympäristömaantieteeseen erikoistunut apulaisprofessori Jamie Lorimer (University of Oxford) yhdistää tutkimuksessaan yhteiskunta- ja ympäristötieteellisiä lähtökohtia. Lorimer esitteli konferenssissa uusinta tutkimustaan, joka käsittelee probioottien käyttöä osana ekologioiden hallintaa.

Palkittu tietokirjailija ja tutkija Helena Telkänranta (University of Bristol ja Helsingin yliopisto) on erikoistunut eläinten kognition, tunteiden ja käyttäytymisen tutkimiseen. Puheenvuorossaan hän loi katsauksen tieteen ajankohtaiseen ymmärrykseen eläinten tunteista. Telkänrannan osana konferenssia pitämä yleisöluento Turun kaupungin pääkirjastossa veti salin täyteen innokasta yleisöä.

Mikä ihmeen ihmistieteellinen eläintutkimus?

Ihmistieteellinen eläintutkimus (human-animal studies) keskittyy monipuoliseen ja monitieteiseen eläinten ja ihmisten välisten suhteiden tutkimukseen. Ala on kasvava. (Un)Common Worlds oli ensimmäinen kansainvälinen Suomessa järjestetty ihmistieteellisen eläintutkimuksen konferenssi. Kansallisia eläintutkimuspäiviä järjestetään vuosittain. Turkuun saapui konferenssivieraita Antarktista lukuun ottamatta kaikilta mantereilta.

Tyypillisesti ihmistieteelliselle eläintutkimukselle (Un)Common Worlds -konferenssin osallistujat edustivat monia tieteen- ja taiteenaloja. Osallistujien erilaiset lähtökohdat avasivat uusia näkökulmia ja laaja-alaista keskustelua. Taidehankkeet ja taiteilijoiden esitelmät yhdistettyinä tieteellisiin esitelmiin edistivät tieteen ja taiteen välistä yhteistyötä. Konferenssin ohjelma koostui temaattisista kokonaisuuksista, jotka käsittelivät muun muassa ympäristön suojelua, lihantuotantoa, nationalismia ja transnationalismia sekä taiteen eläinkuvauksia.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Konferenssin avajaispuheenvuorossa Turun yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Kalle-Antti Suominen tähdensi konferenssin merkitystä. Myös konferenssin osallistujat olivat innokkaina kyselemässä tulevista konferensseista. Tällaisille tapahtumille on kysyntää.

Kun ryhdyimme Ykesin piirissä ideoimaan kansainvälisen eläintutkimuksen konferenssin järjestämistä Suomessa, ajattelimme sinne tulevan korkeintaan sata osallistujaa. Paria vuotta ja satoja (solettamattomia) työtunteja myöhemmin käsissämme oli 250 hengen tapahtuma. Konferenssimme oli menestys.

Vararehtori Suominen pohti, voisiko konferenssista jopa muodostua perinne Turun yliopistoon. Kuva: Anni Savolainen.

Suuri kiitos tapahtuman mahdollistamisesta kuuluu paitsi järjestelytoimikunnalle ja uupumattomalle konferenssisihteerille, myös innostuneille opiskelija-avustajille, Koneen Säätiölle, Tieteellisten seurain valtuuskunnalle, Turun kaupungille, Turun yliopistolle, erityisesti Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitokselle, sekä Varsinais-Suomen Kulttuurirahastolle.

Mielessäni palaan vielä hetkeksi takaisin pimeään luentosaliin, hetkeen, jossa konferenssi on samalla läsnä, vaikkakin jo ohi. Jään pohtimaan tieteellisen ja taiteellisen toiminnan mahdollisuuksia horjuttaa jo pinttyneitä käsityksiä ja instituutioita. Voimme ottaa oppia Hörnerin ja Antlfingerin kaksoisprojektiosta. Kriittisellä tulkinnalla voimme luoda kaksoisprojektion, joka haastaa vakiintuneita ajattelutapoja luomalla niille uudet määreet.

Reeta E. Kangas

Kirjoittaja on (Un)Common Worlds -konferenssin järjestelytoimikunnan jäsen, Yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen seura Ykes ry:n hallituksen pitkäaikainen jäsen, yliopistonlehtori Turun yliopiston venäjän kielen oppiaineessa ja postdoc-tutkija Turun yliopiston taidehistorian oppiaineessa.



FacebooktwitterFacebooktwitter