Avainsana: kestävä kehitys

Ruokakiertoa ja rajaneuvottelua – kieli kiertotalouden katalyyttina

Ville Virsu

Tilannekomediasarjassa Seinfeld (1994) kiusallisiin tilanteisiin usein päätyvä George Costanza syö juhlien jälkeen keittiön roska-astiaan jätetyn leivoksen. Georgen tyttöystävän äiti näkee tilanteen sattumalta, ja tilannekomedioille tyypillinen moninaisten virhetulkintojen ja epäonnisten yhteensattumien vyyhti alkaa kehkeytyä.

Georgen leivoshetkeä ja sitä seurannutta sosiaalista kurimusta jälkikäteen puidessaan ystävykset George ja Jerry (Seinfeld) käyvät seuraavan dialogin:

Jerry Seinfeld: So let me get this straight. You find yourself in the kitchen. You see an éclair in the receptacle… and you think to yourself: “What the hell, I’ll just eat some trash.”

George Costanza: No, no, no. It was not trash.

Jerry: Was it in the trash?

George: Yes.

Jerry: Then it was trash.

Continue reading

Tulevaisuus on edessämme

Tuomas Räsänen

Mietit varmaan, että onpa typerä otsikko. Sori siitä, ja joka tapauksessa syy siihen selviää tuonnempana. Moiset latteudet sitä paitsi sopivat ajankohtaan, niitähän lentelee yhtenään Arkadianmäelle himoavien suista.

Kaikkien latteuksien keskellä on toki ollut ilo havaita, että ilmastosta on puhuttu enemmän kuin koskaan aiemmin. Melkein kaikki tuntuvat olevan hellyttävän yksimielisiä siitä, että ongelma ratkaistaan. Ympäristöhistorioitsijana voisin tietenkin valittaa, että miksi vasta nyt – jos edes nyt.

Jo 1980-luvulla kansainvälinen yhteisö oli neuvotteluissa lähellä sopimusta ilmastoa lämmittävien päästöjen vähentämisestä, ja tieto tarvittavista toimenpiteistä on ollut olemassa siitä lähtien. Nyt ei puhuta kuitenkaan siitä, eikä puhuta siitäkään, että ilmaston varjolla näyttävät muut ympäristömuutokset – niin globaalit kuin lokaalitkin – jäävän unohduksiin, tai niistä puhutaan vain alisteisena ilmastokysymykselle.

Continue reading

Kun sademetsä palaa

Hanna Tuomisto

Sademetsä ei pala, siellähän sataa aina. Mutta nyt Amazonia oli tulessa. Maantien varrella näkyi palojen korventamaa kasvillisuutta niin pitkälle kuin silmä kantoi, ja paikoitellen metsästä nousi savupatsaita. Horisontti peittyi kellanharmaaseen savu-usvaan.

Olimme menossa Paran osavaltiossa Brasiliassa sijaitsevalle biologiselle asemalle selvittämään, mitä kasvilajeja alueen sademetsissä esiintyy. Työ oli osa Turun yliopiston Amazon-tutkimusryhmän toimintaa, jonka pitkäjänteisenä tavoitteena on lisätä ymmärrystä trooppisten sademetsien elonkirjosta eli biodiversiteetistä.

Continue reading

Ei kestävää kehitystä ilman kulttuuria – miksi niin?

Katriina Siivonen

Tänään on tärkeä päivä. Suomen uusi kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli kokoontuu ensimmäiseen tapaamiseensa, ja ensimmäisen kerran kulttuurinen kestävyys on mukana tässä paneelissa.

Paneeli sekä tukee että haastaa kestävän kehityksen vankistamista Suomessa. Tehtävä on hienosti asetettu. Vain riippumattomasti tuotettu tieteellinen ymmärrys kykenee haastamalla tukemaan nykyisen globaalin ekokriisin mutkikkaiden ongelmien ratkaisemisessa. Paneelin työ kohdistuu Suomessa valtioneuvostoon ja valtion hallintoon, mutta myös koko suomalaiseen yhteiskuntaan ja kaikkiin Suomessa toimiviin ihmisiin.

Continue reading

Kestävä kehitys syntyy monialaisesta osaamisesta ja mielikuvituksellisesta teknologiasta

Tapio Salakoski

Kestävän kehityksen ideologia on jo pitkään vaikuttanut merkittävästi teknis-luonnontieteellisen tutkimuksen suuntaan ja kehitystyön tavoitteisiin yliopistoissa ja muissa tutkimuslaitoksissa. Viime vuosina kestävän kehityksen arvot ovat nousseet tapetille myös talouden ja liiketoiminnan näkökulmasta. Niin valtiot ja suuryhtiöt kuin yksittäiset kuluttajatkin tekevät strategisia linjauksia ja käytännön ostopäätöksiä aiempaa useammin ja selkeämmin arvopohjalta. Globaalit megauhat ovat muuttaneet tavoitteiden sävyä: siinä missä ennen tieteen ja teknologian keinoin tavoiteltiin abstraktisti auvoisampaa tulevaisuutta, nyt tutkimus- ja kehitystyössä keskitytään konkreettisten ja yhä synkempien uhkakuvien torjuntaan.

Vaikka monien ympäristöä uhkaavien ongelmien voidaankin katsoa johtuvan ihmisten lisääntymisen ja elintason nousun ohella teknologian väärinkäytöstä, on vaikea ajatella niiden selättämistä ilman tieteellistä tutkimusta ja teknologista kehitystä. Kuluttamisen vähentäminen ei yksinkertaisesti riitä ratkaisuksi monestakaan syystä: kehittyvillä mailla on oikeus tasavertaiseen tulevaisuuteen kehittyneiden maiden kanssa, ja rikkaiden länsimaiden kansalaiset eivät mukisematta niele aineellisen elintason laskua. Sen sijaan ympäristöystävällinen, ihmisen terveyttä ja hyvinvointia lisäävä teknologia on kaikkien hyväksyttävissä – ainakin jos se ei ole merkittävästi vanhempaa teknologiaa kalliimpaa. Parhaimmillaan puhtaasta teknologiasta voi luoda uutta bisnestä.

Continue reading

Rehtori Kalervo Väänäsen puhe Turun yliopiston 97. lukuvuoden avajaisissa 5.9.2016

Kalervo Väänänen

Kalervo Väänänen

Arvoisat juhlavieraat, hyvät tieteen ystävät ja suosijat,

lämpimästi tervetuloa Turun yliopiston 97. lukuvuoden avajaisiin!

Continue reading