Yliopistot kestävän kehityksen suunnannäyttäjinä – kansallisella yhteistyöllä kohti kestävää tulevaisuutta

Yliopistot ovat tärkeässä roolissa kestävän kehityksen alueellisessa, kansallisessa ja kansainvälisessä edistämisessä. Turun yliopisto toimii aktiivisesti yhteistyössä muiden yliopistojen kanssa kestävän kehityksen edistämisessä. Konkreettisena esimerkkinä kansallisesta yhteistyöstä on tällä viikolla järjestettävä Unifin kestävän kehityksen ja vastuullisuuden seminaari, jonka käytännön järjestelyistä vastaamme tänä vuonna.

Turun yliopisto painottaa kestävää kehitystä läpileikkaavana teemana kaikessa yliopiston toiminnassa. Kestävä kehitys onkin yksi ensi vuonna voimaan astuvan strategiamme ja sen toimenpideohjelmien keskeinen, läpileikkaava teema. Koulutamme yhteiskunnan eri sektoreille asiantuntijoita edistämään kestävää kehitystä niin työelämäroolissaan kuin myös aktiivisina, osallistuvina kansalaisina. Olemme linjanneet kouluttavamme ”monisyisten tieteellisten ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisijoita ja kestävän maailman rakentajia”.

Tutkimustoimintamme tuottaa luotettavaa tietoa kestävän kehityksen mukaisen liittyvän päätöksenteon tueksi, sekä myös konkreettisia, kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja esimerkiksi energiantuottoon, ruokaketjuun, biodiversiteettikriisin torjuntaan, terveydenhuoltoon ja yhteiskunnallisen eriarvoistumisen vähentämiseksi.

Osana yhteiskunnallista vuorovaikutustamme nostamme esiin kestävän kehityksen teemoja kumppanuuksissamme sekä tuomme aktiivisesti tuottamaamme uutta tietoa esille hyödynnettäväksi päätöksenteossa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Korostamme kestävää kehitystä myös omissa käytännön toimissamme. Turun yliopisto on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoden 2025 loppuun mennessä, ja olimme ensimmäinen suomalainen yliopisto, joka määritti hiilijalanjälkensä. Hiilijalanjälkilaskentamme on kiinnostanut laajasti muita suomalaisia yliopistoja ja korkeakouluja, ja olemme avoimuuden periaatteiden mukaisesti jakaneet kokemuksiamme muiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen käyttöön. Keskustelut muiden yliopistojen kanssa ovat tarjonneet meille myös mahdollisuuden kehittää omaa hiilijalanjälkilaskentaamme edelleen.

Laaja-alaisen kestävän tulevaisuuden rakentamisen edellytyksiä ovat paitsi eri yliopistojen tahoillaan tekemät linjaukset ja käytännön toimet, myös yhteinen sitoutuminen ja vahva kansallinen tahtotila kestävän kehityksen edistämiseen. Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi asettikin vuonna 2019 kansallisen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden työryhmän vahvistamaan yliopistojen yhteistyötä näihin teemoihin liittyen. Ryhmään kuuluu tällä hetkellä yhdeksän yliopistoa, lisäksi mukana on opiskelijoita edustava Suomen ylioppilaskuntien liitto. Ryhmän puheenjohtajana toimii vararehtori Tom Böhling Helsingin yliopistosta.

Unifin kestävyys- ja vastuullisuustyöryhmä järjesti vuosi sitten syyskuussa yhteistyössä Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa työpajan, jossa pohdittiin yliopistojen roolia kestävän kehityksen edistämisessä. Tilaisuuteen kutsuttiin viisi edustajaa kustakin työryhmän jäsenyliopistosta, ja yliopistojen nykytilan kartoittamisen lisäksi tilaisuudessa päätettiin käynnistää yliopistojen yhteisten kestävän kehityksen ”teesien” tuottaminen yhteistyötä konkretisoimaan.

Tänä vuonna Unifin kestävän kehityksen seminaari järjestetään yhteistyössä Turun yliopiston kanssa tämän viikon perjantaina. Olemme valinneet seminaarin teemoiksi kestävän kehityksen koulutuksen ja yliopistojen hiilineutraalisuustavoitteet. Tavoitteenamme on tarjota osallistujille kansallisen tason kokonaiskuva näistä teemoista, ja uskomme, että jo lisääntynyt tiedonsaanti tulee vauhdittamaan koulutuksen ja hiilineutraalisuuden edistymistä yksittäisissä yliopistoissa. Seminaarissa tullaan myös työstämään Unifin kestävyys- ja vastuullisuusryhmän laatiman teesiluonnoksen koulutusta ja kampustoiminoja käsitteleviä osia.

