Kevät, jona kaikki olikin yhtäkkiä toisin
Tähän asti on ollut trendikästä kirjoittaa yliopistojen blogeissa esimerkiksi työ- ja opiskeluelämän muutoksesta, perheen ja muun elämän yhteensovittamisesta ja kaiken sen sietämisestä. Oman kannettavan tietokoneeni kevennetyt näppäimet olisivat saattaneet myös nakuttaa vauhdilla menemään ja olisin tehokkaana saattanut jakaa tässä ohjeita, twiitata ohessa näppäryyksiä ja puhua auliisti hyvistä käytänteistä. Nyt odottamatta onkin toisenlaisen keskittymisen paikka: on syytä jakaa puhdasta faktatietoa, jota kertyy eri puolilta maailmaa parhaillaan, koska olemme tilanteessa, jollaista emme ole aiemmin elämämme aikana kokeneet.
Samalla yleisesti käytetty käsitteistö uudistuu ja tiivistyy ehdotuksista suosituksiksi, suosituksista määräyksiksi ja tilanteen niin vaatiessa määräyksistä ehdottomiksi rajoitteiksi. Tämä on kirjoitus poikkeustilanteesta poikkeustilanteessa ja sen tuomasta toisenlaisesta viestimisen ja olemisen skaalasta, joka näkyy koko yliopistoyhteisössä.
Ehdimme juuri iloita ja nauttia upeista Turun yliopiston 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumista vuosijuhlineen Logomolla, kun samalla koronavirus alkoi levitä voimallisemmin Euroopassa ja muualla. Tällä hetkellä viruksen leviäminen edelleen väistämättä kehystää ajatuksiamme ja toimintaamme. Yliopistomme kuitenkin on ja toimii vahvana tässäkin tilanteessa, teemme sen yhdessä.
Resilientti yliopistoyhteisö
Resilienssi määrittyy yleisenä, osittain biologisestikin määräytyvänä, mutta harjoiteltavissa olevana sietokykynä, kykynä uusiutua ja yhteisöllisessä mielessä myös kykynä tukea toisia vaikeissa, yllättävissä ja ennakoimattomissa tilanteissa. Hyvin toimivassa yhteisössä on tilaa monen tasoiselle resilienssille. Kaikkien ei tarvitse olla esimerkillisiä tai kaiken kestäviä yli-ihmisiä vaan yhteisöllinen resilienssi syntyy luottamuksesta – siitä että joku johtaa tilannetta ja siitä, että kaikki tietävät, mikä kenenkin rooli uudenlaisessa tilanteessa on.
Yliopistossamme oli hiljattain myös NERA-konferenssi (Nordic Educational Research Association), joka keräsi noin 640 osallistujaa. Se, että osallistujia oli niinkin paljon, oli toki tietynlaisen resilienssin osoitus, samoin kuin meiltä järjestäjänä, että emme peruneet isoa konferenssia, vaikka tilanne alkoi näyttää toisaalla jo kehittyvän epidemian suuntaan. Pidin itsekin NERA-konferenssissa esityksen, jossa erittelin opettajaksi opiskelevien resilienssiä ennen ja jälkeen opetusharjoittelun. Opetusharjoittelu vaikutti positiivisella tavalla opetusharjoittelun läpi käyneiden opiskelijoiden resilienssiin. Tutkimuksen tähän osuuteen osallistui 105 opiskelijaa ja tämä löydös oli lohdullinen: voimme siis hyvällä koulutuksella ja opetuksella auttaa opiskelijoita rakentamaan psykologisia työkaluja monenlaisten tilanteiden hallitsemiseksi.
Asiantuntijoina olemme kuitenkin myös muutoksen hallinnan eksperttejä, ja nyt näytämme itsellemme ja toisillemme, mitä tällä paljon puhutulla resilienssillä tarkoitamme Turun yliopistossa. Samalla tulee koeponnistetuksi tutkintojemme työelämärelevanssi nyt sisällä olevien opiskelijoiden osalta. Meillä on osaava ja vastuuntuntoinen opiskelijakunta, joka niin ikään taatusti säilyttää toimintakykynsä myös tässä tilanteessa ja siihen viitteitä antoi myös tuo edellä esittelemäni tutkimuksen palanen.
Turun yliopiston asiantunteva ja resilientti yhteisö keskittyy tälläkin hetkellä ja tulevina päivinä harkittuun, rauhalliseen ja loogiseen toimintaan, ei torvien soittoon ja toimiensa mainostamiseen vasemmalla ja oikealla. Yliopistot ovat nähneet monenlaisia aikoja ja selvinneet jatkamaan sivistystehtäväänsä ja tieteellisen tiedon tuottamisen tehtäväänsä. Käytetään tätä odottamatonta kevättä uuden luomiseen, perheistämme, läheisistämme ja itsestämme huolehtimiseen.
Elämä jatkuu yliopistoissakin
Yliopistojen yhteishaku alkaa 18.3. ja päättyy aprillipäivänä 1.4.2020. Ainoana selkeänä rajauksena hakijalle tulisi näyttäytyä se, että haku tulee kyetä rajaamaan kuuteen (6) kohteeseen ja se, että koulutusten mieluisuusjärjestys tulee olla selkeästi esitetty, kun hakemuksensa Opintopolkuun jättää.
Kun kirjoitan tätä blogitekstiä, odotamme tietoa siitä, moniko peruskoulu, ammattikoulu, lukio ja korkeakoulu ja yliopisto on ylipäätään auki yhteishakupäivänä. Opintoihimme kuitenkin haetaan onneksi sähköisesti Opintopolku-järjestelmässä. Opinnot myös alkavat ja yliopistossa jo sisällä olevien opiskelijoiden osalta jatkuvat tästä tilanteesta huolimatta. Käytössä on nyt aiempaa laajempi todistuspohjainen hakumahdollisuus, samoin kuin Toinen Reitti Yliopistoon (TRY)-hankkeen myötä käytössä olevat avoimen yliopiston väylät, jotka vuosien saatossa tulevat taatusti myös laajenemaan. Tällä hetkellä pohdituttavat eritoten opettajakoulutusten valinnat, joiden yhteisvalintaan ja soveltuvuuskoeosuuteen (OVET-hanke) tehtiin parin viime vuoden ajan kovasti töitä. Olisi tietysti harmillista, mikäli etenkään soveltuvuuskoeosuuksia ei päästäisi tänä keväänä toteuttamaan. Jos näin kuitenkin käy, sitten hyödynnetään muita, suunniteltavana jo olevia, valinnan tapoja.
Toivotamme uudet opiskelijat erittäin tervetulleiksi hakemaan yliopistoomme!
Piia Björn
Kirjoittaja on Turun yliopiston koulutuksesta ja koulutusrakenteista vastaava vararehtori