Luottamus tieteeseen ei saa horjua
Arkeamme ja tapojamme toimia on koeteltu, paljon olemme myös oppineet. Kokemamme poikkeukselliset ajat ovat nostaneet – jo aiemmin tärkeäksi painotukseksi valitsemamme – yhteisöllisyyden entistä merkityksellisemmäksi. Pitkittyneet etäopiskelu ja etätyö ovat käyneet monelle raskaiksi, monelle uudet tavat osallistua ja tehdä ovat tarjonneet toivottuakin joustavuutta.
Yliopistoyhteisönä lähdemme nyt uuden lukuvuoden alkaessa rakentamaan yhteisöllisyyttä ja arkea uudelleen. Tärkeimpänä pidämme opiskelijoiden sosiaalisten kontaktien ja turvallisen fyysisen yhteisöllisyyden palauttamista. Tiedämme, miten suuri merkitys omaan opiskelijayhteisöön ja koko yliopistoon kiinnittymisellä on opintojen sujumisen ja koetun hyvinvoinnin kannalta. Pyrimme tarjoamaan lähiopetusta mahdollisimman paljon kaikkien vuosikurssien opiskelijoille. Koko yhteisön hyvinvoinnin on oltava kaiken perustana, sillä vain jos voimme hyvin, voimme hoitaa menestyksekkäästi perustehtäviämme tutkimusta ja opetusta – visiomme mukaisesti rakentaa rohkeasti hyvinvointia ja kestävää tulevaisuutta.
Laajemmin koko yhteiskunnan näkökulmasta yliopistot ja korkeakoulut ovat merkittävässä asemassa hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja lisäämisessä. Ja hyvä niin – luottamuksen tieteeseen ei tulisi horjua ihmiskunnan ja maapallon tulevaisuuteen liittyvien kysymysten äärellä. Tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa tarvitaan enemmän kuin koskaan, minkä pandemiakin osoitti. Yliopistojen rooli tiedon ja osaamisen tuottajana sekä luovan ja kriittisen ajattelun ja sivistyksen ylläpitäjänä korostuu muutosten keskellä.
Myös maamme hyvinvoinnin kannalta oleellinen Suomen kilpailukyky perustuu osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille. Olemme kuitenkin tutkimus- ja kehittämisrahoituksessa tippuneet selkeästi vertailussa esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Yliopistoissa näemme tämän arjessamme.
On selvää, että ilman kunnollista tutkimusrahoitusta ei voi olla vahvaa TKI-toimintaakaan. Kyseessä on noidankehä, joka väistämättä heikentää tutkimuksen laatua ja sitä kautta sen vaikuttavuutta. Lisäksi leikkaukset ovat ikävä signaali nuorille tutkijoille, ne luovat entistä epävarmempaa kuvaa tieteen ja tutkimuksen asemasta Suomessa sekä heikentävät kansainvälistä kilpailukykyämme ja kestävän kasvun edellytyksiä.
Yliopistojen linja on, että mikäli TKI-panokset halutaan nostaa neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, ei suunniteltuja leikkauksia Suomen Akatemian tutkimusrahoituksiin tulisi tehdä. Jotta TKI-panosten nostaminen neljään prosenttiin vuoteen 2030 onnistuu, on tulevina vuosina varmistettava yli hallituskausien jatkuva johdonmukainen ja pitkäjänteinen toiminta. Haluan tässä esittää viisi yliopistojen, korkeakoulujen ja järjestöjen yhdessä laatimaa pääperiaatetta, joiden mukaan toimimalla tiede sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminta vahvistuvat ja Suomi menestyy.
Ensinnäkin ja tärkeimpänä, tieteelle tulee turvata vakaa ja ennakoitava rahoitus. Kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus luo edellytykset tutkimustiedon vaikuttavuudelle ja koko TKI-toiminnalle. Huipputason tutkijat, opiskelijat ja tutkimusintensiiviset yritykset hakeutuvat sinne, missä on korkeatasoisimmat tutkimusryhmät sekä parhaat tutkimusinfrastruktuurit ja edellytykset tehdä tutkimusta. Tämä on tärkeää myös meille alueellisesti: vahva yliopisto vahvistaa alueensa kansainvälistä vetovoimaa.
Toiseksi, Suomessa on panostettava vahvaan ja monipuoliseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiojärjestelmään, jotta kykenemme tuottamaan tutkimusta, innovaatiota ja osaajia työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin. Tässäkin alueelliset TKI-ekosysteemit ovat avainasemassa.