Koronatilanteen vuoksi päätimme jo varhain keväällä järjestää seminaarin kokonaan virtuaalisesti. Päätöksemme osoittautui viisaaksi paitsi viime viikkoina lisääntyneiden koronatapausten vuoksi, myös ennen kaikkea siksi, että onnistuimme virtuaalisuudella saamaan seminaariin mukaan huomattavan laajan osallistujajoukon. Seminaariimme onkin ilmoittautunut jo yli 400 osallistujaa ympäri Suomen. Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden työn edistämistä kohtaan ovat osoittaneet kiinnostusta niin yliopistojen johdon edustajat, tutkimus- ja opetushenkilökunnan sekä teknisen henkilökunnan jäsenet, hallinto- ja tukipalveluiden edustajat kuin opiskelijatkin. Seminaariin ilmoittautuneiden vastuualueiden laajuus ja positiivisesti yllättänyt osallistujamäärä indikoivat vahvasti sitä, että yliopistoyhteisön jäsenet ovat kiinnostuneita kestävän kehityksen edistämisestä ja haluavat saada aiheesta lisää tietoa. Ilahduttavaa on myös ollut, että varsinaisen kohdeyleisön, eli yliopistoyhteisön, lisäksi seminaariin on tullut osallistujia myös sidosryhmistä, esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen kestävän kehityksen ryhmästä.

Pidimme seminaarin pienryhmien suunnittelutyössä tärkeänä tarjota osallistujille mahdollisuus käsitellä juuri heitä kiinnostavia kestävän kehityksen teemoja ja samalla myös verkostoitua muissa yliopistoissa samojen aiheiden parissa työskentelevien kollegojen kanssa. Seminaarin ohjelmassa onkin 17 eri pienryhmää, jotka käsittelevät mm. tutkimusinfrastruktuurien hiilijalanjälkeä, hankintoja, yliopistojen matkustusta ja ruokailua sekä luontopääoman määrittämistä. Koulutuksen puolella käsitellään paitsi kestävän kehityksen perus- ja jatkotutkintokoulutusta, myös kestävän kehityksen ulottuvuutta esimerkiksi tiedekasvatuksessa ja henkilöstökoulutuksessa. Toivomme, että seminaarin jälkeen pienryhmiin osallistuneet voisivat pitää jatkossakin yhteyttä, ja näin vaihtaa kokemuksia ja hyviä käytänteitä teemoihinsa liittyen myös tulevaisuudessa. Seminaarissa on tarjolla myös ruotsin- ja englanninkieliset pienryhmät.

Globaalit kestävyyshaasteet vaativat ripeää ja vaikuttavaa toimintaa paitsi yksilöitä, myös organisaatioilta. Tutkimus- ja koulutustoimintansa kautta yliopistojen mahdollisuudet vaikuttaa kestävää kehitystä edistävästi ovat moneen muuhun toimijaan verrattuna poikkeuksellisen hyvät. On myös tärkeää huomata, että kestävän kehityksen edistäminen tuo yliopistoille kokonaan uusia, positiivisia mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen myös muilla osa-alueilla, liittyen esimerkiksi yrittäjyyteen, vaikuttavuuden lisäämiseen ja käytännön yhteistyöhön kunkin yliopiston alueellisten kumppaneiden kanssa.

Kestävä kehitys on teema, jossa yliopistot eivät kilpaile keskenään, vaan jossa voimme oppia toisiltamme ja edetä aidossa yhteistyössä kohti kestävämpää tulevaisuutta.

Riitta Mustonen
Kirjoittaja on Turun yliopiston kehitysjohtaja, joka toimii yliopiston edustajana Unifin kestävyys- ja vastuullisuustyöryhmässä ja on 25.9. pidettävän seminaarin järjestelytoimikunnan puheenjohtaja. Mustonen toimii myös Turun yliopiston kestävän kehityksen ohjausryhmän varapuheenjohtajana.

Marjaana Suorsa
Kirjoittaja työskentelee yliopiston kehittämispalveluissa ja toimii valmistelijana kestävän kehityksen ohjausryhmässä.