Ympäristövastuu nostettava perusarvojen joukkoon
Viime kesänä, ensimmäistä kertaa tunnettuna aikana, Grönlannin pohjoispuolinen merijää on sulanut. Viime kuukausien aikana on maailman johtavissa tiedelehdissä julkaistu useita tutkimuksia, joiden mukaan olemme ajautumassa, nopeammin kuin vielä äsken uskoimme, rajusti eri ekosysteemejä ravisteleviin muutoksiin.
Biologisen diversiteetin supistuminen, joka on kiistattomasti jo mitattavissa, voi aiheuttaa meille ennalta arvaamattomia muutoksia myös oman lajimme säilymistä ajatellen.
Vaikka kuinka haluaisimme elää kuplassa, jossa maailman muiden eliölajien vaikutuksia meihin ei tarvitsisi huomioida, se ei onnistu. Kyse on ympäristön tilan lisäksi myös ruuantuotannosta, puhtaasta vedestä ja taudinaiheuttajista, siis elämän perusedellytyksistä.
Tarvitsemme valtavasti uutta tietoa, uutta teknologista tutkimusta ja kehittämistyötä luodaksemme tapoja tehdä asioita kestävän kehityksen ehdoilla. Mutta ennen kaikkea tarvitsemme nopeaa asennemuutosta siinä, miten suhtaudumme ympäristöä ja ilmastoa kuormittaviin elintapoihimme. Huolenpito elinympäristöstä on otettava samanlaiseksi perusarvoksi kuin demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio.
En keksi yliopistostamme yhtään tiedekuntaa tai hallinnon yksikköä, mikä ei voisi olla osallisena luomassa kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja ja innovaatioita tukemaan elinympäristömme säilymistä myös tuleville sukupolville. Tämä on juuri monitieteisen yliopistomme vahvuus.
Nyt on korkea aika lähteä voimaperäisesti toteuttamaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla voimme vähentää luonnon sietokyvyn ylittävää kuormitusta erilaisissa ekosysteemeissä. Aikaa ei enää ole tuhlattavissa kiistelyyn siitä, kuka on syyllinen. Me kaikki olemme syyllisiä ja meidän kaikkien tulee tehdä parhaamme, että löydämme ratkaisut ajoissa niin, että myös lapsemme ja lastemme lapset voivat elää tällä planeetalla.
Alkava lukuvuosi on Turun yliopistossa taloudellisesti aiempaa hieman tiukempi. Maan hallituksen yliopistorahoitukseen kohdistamat leikkaukset pienentävät perusbudjettia nyt neljättä vuotta peräkkäin.
Olen erittäin huolestunut suomalaisen koulutuksen tulevaisuudesta ylipäätään, en pelkästään määrärahojen euromääräisestä laskusta vaan eritoten siitä, että enenevässä määrin koulutus ja tutkimus nähdään välittömänä kulueränä eikä investointina tulevaisuuteen. Jokainen voi tykönänsä päätellä onko kyseessä arvovalinta vai ei. Toivon, että emme ole menettämässä uskoamme siihen, että koulutus ja uuden tiedon luominen ovat sivistyksen perusta, ja sitä kautta koko kansakunnan yritteliäisyyden ja menestyksen lähde.
En ainakaan vielä haluaisi uskoa niin, ja onneksi Sipilän hallituksen äskeisen budjettiriihen lisäpanostukset Suomen Akatemialle, yliopistosairaaloille ja Business Finlandille toivat hieman lisää toiveikkuutta.
Tästä positiivisesta päätöksestä huolimatta tarvitsemme lähivuosina kipeästi lisäpanostusta myös yliopistojen perusrahoitukseen. Se olisi suora investointi tulevaisuuteen, ja toisin kuin poliittisten päättäjien joukossa yleisesti luullaan, myös kustannustehokkain keino vahvistaa koulutuksen ja tutkimuksen laatua. Tällä nykyisellä menolla olemme ajautumassa silppurahoitukseen ja yliopistojen strategisen johtaminen käy mahdottomaksi.
Tulevan lukuvuoden aikana tulemme Turun yliopistossa kiinnittämään koulutuksen osalta huomiota kestävän kehityksen lisäksi erityisesti koulutusvientiin, tekniikan koulutuksen vahvistamiseen ja jatkuvaan oppimiseen.
Runsas viikko sitten Turun yliopiston hallitus hyväksyi ensimmäisen suomalaisen yliopistollisen tutkintoon tähtäävän maksullisen koulutusohjelman aloittamisen Suomen ulkopuolella. Mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, aloitamme ensi vuoden alussa Namibiassa ”Software engineering” -nimisen tietotekniikan ylemmän tutkinnon. Koulutus tapahtuu Namibian pääkaupungissa Windhoekissa Namibian yliopiston kampuksella ja yhteistyössä heidän kanssaan.
Kyseessä on historiallinen päätös suomalaisessa yliopistomaailmassa. Olemme jo usean vuoden ajan määrätietoisesti rakentaneet yhteistyötä namibialaisten kanssa. Olemme myös mukana Business Finlandin osaksi rahoittamassa hankkeessa, jossa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy tukee omistajayliopistojaan koulutusviennissä kehittämällä fyysistä infrastruktuuria oppimiselle, tutkimukselle sekä yliopistojen ja yritysten väliselle yhteistyölle. Näin saamme suomalaisille oppilaitoksille ja yrityksille pääsytien eteläisen Afrikan nopeasti kasvaville koulutusmarkkinoille.
Kalervo Väänänen
Kirjoittaja on Turun yliopiston rehtori
Kirjoitus perustuu Turun yliopiston 99. lukuvuoden avajaispuheeseen 4.9.