Kolmanneksi, pula osaajista ei saa muodostua kestävän kasvun ja hyvinvoinnin pullonkaulaksi. Korkeatasoinen ja laadukas koulutus kaikilla koulutusasteilla perustuu tutkittuun tietoon ja pedagogiseen kehittämistyöhön. TKI-toiminta, tutkintotavoitteiden nosto ja jatkuva oppiminen muodostavat kokonaisuuden, jonka osat eivät saa kilpailla resursseista keskenään. On tärkeää, että me yliopistossa pystymme kouluttamaan opettajia, tutkimaan oppimista ja kehittämään opetusta. Meillä on myös tärkeä rooli jo hankitun osaamisen täydentämisessä tarjoamalla esimerkiksi kysyttyjä eri alojen erikoistumiskoulutuksia.
Neljänneksi suomalaiset korkeakoulut ja järjestöt linjaavat, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikan ja -rahoituksen pitää painottaa laatua, ja sen tulee mahdollistaa erilaiset tutkimussuunnat. Parhaat ratkaisut ja tärkeät alat eivät ole ennalta julkisten rahoittajien ja poliittisten päättäjien tiedossa. Turun yliopisto on laaja-alaisesti monitieteinen yliopisto. Tarvitsemme mahdollisuuksia luoda rajoja rikkovia yhdistelmiä ja uusia avauksia. Tätä työtä tehdään tutkimuksen ja koulutuksen temaattisissa kokonaisuuksissamme, jotka edistävät kestävää kehitystä, tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa, osaamisen vientiä ja muuta tutkimuksen vaikuttavuutta yhteiskunnassa.
Viides tavoite koskee rahoitusinstrumentteja ja TKI-politiikkalinjauksia, joiden pitää tukea TKI-toimijoiden monipuolisia kumppanuuksia: yhteistyön on oltava mahdollista niin pk-yritysten kuin globaalien toimijoiden kanssa. Instrumenttien ja linjausten valmisteluun tulisi vahvasti osallistaa TKI-toimijoita. Meidän tavoitteemme on työskennellä kumppaneidemme kanssa yhä pitkäjänteisemmin ja tavoitteellisemmin. Monipuolisinta ja syvintä yhteistyö on strategisten kumppaniemme Bayerin ja Meyerin kanssa, mutta samoja periaatteita noudatamme kaikkien kumppaniemme kanssa. Todellinen vaikuttavuus vaatii sitä, että tutkimuksen tulokset viedään käytäntöön. Kumppanuudet luovat mahdollisuuksia uusien innovaatioiden syntymiselle ja kaupallistamiselle sekä liiketoiminnan kehittämiselle.
Totesin aiemmin, että huipputason tutkijat, opiskelijat ja tutkimusintensiiviset yritykset hakeutuvat sinne, missä on korkeatasoisimmat tutkimusryhmät sekä parhaat tutkimusinfrastruktuurit ja edellytykset tehdä tutkimusta. Tämä pätee sekä Suomeen maana että meihin yliopistona. Me tarvitsemme resursseja, jotta pystymme jatkuvasti kehittymään kansainvälisesti kiinnostavana kumppanina ja houkuttelevana paikkana tehdä tutkimusta. Tarvitsemme myös pitovoimaa, kun haluamme, että parhaat osaajat myös jäävät meille. Tässä alueellinen yhteistyö esimerkiksi kaupungin, muiden korkeakoulujen, työnantajien ja elinkeinoelämän kanssa on äärimmäisen tärkeää.
Haluan nostaa esiin myös kiertovoiman merkityksen tässä yhteydessä. Emme saa nimittäin unohtaa sitä, miten tärkeää on, että niin yliopistoista kuin muualta yhteiskunnasta lähdetään ulkomaille luomaan verkostoja ja vaikuttamaan siihen, miten houkuttelevana vaihtoehtona Suomi ja Turku sekä suomalaiset yliopistot ja Turun yliopisto nähdään. Kilpailu parhaista osaajista on todella kovaa, ja meidän on tehtävä enemmän ja parempaa työtä kuin tunnetumpien maiden, kaupunkien ja yliopistojen. Jos meillä ei ole kiertovoimaa, en usko, että meillä on veto- tai pitovoimaakaan.
Meillä on paljon hyvää: inspiraatiota, ennakkoluulottomuutta, huippuosaamista, vahva yliopistoyhteisö ja alueellinen yhteistyö – voimme olla tästä ja paljosta muusta ylpeitä ja iloisia. Annetaan sen näkyä myös muille.
Toivotan teille kaikille iloa ja innostusta uuteen lukuvuoteen!
Kirjoittaja on Turun yliopiston rehtori. Blogiteksti perustuu Kolan lukuvuoden 2021–2022 avajaisissa pitämään puheeseen.